Kuka ei kuulu joukkoon? Jos hakijoissa on normikokoisia ja lihavia, lihava häviää siinä työnhaussa, Jyväskylän yliopiston liikuntasosiologian apulaisprofessori Hannele Harjunen kertoo todennäköisemmästä lopputuloksesta. (Kuva: Pixabay)

Lihavuuden pelko, leimaava lihavuuspuhe ja lihavuuden stigman vaikutukset näkyvät yhteiskunnassamme eri ikäisten käyttäytymisessä kehon painoa kohtaan.

Edellä mainituilla tavoilla virittäytyneestä käyttäytymisestä kertoo Jyväskylän yliopiston liikuntasosiologian apulaisprofessori Hannele Harjunen, joka on tutkinut lihavuutta monesta eri näkökulmasta.

Lihavuudella on niin kulttuuriset, sosiaaliset, poliittiset, taloudelliset kuin kokemukselliset ulottuvuutensa, hän jatkaa.

– Asia läpäisee koko yhteiskunnan.

– Tämä asia koskettaa myös kuntaa, esimerkiksi työnantajan ominaisuudessa ja työntekijöiden ominaisuudessa. Kunnan sisällä on monia aloja. Lihavuusasia vaikuttaa rekrytointeihin, erityisesti naishakijoiden kohdalla.

Jos hakijoissa on normikokoisia ja lihavia, lihava häviää siinä työnhaussa, Hannele Harjunen kertoo todennäköisemmästä lopputuloksesta.

Lihavuus vaikuttaa työuralla etenemiseen, erityisesti korkeakoulutettujen naisten keskuudessa, apulaisprofessori lisää.

– Olemme tottuneet puhumaan lihavuudesta terveyden kautta, emmekä niin paljon siitä, miten kohtelemme sitä kautta ihmisiä. Tai siitä, miten ihmisiä kohdellaan lihavuuden kautta esimerkiksi työelämässä ja terveydenhoidossa.

Jotkut ovat avoimesti asenteellisia

Moni ihminen ei edes tiedosta asenteellisuuttaan, ja toiset voivat olla avoimia asenteellisuudestaan.

– Jotkut voivat pitää lihavaa työntekijää tietyn tyyppisenä työntekijänä.

Organisaatioissa, myös kuntaorganisaatioissa, on tärkeää olla tietoinen tällaisen asenteellisuuden mahdollisuudesta, Hannele Harjunen huomauttaa.

– Se ei ole pikkujuttu, jos joku muuten pätevä ei saa töitä sen takia, että jollakulla on voimakkaita asenteita lihavaa kohtaan.

– Työ on keskeinen osa ihmisen elämää, elinkeino.

Tarvitaan vastuullisia sana- ja kuvavalintoja

Harjunen on mukana valtioneuvoston tutkimus- ja selvityshankkeessa, jossa on tarkoitus löytää työkaluja lihavuutta koskevien kielteisten asenteiden tunnistamiseen kaikilla yhteiskunnan alueilla.

Samalla hankkeessa kartoitetaan välineitä ja koulutusmahdollisuuksia organisaatioon pesiytyneiden huonojen tapojen muuttamiseen.

– Se voisi olla esimerkiksi jokin pysyvä paikka, josta voisi tilata koulutuksia. Erityisesti selvityksen teettäjien toiveena on ollut, jos päättäjät, myös kuntapäättäjät, tarttuisivat asiaan.

– Lihavuuden stigma vaikuttaa siihen, miten yhteiskunnassa ja julkisuudessa puhutaan lihavuudesta, miten sitä hoidetaan ja miten lihavia ihmisiä kohdellaan.

Vain tutkimuksella ja avoimella vuorovaikutuksella voidaan lisätä ymmärrystä lihavuuden stigmasta ja sitä kautta muuttaa kehollisuuteen liittyviä puhetapoja sekä käytänteitä yhä vastuullisemmiksi, Harjunen painottaa.

– Ratkaisut ovat monialaisia ja muutos vaatii jokaiselta halukkuutta kehittyä. Esimerkiksi lihavuudesta viestittäessä painopistettä on siirrettävä yksilön vastuuttamisesta yhteiskunnallisiin tekijöihin.

– Vastuulliset sana- ja kuvavalinnat ovat olennainen osa lihavuuden stigman vähentämistä, liikuntasosiologian apulaisprofessori Hannele Harjunen sanoo.

Lihavuuden pelko voi olla syömishäiriön taustalla

Painoon liittyvät ongelmat eivät kosketa vain lihavia. Lihavuuden pelko on merkittävä tekijä esimerkiksi syömishäiriöiden kehittymisessä.

– Se paine, jonka erityisesti nuoret kokevat tietyn koon ylläpitämiseksi tai saavuttamiseksi, voi olla tosi musertava.

– Ihmisiä on kannustettava ymmärtämään, että paino ei ole yhtä kuin heidän ihmisarvonsa.
Lihavuuden stigmatisoinnilla on jo sinällään jo terveysvaikutuksia ihmisiin. Se aiheuttaa samoja sairauksia, jotka yleensä liitetään lihavuuteen.

Tutkimus on osoittanut, että lihavuuden stigma, esimerkiksi siihen liittyvä monitahoinen syrjintä, vahingoittaa niin fyysistä, emotionaalista kuin psykologista terveyttä ja hyvinvointia, Harjunen jatkaa.

Terveydenhoidossa korjattavaa

Terveydestä puhuttaessa on hyvä nostaa esille sekin, että tutkimuksissa on ilmennyt, että lihavilla ihmisillä on paljon huonoja kokemuksia terveydenhuollosta, apulaisprofessori kertoo.

– Koetaan, että ei saada hoitoa hakemaansa vaivaan, vaan keskitytään liikaa painoon. Silti ei saada välineitä painoasioiden hoitamiseksi, ei esimerkiksi ravitsemusneuvontaa, vaan pari esitettä käteen. Sellainenhan ei riitä. Hoito on monimutkainen. Ihmisiä laitetaan vastuuseen asiasta, joka on ollut heidän elämässään läsnä vuosikymmeniä.

Myös terveydenhoitoalalla on kyettävä parantamaan asenteita, Harjunen korostaa.

– Jos ihminen saa osakseen tylyä kohtelua jossain, niin sellaista paikkaa voidaan alkaa sitten välttelemään.

Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*

Lue tästä kaikki jutut kehysriihestä