Maailman onnellisin maa, äänestysinto laskussa – kuntakohtaisissa kuntavaalituloksissa ilonpilkahduksiakin
Kuvitus: KRUT Collective
Tänä keväänä vaalit järjestettiin normaalimmissa oloissa – jos normaaleina voidaan pitää sitä, että viime vuonna kansalaiset kuluttivat vaali-intoa kolmeen eri vaaliin: presidentinvaalien kahteen kierrokseen ja EU-vaaleihin. Kuntavaalien vaikeuskerrointa lisäsi myös se, että ne järjestettiin yhdessä hyvinvointialuevaalien kanssa.
Kirsikkana kakussa oli oikeusministeriön päätös nimetä vaalit ”alue- ja kuntavaaleiksi”. Ottaen huomioon kuntavaalien yli satavuotisen perinteen, olisi kunta- ja aluevaalit oikeampi muoto, niin kuin Norjassa ”Kommunestyre- og fylkestingsvalget” ja Tanskassa «Kommunale og regionale valg».
Ei edes torjuntavoitto
Kirjoitin juuri ennen vaalipäivää blogin Kuntavaalien ja aluevaalien niputtaminen – optimaalinen ratkaisu? Kävi niin kuin olin alkanut uumoilla; kuntavaalit joutuivat yhdistettyjen vaalien sijaiskärsijäksi. Äänestysaktiivisuus laski jopa alemmaksi kuin koronavaaleissa. Kuntavaalien äänestysprosenttia 54,3 ei voida pitää edes torjuntavoittona vaan huolestuttavan heikkona.
Myös poikkeama muiden ’maailman onnellisimpiin maihin’ lukeutuvien Pohjoismaiden kuntavaalien äänestysaktiivisuuteen jatkuu suurena. Viimeisimmät kuntavaalien äänestysprosentit olivat laskusuunnasta huolimatta meitä selvästi korkeammat: Norjassa 62,4 prosenttia, Islannissa 62,7 prosenttia, Tanskassa 67,2 prosenttia ja Ruotsissa lähes käsittämättömät 80,5 prosenttia.
Äänestysaktiivisuudessa nousijoita ja laskijoita
Koko maan heikosta äänestystuloksesta huolimatta 42 prosentissa kuntia äänestysprosentti nousi viime kuntavaaleista, suurimpina nousijoina Ranua, Rautavaara ja Puolanka. Laskusuunnassa olevien kuntien jumbosijalle jäi Pyhäranta lähes 11 prosenttiyksikön pudotuksellaan. Kaikkiaan 20 kunnassa äänestysprosentti oli vähintään 65, korkeimmillaan Luodon kunnassa (78 prosenttia).
Toisaalta peräti 28 kunnassa jäätiin alle 50 prosenttiin, häntäpäässä tälläkin kertaa Kajaani (45 prosenttia). Kuntakohtaiset äärivaihtelut ovat suuria sekä äänestysaktiivisuuden että myös äänestysprosentin muutoksen suhteen. Maakunnittaisessa tarkastelussa ääripäinä erottuvat Pohjanmaa ja Kainuu.
Nuorten osuus valtuutetuista laski edelleen, vanhimpien kasvoi
Alle 30-vuotiaiden osuus laski sekä ehdokkaiden että valittujen valtuutettujen osalta. Nuorten osuus on tulevalla kaudella runsas 5 prosenttia. Vastaavasti yli 64-vuotiaiden osuus niin ehdokkaista kuin valituistakin kasvaa edelleen. Lähes joka viides valittu valtuutettu on vähintään 65-vuotias. Tyypillisimmin valitut ovat 40–49-vuotiaita, eli usein juuri ns. ruuhkavuosien keskellä. Heitä on enemmän kuin neljännes valituista.
Huolestuttavaa on, että useammassa kuin joka neljännessä kunnassa ei tullut valituksi yhtään alle kolmekymppistä. Vaikka yli puolessa näistä kunnista on alle 5 000 asukasta, nuorimman ikäryhmän edustus puuttuu myös kuudesta yli 20 000 asukkaan kunnasta, suurimpana Savonlinna. Suhteessa eniten nuoria valtuutettuja valittiin Pukkilassa; 13 valtuutetusta kolme on alle kolmekymppisiä.
Naisvaltuutettujen osuus ennätyksellinen
Vaalitulosten ilahduttavina antia tarjosi valittujen naisten osuuden kasvu historiallisen suureksi, 45 prosenttiin. Nousua enteili toki jo naisten ennätyskorkea ehdokasosuus. Naisten osuuden vaihtelut näkyvät erittäin suurina niin kuntatasolla, maakuntatasolla kuin myös esimerkiksi puolueiden välillä. Kaikkiaan 69 kunnassa naisvaltuutettuja on yli puolet valituista, 8 kunnassa alle 25 prosenttia. Ääripäitä edustavat Hailuoto (73 prosenttia) ja Utsjoki (7 prosenttia).
Maakunnista vain Uudellamaalla, Kanta-Hämeessä ja Kymenlaaksossa valittujen naisten osuus on yli puolet, Etelä-Pohjanmaalla ja Kainuussa alle 40 prosenttia. Ylivoimaisesti naisvaltaisinta puoluetta edustaa vihreät (79 prosenttia) ja myös vasemmistoliiton ja SDP:n tulevan kauden valtuutetuista yli puolet on naisia. Perussuomalaisilla naisvaltuutettujen osuus jäi noin neljännekseen valituista.
Enemmistö sai jatkopaikan
Valtuutettujen vaihtuvuuden osalta ei koko maan tasolla tapahtunut mullistavaa muutosta aiemmista vaaleista, joskin uudelleenvalittujen 59 prosentin osuus oli vastaavalla tasolla viimeksi 20 vuotta sitten. Yksittäisten kuntien väliset äärivaihtelut ovat erittäin suuria; Merijärvellä kaikki valitut ovat istuvia valtuutettuja, Pelkosenniemen kunnassa vain 31 prosenttia.
Puolueiden välisten valtuutettujen vaihtuvuusosuuksien vertailusta selviää, että uudelleenvalittuja on ylivoimaisesti eniten perussuomalaisten riveissä; valituista valtuutetuista peräti 77 prosenttia tuli valituksi jatkokaudelle. Toisaalta vihreillä on koko maan tasolla lähes yhtä suuri osuus uusia ja uudelleenvalittuja valtuutettuja.
Tulevalla kaudella 90 kunnassa yksinkertainen enemmistö
Vaaleja edeltävissä uutisissa ovat korostuneet puolueiden valtakunnalliset kannatukset ja muutokset. Kuntavaalit eivät kuitenkaan ole yhdet kansalliset vaalit, ja siksi on tärkeätä tarkastella niin puolueiden kunnittaisia äänimääriä kuin myös paikkamääriä ja -osuuksia. Puolueista valtuustopaikkojen määrää kasvattivat eniten SDP ja KESK. Perussuomalaisten merkittävä vaalitappio näkyi peräti 700 valtuustopaikan menetyksenä. Muiden puolueiden paikkamäärämuutokset ovat näitä selvästi vähäisempiä.
Puolueiden kannatuksen muutoksia voidaan tarkastella myös puolueiden saamien valtuustopaikkojen kattavuudella kunnissa. Kevään 2021 kuntavaaleissa perussuomalaiset nousivat vaalimenestyksellään suurimman kuntakattavuuden puolueeksi ohi keskustan. Keskusta palasi nyt kärkipaikalle; sillä on vähintään yksi edustaja kaikkiaan 276 kunnassa (95 prosenttia). Lisäksi keskusta saavutti yksinkertaisen enemmistön 77 kunnassa, kun niitä oli viime vaalien jälkeen 50. Vahvin kannatus keskustalla on Merijärvellä, jossa se sai peräti 85 prosenttia valtuustopaikoista.
SDP sai vähintään yhden edustajan 90 prosenttiin ja Kokoomus 89 prosenttiin kunnista. SDP sai samalla yksinkertaisen enemmistön Varkauteen. Kokoomuksen vahvin edustus löytyy Kuhmoisten valtuustosta (48 prosenttia paikoista). Perussuomalaisilla kannatuksen romahdus näkyy kuntakattavuuden pudotuksena; se menetti edustuksen peräti 41 kunnassa. Kihniö jatkaa vahvimpana perussuomalaisena kuntana. RKP säilytti yksinkertaisen enemmistön 11 kunnassa, ainoastaan Raaseporissa puolueen paikkaosuus putosi alle puoleen. KD:lla on jatkossakin yksinkertainen enemmistö Luodon kunnassa.
Maailman onnellisin maa jatkaa omilla erikoisuuksillaan
Lopuksi on syytä mainita pohjoismaisittain suomalainen erikoisuus; kansanedustajat ja ministerit kunnanvaltuutettuina. Kaikki kuntavaaliehdokkaina olleet 162 nykyistä kansanedustajaa tulivat odotetusti valituiksi oman kuntansa valtuustoon. Kansanedustajien joukossa on myös valtaosa ministereistä sekä kaikkien puolueiden puoluejohtajat. Eikä tässä kaikki, valtuustoihin valituista kansanedustajista 39 valittiin myös aluevaltuustoon. Jatkossa yli 80 prosenttia kansanedustajista toimii siis samanaikaisesti vähintään tuplaroolissa, joka viides triplaroolissa.
Erikoista, semminkin kun yleinen mielipide on ilmiötä vastaan. Suomalainen erikoisuus sekin, että eduskunnassa maanantait ovat ’aina’ olleet istuntovapaita maakuntapäiviä, eli näin mahdollistetaan myös käytännössä kansanedustajien osallistuminen valtuuston kokouksiin – sikäli mikäli ne maanantaisin järjestetään. Tällaista maan tapaa ei löydy esimerkiksi Norjasta.
Kuntavaalit kertovat aina jotain ajastamme
Tämän kevään viesti oli kirkas, mutta karu: luottamusta demokratiaan ei voi pitää itsestäänselvyytenä. Jos annamme osallistumisen heiketä, menetämme osan siitä, mikä tekee meistä maailman onnellisimman kansan. Ennen seuraavia kuntavaaleja tarvitsemme yhteistä keskustelua ja konkreettisia toimia kuntademokratian perustusten vahvistamiseksi. Ei helppo työ, mutta sitäkin välttämättömämpi.
Marianne Pekola-Sjöblom
Kirjoittaja on Kuntaliiton tutkimuspäällikkö.
Juttua muokattu 30.4. klo 11.25. Kuva Pekola-Sjöblomista vaihdettu kuvitukseen.
