Hallituksen esityksessä eduskunnalle maakuntalain ja voimaanpanolain on määrä tulla voimaan "1.7.2017 tai mahdollisimman pian lakien hyväksymisen ja vahvistamisen jälkeen". (Kuva: Ville Miettinen)

Useimmat maakuntauudistuksen muutosjohtajat odottavat väliaikaishallinnon perustamisen venyvän suunnitellusta.

Väliaikaishallinnon on määrä aloittaa toimintansa 1.7.2017. Väliaikaishallinnon tehtävänä on valmistella toimintaa ja taloutta sitä varten, että maakuntien toiminta voisi alkaa vaiheittain 1.3.2018, kun maakuntavaltuustojen – jotka on määrä valita tammikuussa – toimikausi alkaa.

Sote- ja maakuntauudistuksen aikataulun pitäminen on herättänyt runsaasti keskustelua. Väliaikaishallinnon voimaantulolle on oma tärkeä merkityksensä uudistuksen koko kuvassa.

Kuntalehden haastattelussa maaliskuussa projektijohtaja Tuomas Pöysti esitteli ”katastrofiteorian”, jossa valmistelu venyisi niin, että väliaikaishallinnon ja siten maakunnan muun toiminnan perustaminen – johon kuuluu muun muassa henkilöstön ja omaisuuden siirron suunnittelu – venyisi niin paljon, että kokonaisuudistuksen toteuttaminen tällä hallituskaudella olisi uhattuna.

Kuntalehden haastattelemista maakuntauudistuksen muutosjohtajista Keski-Suomen maakuntajohtaja Tapani Mattila ja Kainuun maakuntauudistuksen muutosjohtaja Harri Mattila sanovat suoraan uskovansa aikataulun (1.7.2017 väliaikaishallinto voimaan) pitämiseen.

– Koko paketin valmistelun kannalta alkuperäisestä aikataulusta tulee pitää kiinni, ellei päättäjien yhteisestä sopimuksesta reunaehtoja muuteta väljemmiksi. Siihen taas ei ole merkittäviä edellytyksiä, jos maakuntien tahdotaan virallisesti käynnistyvän 1.1.2019, Harri Mattila sanoo.

Lapin maakuntauudistuksen muutosjohtaja Marja Perälä ja Etelä-Savon Pentti Mäkinen toteavat, että tämänhetkinen suunnitelma on aloittaa väliaikaishallinnolla heinäkuun alussa – kun ei muuta, uutta, ole tullut tietoon.

– Sen pohjalta tehdään valmistelua. Ei käytetä energiaa spekulointiin, Perälä sanoo.

Paniikki vaalien kanssa vältettävä

Valtaosa tavoitetuista 13 muutosjohtajasta ei kuitenkaan ole täysin luottavainen. Useimmat odottavat väliaikaishallinnon käynnistämisen menevän ainakin elokuulle.

– Uskon että jonkunnäköinen kompromissi tulee. Voi olla siirtymäaikoja, arvelee Pohjois-Savon maakuntauudistuksen muutosjohtaja Elsa Paronen.

Parosen virkaveli Satakunnasta, Timo Vesiluoma, pitää lakipaketin eduskuntakäsittelyn aikataulua niin tiukkana, että toteutuakseen se ei salli minkäänlaista viivettä eduskunnassa. Satakunnassa on varauduttu kuukauden viivästymiseen väliaikaishallinnon aloittamisessa.

Paljon pitemmälle kuin elokuuhun aloittaminen sitten saisi mennäkään, monet arvioivat.

Pirkanmaalla on varauduttu 1-2 kuukauden viipeeseen, kertoo maakuntauudistuksen projektijohtaja Jukka Alasentie.

– Enempää ei voi siirtyä tai tulee vaalien kanssa paniikki. Jos vaalit haluttaan pitää, syyskuun alusta pitäisi väliaikaishallinnon aloittaa, Alastentie viittaa maakuntavaaleihin.

Hän muistuttaa, että jos valinnanvapauslaki parsitaankin nopeasti kasaan, aikataulu voi jopa pitää.

Pisin arvio ulottuu lokakuulle

Etelä-Karjalan maakuntauudistuksen muutosjohtaja Aija Tuimala pitää heinäkuun alun tavoitetta tiukkana mutta uskoo kokonaispaketin toteutuvan vuoden 2019 alussa.

– Sisältöön tai toteuttamistapaan tullee porrastusta valinnanvapaudessa, mutta hallinto syntyy, Tuimala arvioi.

Kymenlaakson maakuntauudistuksen muutosjohtaja Jussi Lehtinen sanoo suoraan, ettei usko että väliaikaishallinto aloittaa 1.7.2017.

– Syynä on se, että lakiehdotukset ovat aivan raakileita, eivätkä voi valmistua ja tulla hyväksytyiksi riittävän nopealla aikataululla.

Kauimmas tämän vuoden kalenterissa odotettu aloittaminen on venytetty Uudellamaalla. Maakuntauudistuksen muutosjohtaja Markus Sovala odottaa väliaikaishallinnon aloittavan syys-lokakuussa.

Eduskuntakäsittelyn venyttäminen yli lomien syksyyn oli Tuomas Pöystin ”katastrofiteoriassa” uudistuksen toimeenpanoa merkittävästi heikentävä tekijä. Eduskunta on sittemmin varautunut istumaan myös heinäkuussa ainakin ensimmäisen viikon.

Sovala ei näe alkusyksyyn venyttämisellä välttämättä dramaattista vaikutusta.

– Arviomme mukaan aloituksen myöhentyminen ei ole fataalia – kunhan saamme rahoituksen heti kesällä niin että maakuntavalmistelut voidaan käynnistää suunnitellusti. Rahoituksesta voi tulla aikatauluja vaikeampi pullonkaula, Sovala sanoo.

Valmistelutoimielimen tehtävänä on:

  1. kartoittaa maakunnille siirtyvä henkilöstö ja valmistella maakuntavaltuustolle ehdotukset henkilöstön siirtosuunnitelmaksi ja -sopimuksiksi.
  2. osallistua maakunnille siirtyvän irtaimen ja kiinteän omaisuuden selvittämiseen.
  3. osallistua maakunnille siirtyvien sopimusten ja näitä koskevien oikeuksien ja velvollisuuksien selvittämiseen.
  4. osallistua maakunnille siirtyvien hallinto- ja palvelutehtävien hoitamista tukevien tieto- ja viestintäteknisten järjestelmien ja ratkaisujen selvittämiseen.
  5. valmistella maakunnan toiminnan ja hallinnon järjestämistä.
  6. päättää maakunnan vuoden 2018 talousarviosta.
  7. osallistua ensimmäisten maakuntavaalien järjestämiseen.
  8. valmistella muut maakuntien toiminnan ja hallinnon käynnistämiseen välittömästi liittyvät asiat.
    (Lähde: alueuudistus.fi)

Juttua muokattu klo 9.40: Lisätty Jukka Lehtisen osuus.

Miettinen Ville
Miettinen Ville
ville.miettinen@kuntalehti.fi
Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*