Hallituksen valmistelema sote- ja maakuntauudistus saa kritikkiä sekä halllitus- että oppositiopuolueden kentältä. Kuva hallituksen sote-infosta viime vuodelta.

Turun kaupunginhallituksen puheenjohtaja Olli A. Manni, kok., ryöpyttää kovin sanoin lausuntokierrokselle tulevaa sote- ja maakuntauudistusta siinä muodossa kuin se on julkistettu.

– Kaikki myöntävät, että jotain on tehtävä sote-kustannusten kurissa pitämiseksi, mutta tässä voi käydä niin, että jäljelle jää vain ontuva maakuntahallinto, jonka tarve Suomen kokoisessa maassa on kyseenalainen, Manni sanoo.

Hän näkee Helsingin sosiaali-ja terveyslautakunnan puheenjohtajan Maija Anttilan, sd., Kuntalehdessä esittämässä kritiikissä on paljon asiaa.

Anttila moitti lausuntokierrokselle tulevia esityksiä muun muassa siitä, että ne kertovat epäluottamuksesta kuntia ja poliittista päätöksentekoa kohtaan. Anttila arvosteli valmistelua vallan siirtämisestä demokraattisesti valituilta päättäjiltä ammattihoitajille. Edelleen hän arvosteli vallan keskittämistä vahvasti valtiolle.

 

Riittävätkö valtion resurssit

 

Myös Tampereen apulaispormestari Mikko Aaltonen, vas., ja vihreitä uudistuksen seurantaryhmässä edustava kansanedustaja, Jyväskylän valtuutettu Touko Aalto yhtyvät pitkälti Anttilan kritiikkiin.

Aaltonen allekirjoittaa ajatuksen, että esitysluonnos kuvastaa epäluottamusta kuntia kohtaan.

– Näin tilanne on helppo tulkita. Uudistuksen halutaan tapahtuvan tiukassa valtion ohjauksessa ilman kuntien vaikutusmahdollisuuksia.

Aaltonen yhtyy myös ihmettelyyn, onko valtiolla riittävästi resursseja kuntien ja maakuntien ohjaamiseen.

– Valmistelijoiden epäluottamus kohdistuu ensisijaisesti suurimpiin kuntiin, katsoo Turun Olli A. Manni.

Hän huomauttaa, että pääkaupunkiseudulle tehdään ehkä oma järjestely.

– Mutta muille isoille kaupungeille on käymässä huonosti. Pahimmassa tapauksessa alueiden veturikunnat pannaan uudistusten maksajiksi, jolloin koko maan kehitys yskii pahemman kerran

Aaltonen katsoo, että pääkaupunkiseudun lisäksi Turku ja Tamperekin tarvitsisivat omat mallinsa.

 

Eroon hankalista luottamushenkilöistä?

 

– Maakuntahallinnon osalta ehdotus on todella demokratian vastainen, ilmeisesti ministeriön valmistelijoiden märkä toiveuni siitä, että päästään eroon hankalista luottamushenkilöistä, Manni tuumaa.

Aalto ihmettelee kärjistetysti, että jos rahat tulevat valtiolta ja toiminta tapahtuu poliittisten päättäjien saavuttamattomissa osakeyhtiöissä, mihin päättäjiä tarvitaan.

– Oleellista kuitenkin on, miten avoimesti päätöksenteko osakeyhtiöissä sitten tapahtuu, hän täsmentää mutta huomauttaa että läpinäkyvyys ei muuta sitä, että päätökset tehdään yhtiöissä.

Mannin mielestä olisi luonnollista, että kunnat voisivat olla tuotantoyhtiöiden omistajia, mutta joutuisivat tietysti alistumaan kilpailulle.

– En mitenkään ymmärrä, että vuoden 2019 alussa yhtäkkiä siirretään Varsinais-Suomessa 30 000 sote-työntekijää olemattoman maakuntahallinnon alle.

– Ei taatusti toimi pitkään aikaan ja maksaa hunajaa varsinkin, kun palkat tietysti tullaan yhdenmukaistamaan ylimmälle mahdolliselle tasolle, hän arvelee.

 

Yksityinen sektori nostaa tunteita

 

Sekä Aalto että Aaltonen ovat Anttilan kanssa samaa mieltä siitä, että yksityinen ja kolmas sektori ovat nykyisinkin hyvin mukana toiminnassa.

– Ainakin siihen on nykyisellään hyvät mahdollisuudet, Aaltonen sanoo.

Vihreitten Aalto vyöryttää runsaasti kritiikkiä juuri valinnanvapautta kohtaan.

– Se on puhtaasti ideologinen tavoite, eikä sitä ole vieläkään konkretisoitu. Se tulee kalliiksi eikä sen toteutumiselle koko maassa ole missään tauksessa ole mahdollisuuksia.

Aalto maalaa synkää kuvaa, jossa valinnanvapaus nostaa kustannuksia, ja aikanaan seurauksia selvitettäessä todetaan, että kustannuskehitys ei vastaa tavoitetta.

– Sitten säästetään palveluissa ja nostetaan asiakasmaksuissa.

 

Alkuperäiset tavoitteet taustalle

 

– Kansalaiset eivät pysty tunnistamaan näin valtavaan muutokseen liittyviä ongelmia, mutta jos huonosti käy, seuraa aikamoinen poliittinen kärhämä, Olli A. Manni pelkää.

Aalto kiittää virkamiehiä alkuperäisestä valmistelusta. Hänen mielestään asiat etenivät hyvin kunnes hallituspuolueet rupesivat lisäämään omia muita tavoitteitaan hankkeeseen

– Alkuperäiset tavoitteet vertikaalisesta integraatiosta ja kustannuskehityksen kääntämisestä jäivät yksityistämisen ja maakuntauudistuksen jalkoihin, hän toistaa keskustelussa usein esille tulleen kritiikin.

Otsikkoa muokattu 22.8. klo 7.45.

 

Eero Karisto
Eero Karisto
eero.karisto@kuntalehti.fi
Jaa artikkeli
Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*


Lue asuntorakentamisen trendeistä Kuntarahoituksen Huomisen tekijöistä
Ilmoitus
KERRO TÄRKEIN VIDEOLLA
Ilmoitus