Maakuntavaalit kiinnostavat eniten keskustan kansanedustajia – ”sitähän olisi maanpetturi", jos ei osallistuisi
Kuva: Liisa Takala
Maakuntavaalien valmistelu alkaa maaliskuussa, vaikka maakuntahallintoa koskevaa lakia ei ole vielä hyväksytty, kertoo vaalijohtaja Arto Jääskeläinen.
(Julkaistu 7.2.2018) Kansanedustajat ovat vielä hyvin epätietoisia, osallistuvatko ensi lokakuulle kaavailtuihin maakuntavaaleihin, selviää Kuntalehden ja Kommuntorgetin kyselystä.
Tammikuussa tehtyyn kyselyyn vastasi yhteensä 115 kansanedustajaa, joista 50 prosenttia ei tiedä vielä osallistuuko maakuntavaaleihin, 31 prosenttia ilmoitti osallistuvansa ja 19 prosenttia ei aio.
Vaali-intoisimpia ovat keskustalaiset.
– Sitähän olisi maanpetturi, jos ajaa uudistusta eikä halua sitten olla sitä toteuttamassa, kommentoi keskustan kansanedustaja Hannu Hoskonen.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
– Kyllä kansanedustajat on velvoitettu lähtemään ehdolle, sanoo keskustan Ari Torniainen.
Monet oppositiopuolueiden edustajat huomauttavat, että vaalien järjestäminen ei ole vielä varmaa.
– Lakeja ei ole vielä eduskunnassa hyväksytty, muistuttaa kristillisdemokraattien Sari Essayah.
Myös vihreiden Touko Aalto toteaa, että on vielä epävarmaa, järjestetäänkö maakuntavaaleja.
SDP:n Antti Rinne kuvaa tilannetta sekavaksi. Hän kaavailee lähtöä ehdokkaaksi, mutta siirtäisi maakuntavaalit kevään 2019 eduskuntavaalien yhteyteen.
Maakuntavaali-intoisten määrä on tämän kyselyn perusteella suurempi syksyllä 2016, jolloin Kuntalehden ja Kommuntorgetin kyselyyn vastanneista kansanedustajista vain 15 prosenttia aikoi osallistua maakuntavaaleihin.
Vaalijohtaja: Epätavallinen tilanne
Vaalijohtaja Arto Jääskeläinen oikeusministeriöstä kertoo, että sote- ja maakuntalait tulee olla hyväksyttynä 1. heinäkuuta, jotta maakuntavaalit voitaisiin pitää suunnitellusti.
– Jos 30. kesäkuuta todetaan, että lakeja ei ole veilä hyväksytty, se on sitten toinen juttu.
Jääskeläinen sanoo ymmärtävänsä hyvin sen, jos ehdokkuuksista päättäminen on vaikeaa, kun lait eivät ole vielä voimassa.
– Onhan tämä epätavallinen tilanne.
Jääskeläisen mukaan ehdokushakemus on jätettävä viimeistään 18. syyskuuta.
Työryhmä: Martta Nieminen / Kuntalehti, Linda Grönqvist & Mattias Lindroth / Kommuntorget. Grafiikka: Julius Uusikylä / KRUT. Lähteet: Kysely ”Kansanedustajien osallistuminen maakuntavaaleihin 2018”, Eduskunta (kansanedustajien kuvat).
Lue koko juttu Kuntalehdestä 2/18 (ilm. 8.2.)
Vastausten yhteenveto:
Jonkunlainen laki kait pitäisi tähänkin kirjoittaa, kuinka ketjuuntuneita saavat olla hallintokoneistot Suomessa. Eivätkö jääviyssäädöksetkin jo tule vastaan sille että samat henkilöt ovat kohta jokaisessa ”demokraattisessa toimielimessä ja hallinnossa” päättäjien penkillä? Yhtäällä puhutaan kuinka maakuntahallinto on kansalaisten käsissä ja ihmiset saavat päättää oman alueensa asioista, mutta toisaalta ollaan miehittämässä ammattipoliitikoilla nämäkin hallintoelimet. Ei hyvältä näytä.
Kansaedustajien ei tule asettua ehdolle eikä kunnanvaltuutetun .