Maakuntavaalit kuntavaalien yhteyteen aikaisintaan 2025 - Helsingissä toimitettaisiin vain kuntavaalit
Kuva: Ville Miettinen
Kuntavaalit järjestetään seuraavan kerran keväällä 2021. Ensimmäisten maakuntavaalien ajankohdasta ei ole vielä tietoa, mutta vaalijohtaja Arto Jääskeläisen esityksen mukaan ne toimitettaisiin tulevaisuudessa säännönmukaisesti kuntavaalien yhteydessä.
Hallituksen suunnittelemaan sote- ja maakuntauudistukseen kuuluvat maakuntavaalit tultaneen järjestämään aikanaan säännönmukaisesti kuntavaalien yhteydessä.
Näin esittää vaalijohtaja Arto Jääskeläinen oikeusministeriöstä. Jääskeläinen esitteli maakuntavaalisuunnitelmia maanantaina sote-uudistuksen johtoryhmälle.
Vielä ensi vuoden kuntavaalien yhteydessä maakuntavaaleja tuskin järjestetään muun muassa aikataulusyistä.
– Milloin ensimmäiset maakuntavaalit sitten toimitetaan, on poliittinen kysymys ja kiinni myös siitä, milloin koko uudistus saadaan voimaan. Ensimmäiset vaalit voidaan toimittaa joko erillisinä tai joidenkin muiden vaalien yhteydessä. Kuntavaalien kanssa maakuntavaalit voidaan toimittaa aikaisintaan vuonna 2025, Jääskeläinen sanoo Kuntalehdelle.
Jääskeläisen esitys maakuntavaaleista pohjautuu edellisen vaalikauden suunnitelmiin. Uutta twistiä tuo Uudellemaalle esitetty erillisratkaisu. Käytännössä maakuntavaalit järjestettäisiin näillä näkymin 17 maakunnassa ja neljällä alueella Uudellamaalla. Alueiden nimeä ei ole vielä päätetty.
– Nämä alueet toimivat vaaliteknisesti kuten mikä tahansa muu maakunta, esimerkiksi Pirkanmaan maakunta. Esimerkiksi Espoon ja Länsi-Uudenmaan vaalipiiri on oma alueensa ja toimii kuten mikä tahansa maakunta.
Uudenmaan erillisratkaisuun sisältyvällä viidennellä alueella eli Helsingissä maakuntavaaleja ei toimiteta, vaan valtaa käyttäisi kaupunginvaltuusto, kuten tähänkin asti.
– Helsingissä on kuntavaalit ja niissä valittu kaupunginvaltuusto vastaa myös sote-asioista.
Jääskeläisen esityksen mukaan jokainen maakunta olisi oma vaalipiirinsä, ja kunnilla ei olisi valtuustossa kiintiöpaikkoja. Maakuntavaltuuston koko määräytyisi asukasluvun mukaan, mutta se olisi vähintään 59 henkilöä. Maakunta voisi kuitenkin itse päättää suuremmastakin valtuustosta. Äänioikeus ja vaalikelpoisuus määräytyisivät samoin kuin kuntavaaleissa.
Ehdokkaaksi olisi mahdollista asettua sekä kunta- että maakunta-, eduskunta- ja europarlamenttivaaleissa.
Maakuntavaalien äänet laskettaisiin kunnissa, mutta vaaleihin liittyvät viranomaistehtävät hoitaisi ja vaalituloksen vahvistaisi uusi toimielin, maakuntavaalilautakunta.
