Maakuntavaalit siirtyvät, sote ei ratkennut puoluekokouksissa
Kuva: Sonja Eloranta
Puolueiden kenttäaktiivit valmistautuvat kevään vaalikampanjoihin, mutta kukaan ei tiedä, mitä kampanjoja missäkin vaiheessa käydään.
Keskustan ja kokoomuksen viikonloppuna pidettyjä puoluekokouksilta odotettiin uusia käänteitä maakunta-ja sote-uudistukseen. Ainoa konkreettinen asia oli, että puhemies Paula Risikko, kok., sanoi suoraan, että eduskunnan äänestykset eivät toteudu ennen kesätaukoa. Myös pääministeri Juha Sipilä, kesk., puhui siihen tyyliin, että eduskunta ottaa sen ajan minkä se tarvitsee.
Keskustan kenttä tuntui eri viestinten välittämän kuvan perusteella seisovan tiukasti sote- ja maakuntarintamassa, vaikka monet keskustalaisjohtoiset kunnat ovat tehneet selkeitä irtiottoja eli ulkoistaneet palvelujaan pelätessään, että uudistus keskittää palveluja isompiin keskuksiin.
Kokoomuksen kanta uudistukseen oli jo ennen puoluekokousta muotoutunut sellaiseksi, että sisältö ratkaisee. Orpon johdolla on useamman kerran jo huomautettu, että lopullinen kanta määräytyy sen mukaan, toteutuvatko puolueen tavoitteet. Oletus kuitenkin on, että tavoitteet toteutuvat, kun valinnanvapauden siirtymiseen ollaan sopeutumassa. Maakunnille kaavailtu budjettikuri on noussut kokoomuksen keskusteluissa yhä keskeisemmäksi.
Kokoomus piti sisäisen kahtiajaon hallinnassa. Helsingin pormestarin Jan Vapaavuoren nostattama kapina otettiin osaksi puoluekokouksen ohjelmaa, eikä se uhannut puheenjohtaja Petteri Orpon asemaa. Eri arvioiden mukaan kokoomuksen kenttä tulee Orpoa vaikka epäluuloja uudistusta kohtaan selvästi tunnetaankin.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Vaalien ajankohta haussa
Aiemmin hallituspuolueiden eduskuntaryhmien puheenjohtajat ovat sanoneet, että kansanedustajat eivät pääse lomalle ennen kuin paketti on hyväksytty. Orpo kiirehti käsittelyä vielä senkin jälkeen kun perustuslakivaliokunta antoi pitkäksi tulkitun listan uudistustarpeista.
Lakien käsittelyn siirtyminen varmistaa sen, että maakuntavaaleja ei käydä lokakuussa. Oikeusministeriön vaalijohtaja on todennut, että teknisesti vaalit voidaan pitää neljän kuukauden kuluttua lakien hyväksymisestä. Hän on kuitenkin myöhemmin korostanut, että arvio tarkoittaa nimenomaan teknistä valmistelua. Kansalaisten informointi sekä ehdokasasettelu ja puolueiden valmistautuminen vienevät enemmän aikaa.
Eduskuntavaalien siirrosta eri mieltä
Oikeuskanslerin virasto on määritellyt minimiaikatauluksi puolta vuotta. Myös pienpuolueet ja ehdokasasettelua harkitsevat sitoutumattomat tahot ovat paheksuneet tiukkaa aikataulua, jota pitävät itselleen vielä hankalampana kuin suurille puolueille.
Vaalien lykkäämisestä seuraa vaalisuman tiivistyminen. Eduskuntavaalit pidetään huhtikuussa ja eurovaalit toukokuussa. Lähinnä keskustalaiset ovat esittäneet eduskuntavaalien siirtämisetä eurovaalien yhteyteen, jotta maakuntavaalit voidaan ensin pitää rauhassa. Eduskuntavaalien lykkääminen on kuitenkin merkittävä asia, johon kaikki eivät ole valmiita. Jostain syystä eduskuntavaalien ja maakuntavaalien yhdistäminen ei innosta ainakaan keskustaa.
Eduskuntavaalien siirtoa eurovaalien yhteyteen on pohtinut puoluesihteereiden työryhmä jo vuonna 2017 ja enemmistö eduskuntapuoleista piti tuolloin järkevänä näiden vaalien kertaluonteista yhdistämistä. Ei voi sanoa kyseessä olevan vain keskustalaisten esitys.
Totta, eikä jutussa väitetäkään, että esitys olisi vain keskustalaisten.
Eduskuntapuolueitten kesken ei syntynyt eduskunta- ja eurovaalien yhdistämisestä yksimielisyyttä, joten ajatuksesta luovuttiin. Sen jälkeen ehdotuksen ovat toistuvasti ottaneet esille lähinnä keskustalaiset.