Itsehallintoalueet pitää perustaa jo alusta alkaen monitoimialaisiksi siten, että niihin tulee muitakin kuin sote-asioita, toteavat maakuntien liittojen hallitusten puheenjohtajat yhteisessä kannanotossaan sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä aluehallinnon uudistuksiin.

Hallitusohjelman mukaisesti soten järjestämisratkaisu valmistellaan kuntaa suurempien itsehallintoalueiden pohjalta.

– Ylikunnallisten tehtävien hoitaminen järjestyisi luontevimmin monitoimialaisilla itsehallintoalueilla, kannanotossa todetaan.

Maakuntien liitot tukevat pääsääntöisesti asiantuntijaselvityksen näkemyksiä uudistusten jatkovalmistelusta. Maakunnat pitävät erittäin tärkeänä sitä, että uudistus myös aluehallinnon osalta saadaan valmiiksi tämän vaalikauden aikana.

Puheenjohtajat painottavat, että itsehallinnon on toteuduttava aidosti, ja suora vaali on sille edellytyksenä.

– Palveluiden rahoittajaksi on ajateltu valtiota, mutta kuitenkin on syytä myös selvittää itsehallintoalueen verotusoikeus, kannanotossa muistutetaan.

Maakuntien liitoissa nähdään tärkeänä, että eri hallinnon tasoille luodaan tarkoituksenmukainen työnjako ja päällekkäisiä hallinnollisia rakenteita puretaan.

– Alueiden kehittämiseen liittyvät tehtävät tulee koota itsehallintoalueille. Valtiolle tulee jäädä laillisuusvalvontaan ja oikeusharkintaa sisältäviin lupiin liittyvät asiat. Valtion aluehallintoa tulee samassa yhteydessä koota ja keventää, maakuntien liitot näkevät.

Maakuntien liitot Kuntaliiton verkkosivuilla

Aiheesta aiemmin Kuntalehti.fi:ssä:

Professori Moisio HS:ssa: Kuntauudistuksen virheet uhkaavat toistua

Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Aiemmat kommentit

  1. Perustuslain 121 § on yhdenvertainen kaikkien 20 sairaanhoitopiirin kuntayhtymän kaikille itsehallinnollisille asukkaille.

    1) Yhdenkään nykyisen 20 sairaanhoitopiirin / 20 sote-piirin itsehallinnollisia asukkaita ei voi asettaa perustuslaillisesti eriarvoiseen asemaan; sairaanhoitopiirit/sote-piirit ovat asukkaittensa kuntaa suurempia itsehallintoalueita; sairaanhoitopiirien kuntayhtymävaltuustoissa on asukkaitten valitsemat demokraattiset luottamushenkilöt; 20 sairaanhoitopiirissä on joka neljäs vuosi demokraattisessa vaalissa saavutetut poliittiset voimasuhteet; perustuslaillisesti itsehallinnollisilla kuntien asukkailla on jokaisesta kunnasta edustaja oman itsehallinnollisen sairaanhoitopiirin/itsehallinnollisen sote-piirin kuntayhtymävaltuustossa.

    20 sote-piirin itsehallinto:

    2) Yhdenkään nykyisen kunnan asukkaita ei voi asettaa itsehallinnollisesti eriarvoiseen asemaan.

    Perustuslaki 121 §

    Rahoittaja-järjestäjän perustuslaillinen asema.

    Sekä itsehallinnolliset kuntien asukkaat että itsehallinnolliset 20 sairaanhoitopiirin / itsehallinnolliset 20 sote-piirin asukkaat:

    – budjettivalta, tuotantovalta, järjestämisvalta: mitä, missä milloin, millä tavalla, millä budjetilla, millä rahoituksella, millä tuottavuudella, suurella motivaatiolla innovoida.

    20 perustuslaillisen sairaanhoitopiirin hoitoketjuintegraatio

    Perustuslaki ja asukkaitten itsehallinto oman lähialueen asioista ei ole ollut koskaan este muodostaa perustuslaillinen julkisen sektorin sosiaali- ja terveyspalvelujen hoitoketjuintegraatio.

    Perustuslaki ei ole estänyt Etelä-Karjalan sairaanhoitopiirin perustuslaillisesti itsehallinnollisia asukkaita kirjoittamasta sote-piirin perussopimusta vuonna 2010; jokaisen sairaanhoitopiirin itsehallinnolliset asukkaat ovat perustuslaillisesti yhdenvertaisia.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*

Lue tästä kaikki jutut kehysriihestä