Maaseudultakin meinaa paikoin tila loppua. Kaavoituskäytäntöihin halutaan muutoksia.

Maaseudun kaavoituskäytännöissä on parantamisen varaan. Kun tilakoot kasvavat ja navetat, sikalat sekä kanalat ovat entistä suurempia, niin nykyinen kaavoitus- ja lupakäytäntö suorastaan haittaa elinvoimaisen maatalouden kehitystä. Kaavoitus- ja lupapäätösten pullonkauloja pohtinut työryhmä esittää kunnille merkittävästi nykyistä enemmän päätösvaltaa.

Seinäjoen seudun elinkeinokeskus on koordinoinut hanketta, jossa on parin vuoden ajan etsitty ratkaisuja maaseudun kaavoituspulmiin. Lainsäädäntöön ja kaavoituskäytäntöihin ehdotetaan useita muutoksia, jotta uudisrakentaminen voidaan sijoittaa olemassa oleviin kyliin ja niille ranta-alueilla, jotka ovat tehottomia maanviljelykseen.

– Meillä rupeaa viimeiset vapaat paikat isoille maatalouden yksiköille loppumaan. Maaseudun kaavoituskäytäntöjä on uudistettava ja luotava välineet joilla maatalouden kehittymisedellytykset turvataan pitkälle tulevaisuuteen, Seinäjoen kaupungin maaseututoimen päällikkö Matti Punkari vaatii.

Maaseutu vetää

Hankkeen työryhmä ehdottaa, että kyliin rakennettaisiin suoralla rakennusluvalla yleiskaavan perusteella. Tämä vaatisi maankäyttö- ja rakennuslain muutosta tai tulkinnan uudelleenlinjausta, sekä merkittävän rakentamispaineen määritelmän poistamista tai tulkitsemista toisin.

Laissa määritelty haitallinen yhdyskuntakehitys kieltää nykyisin rakennusluvan myöntämisen kyläalueella, johon kohdistuu merkittävä rakentamispaine. Työryhmän mielestä yleiskaavan käytön tulisi olla mahdollista myös kylän ollessa vesistön ranta-alueella.

– Maaseudulle halutaan asumaan, mutta tiiviiseen kyläyhteisöön rakentaminen ei onnistu, kun laissa määritelty haitallinen yhteiskuntakehitys sen kieltää. Mutta kun sinne maaseudulle halutaan, niin siirrytään muutama sata metriä pellon suuntaan ja haetaan rakennuslupaa omakotitalolle sinne. Näin syntyy pisteasutusta, joka osaltaan estää maatalouden kehittymisen, Matti Punkari jatkaa.

Kunnille vastuuta

Maaseudun kaavoituksen pullonkauloja pohtinut työryhmä ehdottaa useissa asioissa päätösvallan siirtämistä kuntiin. Rantarakentamisen poikkeusluvat siirtyisivät kuntiin ELY-keskuksilta ja ympäristöluvat aluehallintovirastolta.

– Ympäristöluvan käsittely Avissa kestää kohtuuttoman pitkään. Kun kunnissa on jo tehty asiaan liittyvä selvitystyö, niin aivan hyvin kunnat voisivat rakennusluvan ohella myöntää myös ympäristöluvan. Näin rakennushanke menisi jouhevasti eteenpäin, pohtii Matti Punkari.

Avatar
Pekka Moliis
pekka.moliis@kuntalehti.fi
Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*