Kuntaliiton tutkimus- ja kehitysjohtajan Kaija Majoisen mukaan vaalikelpoisuuden ehtoja kunnanhallituksen puheenjohtajistoon on perusteltua tiukentaa oman kunnan palveluksessa olevien osalta.

Kuntalain luonnoksen mukaan kunnanhallituksen puheenjohtajistoon ei voitaisi valita kunnan tai kuntakonsernin palveluksessa olevia. Tätä nykyä kunnanhallituksen jäsenistä korkeintaan puolet voi olla kunnan tai kuntakonsernin palveluksessa olevia, mutta vaalikelpoisuudesta puheenjohtajistoon ei erikseen säädetä.

– Tiukennus on paikallaan, kun ajatellaan asiaa kunnan johtamisen näkökulmasta. Hallitus edustaa kunnassa työnantajaa, Majoinen sanoo.

Vaalikelpoisuuden tiukennus saattaa vielä pyyhkiytyä pois laista, sillä puolueet ovat sen suhteen erimielisiä. Yle uutisoi erimielisyyksistä viikonvaihteessa.

– Muutos selkeyttäisi kunnan johtamisjärjestelmää ja kunnanhallituksen puheenjohtajan roolia kunnassa. Erityisesti näinä aikoina, kun kunnat joutuvat tasapainottamaan talouttaan, on tärkeää että puheenjohtaja pystyy katsomaan kuntaa kokonaisuutena, Majoinen toteaa.

Majoinen viittaa Leena Leväsvirran väitöskirjaan vuodelta 2000. Siinä todettiin, että luottamushenkilönä toimiva kunnan työntekijä pystyy mukautumaan luottamushenkilön rooliin, mutta saattaa korostaa toiminnassaan oman toimialansa asioita.

Toinen tiukennus vaalikelpoisuuteen uudessa laissa olisi, että kunnan tytäryhtiön hallituksen jäsen ei olisi kelpoinen kunnanhallitukseen. Myös tämä tiukennus on vaakalaudalla.

– Tätä ovat kritisoineet etenkin pienet kunnat. Niiden mukaan tiukennus hankaloittaisi entisestään luottamushenkilöpaikkojen täyttämistä, Majoinen sanoo.

 

 

Avatar
Jorma Ylönen
jorma.ylonen@kuntalehti.fi
Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Aiemmat kommentit

  1. Förslaget är bra. Min mening är att man kunde ytterligare skärpa kraven för en kommunstyrelseplats. Besluten i styrelsen kan bli och blir lidande på grund av att man utgår ofta från sin egen synvinkel. Objektiviteten blir lidande. Det här i synnerhet i mindre kommuner. där man besluter om sina arbetskamrater. Det är bra att lagstiftarna tar del av problemet.

  2. Olen samaa mieltä , pitäisi rajata , ongelmallinen meidänkin kaupungissa

  3. Asia pitäisi puntaroida myös yritysten ja maanviljelijöiden näkökulmasta. Ovatko ihan yhtä jäävejä puheenjohtajistossa. Ostavat, käyttävät tai tuottavat kunnan palveluita. Naurettavin on ylikunnallinen lomituslautakunta, jossa mv ovat itse päättämässä omista lomistaan ja sen budjetoinnista. Henkilöstöön kuuluvalla voi olla parempikin, realistinen näkökanta kunnan kokonaisuuteen. Kunnahallitus on kunatalaisten asialla valtuuston rukkasena toimien. Pelkkä työnantaja näkökulma on yksipuolista tarkastelua, nimenomaan kunnan kokonaisuuden kehittämisessä.

  4. Lähes jokaisen kunnan kunnanhallituspöydän ympärillä istuu yksi tai useampi kunnan työntekijä. Muutama vuosi sitten kysyttiin kuntajohtajilta näkemystä kunnan työntekijöistä hallituspöydän ympärillä. Lähes jokainen oli sitä mieltä, että he eivät sinne kuulu. Mutta koske heitä porukassa on, ei asiasta uskalleta edes lausua mitään poikkipuolista.

    Kuntajohtajana olen valitettavasti huomannut, että oman toimialan suosiminen näkyy keskusteluissa ja päätöksenteossa, erityisesti taloudellisesti vaikeina aikoina. Hallitus on kuitenkin se, jonka kautta jokainen valtuustoon menevä asia kulkee ja se on myös vastuussa niiden täytäntöönpanosta. Ei siis ole yhdentekevää, keitä pöydän ympärillä istuu.

    Kuntajohtajan näkökulmasta tilanne on erikoinen myös siksi, että kaupunginhallitus toimii koalitiona kuntajohtajan ylimpänä esimiehenä. Siellä siis kuntajohtajan omat alaiset ovat samalla tämän esimiehiä. Kyllä tällainen rajoittaa käytännössä kuntajohtajan valmistelun ja sanomisen vapautta.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*