Kuva: Sonja Eloranta
Kuntalehden päätomittajan Majrja Honkakorven (vas.) johtamassa paneelissa kunnan, median ja johtamisen suhteista puhuivat Aino-Maija Luukkonen, Esko Poikela ja Lilly Korpiola.

Suomessa tulisi keskustella enemmän muun muassa sosiaalisessa mediassa esiintyvän vihapuheen vaikutuksesta julkisen sektorin viranhaltijoihin, sanoo mediastrategi, tietokirjailija Lilly Korpiola.

Korpiola käsitteli aihetta Kuntajohtajapäivillä Jyväskylässä käydyssä paneelikeskustelussa, johon osallistuivat myös Porin kaupunginjohtaja Aino-Maija Luukkonen ja Liedon kunnanjohtaja Esko Poikela.

– Tämä on työhygieniakysymys ja työsuojelukysymys, Korpiola sanoi.

– Se edellyttäisi työsuojelutoimenpiteitä, joudutte te sen kohteiksi tai joku alaisistanne tai organisaatiostanne, Korpiola lähetti viestin pääasiassa kunnan- ja kaupunginjohtajista koostuvalle yleisölle.

Vihapuhe traumatisoi

Korpiola muistutti, että vihapuhekampanjan kohteeksi joutuminen voi olla vakavasti traumatisoivaa.

– Jos ei pysytä rakentamaan työsuojelun mekanismeja, työsuojelua ja debriefingiä näihin tilanteisiin, ihmiset eivät enää hakeudu näihin virkoihin, Korpiola varoitti.

Aino-Maija Luukkonen suhtautui varauksella ajatukseen, että negatiivinen palaute sosiaalisessa mediassa vaikuttaisi ihmisten halukkuutteen hakeutua kunnanjohtajaksi.

– Tämä on ammatinvalintakysymys. Joka lähtee hakeutumaan kunnanjohtajan virkaan suuremmalla paikkakunnalla, tietää sen, että tämä on julkinen virka ja siinä ollaan julkisuuden henkilö.

– Jos tulee negatiivista julkisuutta paikallislehdessä, se kertautuu sosiaalisessa mediassa. Jos on kovin heikko luonne, ei ehkä kannata lähteä seuraamaan some-keskustelua, Luukkonen sanoi.

Luukkonen oli samaa mieltä negatiivisen ilmaston esiintymisestä ja vaikutuksesta. Hän arveli julkisissa tehtävissä työskentelevien olevan välillä lainsuojattoman asemassa.

– Onko kukaan kiinnostunut siitä, kuinka paljon vihapuhetta ja trollausta saa kohdistaa tähän väkeen. Olisi ihan hyvä nostaa sekin agendalle. Tämä ei koske siihen, kuka hakeutuu kunnanjohtajan tehtäviin, vaan myös kuka lähtee ylipäänsä politiikkaan.

– Kuntapolitiikan kautta tulee valtakunnan poliitikot ja EU-poliitikot. Pitäähän meidän saada päätöksentekijöitä myös tulevaisuudessa.

“Kuntien twiitit tylsiä”

Korpiola korosti sosiaalisen median haltuunoton tärkeyttä julisorganisaation johdossa, siis myös kunnanjohtajan työssä.

Esko Poikelan mielestä kunnan Twitter-näkyvyys on haaste.

– Olemme kantaa ottamattomia toimijoita. Pidämme itseämme aika riippumattomina, faktoihin perustuvina. Twiititkin ovat kuntapuolella aika tylsiä kaikki, ei ne paljon tunteita herätä, Poikela arvioi.

Myös yleisöpuheenvuoroissa mietitytti, onko todella niin, että kuntajohtaja ei voi onnistua ilman, että käyttää Twitteriä. Eikö voi vain huolehtia henkilöstön hyvinvoinnista, valmistella asiat hyvin, varmistaa että kunnassa tehdään todella hyviä päätöksiä?

-Perusasiat tulee olla kunnossa, mutta nykyisessä yhteiskunnassa jonkun pitää myös kertoa, että asiat ovat kunnossa, koska uutiskynnyksen ylittää vain se, kun asiat eivät ole kunnossa tai joku on tyytymätön, arvioi Lilly Korpiola.

Hän kehotti kuntajohtajia välttämään yksin jäämistä someviestinnän äärellä.

-Teidän täytyy olla olemassa. Joillekin tietyille sukupolville et ole olemassa, jos et ole medioidusti olemassa, Korpiola viittasi johtajuuden viestintärooliin.

Valta pitää lunastaa

Omassa esityksessään Korpiola totesi, että tietoyhteiskunnasta on jo siirrytty mediayhteiskuntaan.

– Se tarkoittaa, että media laajennettuna käsitteenä on jokaisen julkisyhteisön, jokaisen instituution, jokaisen yksilön arjessa.

– On vahva näyttö, etä jokainen instituutio, julkisorganisaatio, joka ei sopeudu senhetkiseen medialogiikkaan, menettää vaikutusalaansa.

Korpiolan mukaan johtajuus on haastettuna, koska asemavaltaa ei enää voi käyttää perinteisesti.

– On löydettävä puhuttelun sävyt eri yleisölle.

Tämä ajattelun ja median ja viestimisen murros hämmentää myös johtajia, kun valta pitääkin lunastaa, Korpiola sanoi.

– Tarvitaan aivan uudenlaista ajattelua siitä, miten ollaan vuorovaikutuksessa, miten legitimoitaan valta kerta toisensa jälkeen. Enää ei voi kertoa, enää ei voi käskeä, tiedottaminen ei enää riitä. Viestintä ei ole vain tukitoiminto, vaan myös jokaisen kunnan strategian ytimessä, Korpiola sanoi.

Miettinen Ville
Miettinen Ville
ville.miettinen@kuntalehti.fi
Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Aiemmat kommentit

  1. Kyllä kunnanjohtajina pitää kestää päätöksien arvostelemista rajustikin. Muussa tapauksessa julkinen valvonta ei toimi. Yhteisillä pelimerkeillä kuitenkin toimitaan. Henkilöön kohdistuvia herjoja ei tarvitse kestää. Päätöksiä ja tekoja pitää voida rankastikin julkisuydessa käsitellä. Se EI OLE vihapuhetta vaan mielipiteen ilmaisua yhteisten asioiden hoitamisesta.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*