#Metoo-kampanja haastaa myös kuntia tarkistamaan asenteitaan ja toimintatapojaan
Kuva: Ville Miettinen
Seksuaalinen häirintä on aihe, joka kiinnostaa Kuntalehden haastattelemia kuntien viranhaltijoita ja luottamushenkilöitä. Se on lisäksi arka aihe, josta ei mielellään puhuta julkisesti omalla nimellä.
Eräs kunnan palveluksessa oleva muisteli entistä opettajaansa, joka vaati keskustelua milloin mistäkin kahden kesken ja tuijotti ikävällä tavalla kasvavan tytön rintoja.
Toinen taas kertoi seminaarin yhteydessä järjestetystä illanvietosta, jolloin jotkut luottamushenkilöt herättivät tanssiotteillaan kiusaantuneita tunteita viranhaltijoissa.
Eräs valtuutettu mietti, oliko mahdollisesti syyllistynyt itsekin nuorempana seksuaaliseen häirintään. Hän vakuutti nyt vanhempana olevansa viisaampi.
Useat Kuntalehden yhteydenottoon vastanneista painottivat hyvän ja avoimen työilmapiirin merkitystä häirinnän vastaisissa toimissa.
Kaksimieliset vitsit
Oikeusministeri Antti Häkkänen, kok., haastoi suomalaiset mukaan #häirinnästävapaa-kampanjaan viime joulukuussa.
Tavoitteena on nostaa esiin hyviä toimintamalleja, joilla seksuaaliseen häirintään voidaan puuttua niin yrityksissä, yhteisöissä kuin eri organisaatioissakin.
– Pelkkä lainsäädäntö ei ole riittävä työkalu estämään häirintää. Kyse on kulttuurisesta muutoksesta, jossa tarvitaan myös julkista painetta, Häkkänen painotti kampanjaa julkistettaessa.
Lukuisia kuntia on jo ilmoittautunut mukaan kampanjaan.
Henkilöstöjohtaja Minna Uusitalo kertoo kampanjassa mukana olevan Kotkan kaupungin aktiivisesta häirinnän vastaisesta työstä.
– Meillä on avoin palautekanava, johon voi ilmoittaa kokemastaan häirinnästä. Tuloksien mukaan häirintää on melko vähän.
Uusitalon mukaan häirintää ilmenee jonkin verran asiakaskontakteissa.
– Muutamissa tapauksissa työyhteisöjen jäsenten toiminta on koettu häiritseväksi, esimerkiksi kaksimielisten vitsien muodossa.
Kotkan kaupunki päivittää ohjeistuksiaan, miten häiriötilanteita on käsiteltävä.
– Yksiköille tulee uudet suositukset, miten toimia, jos kokee häirintää. Esimiehiä ohjeistetaan puhumaan häirinnästä ja kannustamaan työntekijöitä siten, että mahdolliset häirintätapaukset tulisivat esiin.
Kaupungin henkilöstökirjeeseen on tulossa aiheesta artikkeli, ja asia on esillä henkilöstön sisäisessä tiedotuskanavassa.
– Häirintään liittyvät asiat tulevat mukaan uusien työntekijöiden perehdytyskäytäntöihin ja ovat esillä esimiesvalmennuskurssilla ja esimieskoulutuksissa, Uusitalo sanoo.
Pelko potkuista
Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n teettämä laaja kysely seksuaalisesta häirinnästä työelämässä nosti taannoin esiin uusia kysymyksiä.
Vain joka neljäs suomalaisessa työelämässä tapahtuva seksuaalinen häirintäteko ilmoitetaan työnantajan edustajalle.
Taloustutkimuksen tekemä kysely kohdistettiin työikäiseen väestöön ja siihen vastasi yli 2 100 henkilöä.
Kuntajohtajien puheenjohtaja Heidi Rämö painottaa, että johtamiskulttuurin on oltava kunnossa, jotta työntekijät uskaltavat kertoa vaikeistakin asioista.
– Työntekijälle voi olla hyvin vaikeaa puhua kokemastaan seksuaalisesta häirinnästä.
Rämö arvelee, että työntekijät voivat miettiä, että onko itsellä enää työpaikkaa, jos ottaa sellaisen asian esiin.
Kunnissa on myös hyvä selvittää, ovatko poliittiset päättäjät joutuneet kokemaan toimissaan seksuaalista häirintää. Myös poliittisten päättäjien oikeutta häirinnästä vapaaseen toimintaympäristöön on tarvittaessa edistettävä.
Pirkanmaalla sijaitsevan noin 23 000 asukkaan Lempäälän kunnanjohtaja myöntää asian olevan selkeämmin käsiteltävissä työntekijöiden keskuudessa.
– Organisaatiossa on tietyt pelisäännöt, miten asiat on työsuojelullisesti tehtävä. Työntekijöitä suojaa työsuojelulaki, Rämö muistuttaa.
Erilaisia tapauksia
Tasa-arvovaltuutettu Jukka Maarianvaara saa keskimäärin 10–20 ilmoitusta seksuaalisesta häirinnästä vuodessa. Ilmoituksia tulee esimerkiksi sosiaali- ja terveysalalta sekä opetus- ja kasvatusalalta.
Hän muistuttaa, että seksuaalinen häirintä voi olla hyvin erilaista.
– Kunnissa häirinnän ennaltaehkäisyyn tähtäävät keskustelut ja suunnitelmat on tärkeä toteuttaa toimialakohtaisesti. Jokaisella alalla on omat erityispiirteensä, Maarianvaara sanoo.
Jokaisen on syytä pohtia omaa käytöstään.
– Ihan jokaisen, minunkin, on sitä hyvä pohtia. Olenko heittänyt tyhmän vitsin? Olenko ollut epäasiallinen tai häiritsevä joissain tilanteissa?
TEKSTI: JOUNI LAMPINEN
Artikkeli on julkaistu Kuntalehdessä 3/2018
