Miikkulaisen suku ja hämäläinen identiteetti – konkretian puutteesta huolimatta maakuntauudistusten viestintää pusketaan eteenpäin

Konkretian puute haastaa maakuntauudistuksen viestijät, mutta viestittävä on koska uudistusta pusketaan eteenpäin ja vuoden päästä pitäisi olla jo maakuntavaalit käytynä.

Tarve viestinnälle on valtava; suuri osa suomalaisista ei Kuntaliiton tutkimuksen mukaan samaistu maakuntaansa, ja tuleva maakuntauudistus koetaan vielä kaukaiseksi.

– Viestiminen on vielä aika suuri haaste, koska maakunnan asukkaan näkökulmasta puhutaan aika absrakteista hallinnollisista asioista, sanoo Suvi Melender-Lågland, joka toimii Keski-Pohjanmaan maakuntauudistuksen viestintävastaavana.

– Maakunnassa kaivattaisiin konkreettista tietoa siitä, mitä tulee tapahtumaan. Tähän asti on keskitytty hallinnolliseen rakenteeseen.

Toisaalta viestimistä haastaa – tai on viimeisen vuoden ajan haastanut – se, että viestittävä asia on elänyt, sanoo Etelä-Karjalan maakuntauudistuksen muutosjohtaja Aija Tuimala.

– Vaikeutena on ollut se, että viesti on muuttunut matkalla. Asiat etenevät kyllä mutta viestintää ja yhteistyötä haittaa hieman se, että joudutaan koko ajan pohtimaan, onko tilanne vielä niin kuin viime viikolla ajateltiin, Tuimala sanoo.

Keski-Pohjanmaalla konkretiaa kohti päästään, kun hiljattain alkanut maakunnan strategiatyö etenee. Strategiatyössä viestinnällä on keskeinen rooli, sillä tavoitteena on osallistaa alueen asukkaita strategiatyöhön Instagram-kampanjalla.  Etelä-Karjalassa konkretiaa on yritetty avata eteläkarjalaisen Miikkulaisen suvun kautta.

Miikkulaisten kuvitteellinen suku seikkailee niin infolehden kuin Facebookin sivuilla.

– Tarinoissa kerrotaan arkisia tapahtumia suvun henkilöit käyttävät palveluita, jotka maakunnassa ovat jatkossa; kerrotaan mikä muuttuu ja mikä ei muutu, minkälaisia palveluita ylipäätään on, ihan niin sanottujen normijuttujen kautta, Tuimala kertoo.

– Olemme saaneet hyvää palautetta.

Kanta-Hämeessä konkretiaa kohti pyritään luomalla asukkaille maakuntaidentiteetti, kertoo muutosjohtaja Matti Lipsanen.

– Täytyy rakentaa maakuntaidentiteetti, että jokainen kokee olevansa paitsi kunnan asukas myös maakunnan asukas.

Identiteetti tulee esiin jo maakuntauudistuksen työnimessä Oma Häme.

Kanta-Hämeeseen on vastikään pestattu täysipäiväinen viestintäasiantuntija maakuntauudistuksesta viestimään.

– Tässä vaiheessa viestii maakuntavalmistelusta: mitä tapahtuu, mitä valmistellaan, minkälaisia päätöksiä on tulossa, miten voi vaikuttaa, mistä saa lisäätietoa, Lipsanen kertoo.

– Kun mennään eteenpäin, viestinnän painopiste siirtyy siihen, mikä se tuleva maakunta on, mitä se tekee, minkälainen otus se on. Vaaliviestintä vuoden päästä on tärkeä osa tätä myös.

Ote ei saa herpaantua viestinnässäkään.

– Kaiken aikaa pitää olla parasta käytettävissä olevaa tietoa siitä, kuinka tulevaa maakuntaa organisaation ja henkilökunnan näkökulmasta rakennetaan, Matti Lipsanen määrittelee.

Myös Etelä-Karjalassa maakuntauudistuksen viestinnässä aloittaa uusi kokopäiväinen viestijä.  Aija Tuimala on itse kantanut aktiivisesti erityisesti some-viestinnän vastuuta, mutta uudistuksen viestinnässä on oma tiiminsä ja tarkkaan mietityt työnjaot.

Kohderyhmiä riittää. Kuntalaisia on kohdattu marketeissa ja toreilla. Nuorisoa Tuimala pitää erityisen haastavana kohderyhmänä.

– Facebookissa heitä ei enää juuri ole tai he ovat poistumassa muita kanavia käyttämään. Olemme menossa maakunnan nuorisovaltuustoja tapaamaan ja mietimme kuinka he voisivat ryhmänä jo nyt olla asiassa mukana.

Keski-Pohjanmaa on tulevista maakuntaorganisaatioista pienin, asukasluvultaan keskisuuren kaupungin kokoinen. Viestinnässä pienestä koosta on sekä etua että haittaa.

Toisaalta pieni ja matala organisaatio takaa ketteryyden, kun kaikki tuntevat toisensa. Toisaalta kaikkia maakuntaorganisaatioita vaivaava resurssien vähyyskin näkyy erityisen vahvasti. Melender-Lågland tekee maakuntauudistuksen viestintää varsinaisen päätyönsä, sote-kuntayhtymä Soiten viestintäpäällikön työn, ohessa.

Niin tekevät Keski-Pohjanmaalla kaikki muutkin viestintävastuulliset, kokopäiväistä viestijää ei ole.

– Vaikka meillä on oma viestintätiimi, viestintä ei ole pelkästään meidän harteilla, vaan jokaisella uudistuksessa mukana olevalla on vastuu viestiä. Johtaminen on viestintää.

– Toisaalta lisääntyvät haasteet tuovat työhön mielenkiintoa. Ei ole ainakaan tylsiä työpäiviä.

Matti Lipsasen haastattelu Demokratiapäivässä 17.10.: