Kuva: Ville Miettinen
Klash-kuntakisassa Janakkala kehittää liikenneratkaisua, Joensuu pureutuu kuntalaisten osallistumiseen ja Vantaalla etsitään ratkaisuja ammatillisen koulutuksen keskeyttämiseen.

Rehellisyys ja aitous ovat avainasioita verkostojen luomisessa, sanoo Ohjelmisto- ja e-business ry:n Mimmit koodaa -ohjelman vetäjänä toimiva Milja Köpsi, joka tunnetaan mm. siitä, että hän osaa yhdistää verkostoitumisen ja ihmisten osaamisen – muun muassa rohkaisten naisia opettelemaan koodaamista.

Vuorovaikutuksen lisäksi tärkeää on aitous. Innostuksen näkee ja haistaa – tai sen puuttumisen.

– Jos et ole innostunut oikeasti, päälle liimattu pyrkimys huomataan, se että tehdään jotain vain koska on pakko. Jos yhteisössä ei ole intohimoa, eihän siitä synny mitään.

Kuten muussakin vuorovaikutuksessa, aitous ja kohtaaminen ratkaisevat myös siinä, millainen yhteisö kunnasta muodostuu.

– Ihmiset ovat kunta. Kunnan pitäisi olla ihmistä varten eikä byrokratiaa varten, Köpsi sanoo.

– Jos et osallista, et kuule – eikä ole yhtenäistä kuntaa.

Byrokratiaa ja päätöksiä ei voi eriyttää kuntalaisista, Köpsi sanoo. Kokonaisuudesta pitäisi muodostua eräänlainen suhde, jossa ollaan ”yhtä suurta perhettä”.

– Jos haluaa että kuntalaiset osallistuvat ja haluavat jäädä kuntaa, ei ole muuta mahdollisuutta kuin jalkautua kuntalaisten pariin, Köpsi sanoo.

Juuan mopomiitti ”maailman paras esimerkki”

Jalkautumisesta kuntalaisten pariin Milja Köpsi pitää ”käsittämättömän hyvänä esimerkkinä” Juuan kunnanjohtajan Markus Hirvosen osallistumista mopoajeluihin kunnan nuorison kanssa.

Idea kunnanjohtajan ja nuorten ”mopomiitista” syntyi pari vuotta sitten, kun Hirvonen kuuli valituksia nuorten mopoilusta. Kunnanjohtaja päätti tavata nuoria näiden omassa ympäristössä ja keskustella asiallisesti mopoilusta.

Eräänä elokuun perjantaina 2017 Hirvonen sitten ajeli mopolla ympäri Juukaa nuorten kanssa. Tempaus sai valtakunnallista julkisuutta ja laajeni. Seuraavana kesänä Hirvonen ja nuoret mopoilivat Juuasta ympäri Pohjois-Karjalaa aina Joensuuhun asti.

Mikä tärkeintä, kunnanjohtajan ja nuorten välille syntyi edelleen jatkuva kontakti ja keskusteluyhteys. Markus Hirvonen kertoi maaliskuussa 2018 Kuntalehdelle, että mopomiitin myötä syntynyt yhteys nuoriin on poikinut keskusteluja niin kouluruoasta kuin syrjäytymisestä – “vaikka mistä”.

– Se on maailman paras esimerkki kuntalaisten pariin jalkautumisesta, Köpsi ihastelee.

Lue Kuntalehden juttu Juuan ensimmäisestä mopomiitistä

Opittua pitää jakaa

Hyvien esimerkkien syntyminen vaatii molemminpuolista innostumista, Köpsi muistuttaa.

Jos yhdessä kunnassa keksitää jotakin mikä toimii, sitä olisi tärkeä jakaa muiden toimijoiden kanssa muista kunnista.

– Kaikki opittu tieto on myös kansallinen etu. Ei saisi olla mustasukkaisuutta eikä rajoja.

Jakamisen ohella tärkeää on kommunikointi ja rehellisyys.

– Jos niitä ei ole, mikään ei voi toimia.

Toimivia, muiden kanssa jaettavia malleja etsitään Klash-kuntakisassa, jossa Köpsi toimii mentorina. Kilpailussa etsitään ratkaisuja liikenteen, syrjäytymisen ja osallistamisen haasteisiin Janakkalassa, Vantaalla ja Joensuussa.

Tavoitteena on löytää ratkaisuja, jotka mahdollisimman voisi hyödyttää mahdollisimman montaa suomalaista kuntaa joilla on nämä samat ongelmat. Köpsi ja muut mentorit sparraavat kilpailtutiimejä, jotka kehittävät ratkaisuja ja omia alustaehdotuksiaan valittuihin haasteisiin.

Tietomäärä yhdessä hyödyksi

Esimerkiksi syrjäytymisen aiheuttama haaste on valtava ja siihen reagointi on tunnistettu myös hallitusohjelmassa.

– Kun haaste on niin iso, kukaan ei pysty sitä yksin ratkaisemaan ,vaan siihen tarvitaan tosi vahvaa yhteistä tahtotilaa miettimään, miten voitaisiin eri toimijat yhdessä puhaltaa yhteen hiileen ja miettiä parhaita toimenpiteitä, miten päästää tavoitteisiin yhdessä, sanoo niin ikään Klashissa mentorina toimiva Me-säätiön toimitusjohtaja Ulla Nord.

Nordin mielestä haastekilpailun avulla on mahdollista jalostaa sitä tietoa, joka syrjäytymisestä on kentällä.

– Tietoa on ihan hirveästi, mutta välttämättä ei löydy rahoitusta tai mahdollisuuksia edistää asioita sillä tavalla ,että löytyisi skaalautuvia ratkaisuja. Tämä avaa mahdollisuuden kaikille tuoda esiin omia ideoitaan ongelman ratkaisemiseenm, Nord sanoo haastekilpailusta.

– Yhteissuunnitelun avulla voidaan edistää asioita ja sitä kautta kokeilla, ottaa vähän riskiäkin ja tehdä asioita toisella tavalla, voidaan saada isoja tuloksia aikaiseksi ja löytää toimivia malleja.

Vuorovaikutus innostaa

Yksi Klashin mentoreista on haastekisan organisoinnissa mukana ollut Tommi Rissanen. Hän pitää valittuja yhdeksää tiimiä monipuolisina. Kilpailun haasteita hän kuvaa termillä ”wicked problem”.

– Ongelmien ratkaisussa tarvitaan ennakkoluulottomuutta ja innostumista. Niiden löytyminen on tärkeää, Rissanen pohtii.

Milja Köpsi on saanut omalla Mimmi koodaa -toiminnallaan aikaan laajan innostuksen aallon. Valmista kaavaa ihmisten innostamiseen ei ole, hän muistuttaa.

– Mikä tahansa asia onkin, olipa kyseessä yritys tai yhteisö, taustalla täytyy olla jonkun ihmisen kasvot, joku persoona joka on innostettavia ihmisiä vastassa.

Käytännössä vuorovaikutus on elinehto innostamisessa.

– Pitää olla oikeata ihmisten välistä dialogia, ja sitä pitää tarjota paikoilla, jossa ihmiset pääsee helposti käsiksi, olipa se sitten eläkeläisten kokoontumien, sosiaalinen media tai tapaamiset joissa kerätään ajatuksia.

Klashin tapaisia haastekisoja ja muita ihmisyyteen ja osallistamiseen liittyviä hackathoneja saisi järjestää enemmänkin, Köpsi sanoo.

Hän muistuttaa, että päinvastoin kuin usein väitetään, digitaaliset ratkaisut luovat mahdollisuuksia ihmisten väliseen kohtaamiseen ja ajan käyttämiseen. Haasteiden kautta voi löytyä digitaalisia ratkaisuja, jotka luovat aikaa, jota voi käyttää ihan aidosti hyödyksi.

– Tällaisten haasteiden kautta voi miettiä, miten se enemmän jäävä aika voidaan käyttää paremmin hyväksi.

Köpsi ottaa esimerkin omasta Mimmit koodaa -toiminnastaan.

– Jos ottaisin kaikki ilmoittautumiset vastaan sähköpostilla ja veisin ne Exceliin, en ehtisi muuta tekemään. Kun siihen on ohjelmisto, voin käyttää aikani itse ohjelman kehittämiseen ja vuorovaikutukseen ihmisten kanssa.

Samalla mahdollistuu vaikuttaminen yksilötasolla. Kaikenlaisissa hankkeissa pitäisi korostaa yhteiskunnan vastuun ja yrityksen vastuun ohella myös yksilön vastuuta, Köpsi sanoo.

– Jos yksilöt eivät tee asioita, mikään maailmassa ei voi muuttua. Sillä on vaikutusta. Jos vaikuttaa vaikka vain viiteen ihmiseen, ne voivat vaikuttaa edelleen viiteen ihmiseen, jotka taas vaikuttavat viiteen ihmiseen. Se on pysyvää, tukevaa muutosta.

TAUSTA: KLASH-KUNTAKISAN TEEMOINA LIIKENNE, OSALLISTUMINEN JA KOULUTUS

Janakkala, Joensuu ja Vantaa valittiin viime vuoden lopulla jatkoon kuntien toimintaa kehittävässä Klash-kilpailussa. Janakkala isännöi liikenteeseen liittyvää kehitystyötä, Joensuun haaste pureutuu kuntalaisten osallistumiseen ja Vantaan johdolla etsitään ratkaisuja ammatillisen koulutuksen keskeyttämiseen.

Janakkala hakee kilpailun kautta palvelumallia, joka yhdistäisi kunnan, yritysten ja asukkaiden liikenteen tarjontaa ja käyttöä. Haasteiksi on tunnistettu mm. julkisen liikenteen saatavuuden ja kannattavuuden turvaaminen sekä taloudelliset ja ympäristöystävälliset yhteistyömallit.

Joensuun kaupunki hakee kilpailun kautta toimintatapaa ja välineitä asuinympäristön ja elämisen laadun kehittämiseen. Haetulta ratkaisulta toivotaan välineitä yhteisöllisyyden lisäämiseksi sekä hyvinvoinnin ja elinvoiman parantamiseksi.

Vantaa etsii mahdollisuuksia tukea toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa olevia opiskelijoita niin, että opintojen keskeyttäminen saadaan vähenemään.

Kilpailun mentorointivaiheeseen edenneet tiimit on valittu ja ensimmäinen mentorointitilaisuus starttaa huomenna Janakkalassa.

Kuntalehteä kustantava KL-Kustannus Oy on tapahtuman kumppani.

Miettinen Ville
Miettinen Ville
ville.miettinen@kuntalehti.fi
Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*