Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikon, kok., mukaan kuntataloutta ei voi enää tarkastella vain yksittäisen kunnan näkökulmasta, vaan yhä olennaisemmaksi tulee kuntayhtymien ja koko kuntakonsernin talouden tila.

Uudessa kuntalaissa lisätään ennakoivaa otetta kuntatalouteen ja tiukennetaan alijäämän kattamisvelvollisuutta.

Ministeri Risikko puhui kuntien edustajille valtiovarainministeriön Tulevaisuuden kunta -kiertueella Turussa 14. tammikuuta. Hän korosti, että vastuun kantaminen kuntataloudesta on kuntien ja valtion yhteinen asia.

Alijäämien kattamisvelvollisuus tulee myös kuntayhtymille

Yksittäisen kunnan talouden kestävyyttä vahvistetaan kuntalain lakiesityksessä tiukentamalla velvollisuutta kattaa alijäämä. Velvollisuus laajennetaan koskemaan myös kuntayhtymiä, kun se nykyään koskee vain kuntia. Kunnan ja kuntayhtymän taseeseen kertynyt alijäämä tulisi kattaa enintään neljässä vuodessa tilinpäätöksen vahvistamisen jälkeen

Mainos



Risikko korostaa, että uudella lailla tuodaan kaivattua ryhtiä erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymien taloudenpitoon. Risikon mukaan ratkaisevan tärkeää on, että uusi alijäämien kattamisvelvollisuus koskee myös uusia sote-kuntayhtymiä.

– Kuntapäättäjät ovat vuosikausia tuskailleet kuntayhtymien puutteellisia taloudenpidon sääntöjä. Nyt voimaan tulevalla alijäämien kattamisvelvollisuudella sekä valmisteilla olevalla uudella sote-raamibudjetilla tuodaan kauan kaivattua talouskuria myös sote-menoihin, sanoi Risikko.

Myös kuntien arviointimenettelyn kriteerit muuttuvat uudessa kuntalaissa niin, että jatkossa niiden avulla tarkastellaan koko kuntakonsernin taloudellista tilaa. Kuntayhtymien arviointimenettelyä koskevat säännökset ovat kokonaan uusia.

Mainos



– Tulevaisuudessa alijäämää ei voi enää vyöryttää kuntayhtymien taseisiin. Jos alijäämää ei kateta määräajassa, kunta tai nyt myös kuntayhtymä voi joutua arviointimenettelyyn, Risikko totesi.

Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Aiemmat kommentit

  1. Silläkö se kunnan talous on kunnossa kun alijäämät maksetaan velvoitteiden takia esim. kunnan pääomalla, pääoman sijoitustuotoilla, rahastojen varojen siirroilla tai jopa lainoilla tms?

    Kuinka kunnan talous saadaan kohennettua jos taloutta ”tasapainotetaan” esim. edellä kuvatuilla tavoilla? Lopputulos kun on vain se, että talous on nimellisesti kikkailtu tasapainoon todellisuuden ollessa esim. se, että kunnan varoja syödään, velkamäärät kasvaa tai pahimmassa tapauksessa molemmat edellämainituista.

    Velvoite talouden tasapainottamisessa täytyisi kohdistaa todelliseen kunnan talouden kehittämiseen ei kikkailtavissa olevilla velvoitteilla joilla kunnan todellinen taloudellinen tilanne voi jopa heiketä kuten esimerkki tapauksissa. Jos kunta syö enemmän kuin tienaa ei alijäämien maksuvelvoite kunnan taloudellista tilannetta kohenna millään tavalla tai tasolla.

    Kuntajohtajat esimerkkejä esille nostamatta kikkailee nyt jo tilipäätöksillä em. tavoilla. Tilinpäätöksien kerrotaan olevan ylijäämäisiä ja kunnan talouden kunnossa vaikka todellisuudessa kunta tekee vuodesta toiseen alijäämiä joita maksetaan tavalla tai toisella. Pahimmillaan kunta lisää vain vuodesta toiseen edelleen kikkailemalla varoja rahastoon josta varat alijäämiin otetaan. Törkeimmillään lainoilla joille ei edes määritellä kohdetta lainanoton perusteiksi.

    Arviointimenettelyyn kunnan todellisen taloudellisen tilanteen perusteella (kunnan omat tulot ja vo:t suhteessa menoihin, velat, konsernivelat jne.) velvoitteiden sijaan joilla ei todellisuudessa mitään tavoiteta siivoillaan vain taloudellisia tilastoja tavoilla joilla arviointimenettely tms. vain siirtyy tulevaisuuteen kunnan ajautuessa vain pahempaan taloudelliseen jamaan.

    Velkakatot kunnille ensitilassa koska kohta on edessä tilanne missä (pakko)liitetään erittäin raskaasti velkaantuneita varattomia kuntia toisiinsa joilla ei ole varoja edes peruspalveluiden järjestämiseen kuntalaisille pelkästään velkaa joille heillä ei ole maksukykyä edes suurissa kuntaliitoksissa. Velkakatot jo pelkästään sen takia ettei esim. kunnat lainoilla maksa alijäämiään välttääksen arviointimenettelyyn joutumista.

    Kohta on kolmenkymmenen kilometrein välein uudet koulut ja sairaalat yms. rakennettu lainoilla joille ei ole kohta maksajia. Liitoksilla ei tavoiteta yhtään mitään jos kuntien annetaan ajaa sitä ennen itsensä taloudelliseen tilanteeseen joista kunta liitoksissa tai ilman ei voi edes teoriassa selvitä.

  2. Vyönkiristyksen sijaan vyötä löysälle ja alimitoitettuihin budjetteihin (1syy alijäämille) hiukan ekstraa ja halleluja. Ylijäämäinen tilinpäätös eikä pienintäkään vaaraa siltäosin joutua arviointimenettelyyn. Loppuu se menojen kasvun hillitseminen nappaamalla muutamia miljoonia budjeteista säästöjen saamiseksi joiden tulos on vain nolot, itseaiheutetut budjettien ylitykset.

  3. Ne koulutuspuolen kuntayhtymät jotka toimivat valtionosuuksilla, voivat saada jotain ryhtiä tuosta alijäämän kattamisvelvollisuudesta. Käsittääkseni tähän asti valtionosuudet ovat olleet niin hyvät että isompia ongelmia ei ole ollut. Sote-puolen kuntayhtymät osaavat kyllä tarvittaessa kattaa alijäämänsä kuntalaskutuksen hintoja nostamalla. Nykytilanne ei kannusteiden osalta muutu miksikään.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

*