Ministeriö ottaa kunnilta päätösvaltaa lukioissa ja ammattikouluissa

p.MsoNormal, li.MsoNormal, div.MsoNormal
{margin:0cm;margin-bottom:.0001pt;font-size:12.0pt;font-family:Cambria;}
.MsoChpDefault
{font-family:Cambria;}
@page WordSection1
{size:595.0pt 842.0pt;margin:70.85pt 2.0cm 70.85pt 2.0cm;}
div.WordSection1
{page:WordSection1;}

Opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) tavoitteena on
vähentää lukiokoulutuksen järjestäjien määrää nykyisestä noin 280:stä noin
sadalla.

 

Vastaavasti ammatillisen koulutuksen järjestäjien määrä on
kaavailtu pudotettavaksi 189:stä korkeintaan puoleen. Samalla on tarkoitus
ohjata suurempi osuus rahoituksesta tuloksellisuusohjaukseen.

 

Kuntaliiton johtaja Anneli Kangasvieri on huolestunut siitä,
että koko toisen asteen koulutuksen järjestäminen jää keskustelussa
sote-uudistuksen jalkoihin.

 

– Tässä on kysymys kuntalaisten kannalta suurista asioista.

 

Opetusalan Ammattijärjestö OAJ:n puheenjohtaja Olli
Luukkainen on laskenut, että erilaiset kaavaillut rahoituksen muutokset
johtaisivat siihen, että suuri osa lukioista lopetetaan tai yhdistetään toiseen
lukioon.

 

Luukkaisen laskelmien mukaan hallitus on karsimassa toisen
asteen koulutuksen voimavaroja niin, että se vastaa joko 38 000
lukio-opiskelupaikkaa tai 23 000 ammatillisen koulutuksen opiskelupaikkaa.

 

Ministeriössä on laskettu uudistusten tuovan kymmenien
miljoonien säästöt. Sen perusteella kaavaillaan leikkauksia valtionosuuksiin.
Esimerkiksi hyväksilukemisten perusteella aiotaan leikata ammatillisessa
peruskoulutuksessa automaattisesti neljännes valtionosuuksista niiden
oppilaiden osalta, joilla on jo toisen asteen tutkinto.

 

Lukion järjestäjäverkon uudistamisen uskotaan tuovan 4,7
miljoonan euron säästöt. Ammatillisessa koulutuksessa vastaavaksi säästöksi
arvioidaan yli 50 miljoonaa euroa.

 

Saavutettavuus

huolestuttaa

 

Ministeriön mukaan koulutuksen sääntely- ja
rahoitusjärjestelmää uudistetaan siten, että toimintaa tehostava ohjausvaikutus
on nykyistä vahvempi.

 

Kangasvieri ei innostu siitä, että osa lukion tai
ammatillisen koulutuksen rahoituksesta kohdennetaan ministeriön asettamien
tuloksellisuuskriteerien mukaan ja vastaavasti vähennetään perusrahoitusta.

 

– Miten leikatulla rahoituksella pystytään turvaamaan koko
ikäluokan koulutus, myös niiden heikoimmin edistyvien ja moniongelmaisten,
Kangasvieri ihmettelee.

 

– Tuloksellisuusrahoitus ei sovellu nuorten koulutukseen,
jossa osana on myös nuorten kasvun tukeminen. Siihenkin pitää koulutuksessa
käyttää aikaa.

 

– Puhdas tulosajattelu ei tue koulutustakuun toteutumista,
Kangasvieri sanoo. 

 

Hän on huolestunut myös harvaan asuttujen seutujen nuorista.

 

– Kyllä lukiolaisen ja peruskoulusta ammattikouluun
siirtyvän nuoren pitää pystyä käymään koulua pääosin kotoaan, hän sanoo.

 

Järjestäjien määrän leikkaamisen lisäksi harvaan asuttujen
seutujen lukioihin saattaa vaikuttaa kaavailu lopettaa pienten
lukiojärjestäjien tuki.

 

– Uuteen rahoitusjärjestelmään tulee rakentaa tavalla tai
toisella riittävä rahoitus harvaan asuttujen alueitten lukiokoulutuksen
järjestämiseen, Kangasvieri esittää.

 

Hän huomauttaa, että myös jatkuvasti heikkenevä
joukkoliikenne vaikeuttaa koulutuksen saavutettavuutta harvaan asutuilla
alueilla.

 

Turhan jäykkä
järjestelmä

 

Ministeriön myöntämät järjestämisluvat ovat turhan jäykkä systeemi
nuorten koulutuksessa, Kangasvieri sanoo.

 

– Jos nuorten koulutuksessa luovuttaisiin
järjestämislupaohjailusta, koulutuspaikkoja olisi siellä missä nuoriakin. Myös
lukio- ja ammatillinen kouluverkko rationalisoituisi luonnostaan. Nyt
järjestämisluvilla jarrutetaan luonnollista rakenteen uudistumista. Kyllä
kunnat pystyvät päättämään, miten koulutuksen järjestävät.

 

Kangasvieri huomauttaa, että puheet lukion tai ammatillisen
koulutuksen vapaista koulutuspaikoista ovat harhaanjohtavia.

 

– Valtionosuuksia maksetaan oppilasmäärän perusteella, ei
paikkojen.

 

Järjestämisen ja rahoituksen
kriteerit ratkaiseva kysymys

 

Ministeriön mukaan verkkoa on tarkoitus tiivistää
”koulutuksen järjestäjien toimintaedellytysten, yhteistyön ja laadun
parantamiseksi ja jatko-opintoihin sekä työelämän tarpeisiin vastaavan
koulutuksen alueellisen saavutettavuuden turvaamiseksi”.

 

Kangasvierin mukaan oleellista ovat kriteerit, joita nyt
määritellään järjestämiselle ja rahoitukselle.

 

Ratkaisevaa on järjestämisluvan sisältö, eli muun ohella se,
määrätäänkö luvassa myös toimipisteiden määrä ja sijainti, vai jääkö se
järjestäjän harkintaan.

 

Kunnat voivat muodostaa kuntayhtymiä, jotka hakevat
järjestämislupaa. Myös vastuukuntamalli on mahdollinen.

 

Alueen lukioiden toiminnallinen yhteistyö esimerkiksi
kurssitarjonnassa etäopetusta hyödyntäen antaa mahdollisuuksia koulutuksen
järjestämisessä, Kangasvieri sanoo.

 

Lukio on monelle pienelle kunnalle profiilikysymys. Kaikki
kaavaillut vaihtoehdot heikentävät pienten kuntien mahdollisuutta säilyttää oma
lukio verrattuna omaan järjestämislupaan.

 

Kangasvieri puolustaa kaikkea lukiokoulutusta.

 

– Lukiokoulutus on tuloksellista joka  puolella. Missä tahansa koulussa voidaan
kirjoittaa hyvin. Erot ovat opiskelijakohtaisia, ne eivät riipu koulujen
koosta. Lukio-opetus on Suomessa tasalaatuista.

 

Erikoislukiot
joutuvat kärsimään

 

 

Ammatilliseen koulutukseen kaavaillaan keinoja sitoa tuki
suoritettuihin tutkintoihin ja tutkintojen osiin, kun nyt tuki maksetaan
oppilasmäärien mukaan.

 

Yksi tapa ammatillisen koulutuksen aikojen lyhentämiseen on
aiemman osaamisen entistä laajempi huomioonottaminen ja hyväksilukeminen.

 

Ministeriössä on arvioitu, että hyväksilukemisella voidaan
opiskeluaikaa lyhentää osalla opiskelijoista puoli vuotta.

 

Toisen asteen koulutuksen rakennetta ja rahoitusta
käsitellään keväällä perustetussa laajapohjaisessa työryhmässä, mutta siihen
liittyvä valmistelutyö on tehty jo pitkälle ministeriön sisällä, Kangasvieri
kertoo.

Artikkeli on julkaistu Kuntalehdessä 7/2014