Minna Karhunen: Kuntaliitto voisi tarjota foorumin kuntien ja hyvinvointialueiden yhteistyölle – ”Vastakkainasettelussa kunnat häviävät”
Aluevaalikeskusteluissa on ollut myös hämmentäviä piirteitä, Minna Karhunen sanoo. Kuva: Kuntaliitto
Kuntien ja tulevien hyvinvointialueiden välinen toimiva yhteistyö tulee olemaan monien kansalaisten palveluiden kannalta erittäin tärkeää.
-Koko ajan tulee lisää havaintoja pakoista, joissa voi tulla haasteita, ja ymmärrys siitä, että yhteistyötä, myös sopimuksellista, tullaan tarvitsemaan kuntien ja hyvinvointialueiden välillä, Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen kuvailee tämänhetkisiä näkymiä kuntien ja tulevien alueiden välisessä suhteessa.
Kuntaliitto on muistuttanut hyvän yhteistyön tärkeydestä säännöllisesti. Tällä hetkellä yhteistyö tapahtuu samassa organisaatiossa tuttujen ihmisten kesken, kun sote ja pelastustoimi toimivat vuoden loppuun saakka kuntaorganisaatiossa.
Todellinen yhteistyön testi nähdään, kun hyvinvointialueet ovat aloittaneet toimintansa. Lainsäädäntö itsessään ei velvoita tiiviiseen yhteistyöhön, mutta käytännössä tarvitaan hyvin tarkkoja ja syvälle toimintoihin menevää yhteistyökäytännöistä sopimista, Minna Karhunen sanoo.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Hän arvioi, että alueiden toiminnan alkuvaiheessa yhteistyötä tulee helpottamaan se, että siellä on tutut ihmiset, ne jotka ovat toimineet kunnissa.
-Sen takia on tärkeää, että varhaisessa vaiheessa luodaan selkeät prosessit yhteistyölle. Kun tulee uusia ihmisiä töihin, ne eivät ole enää tuttuja.
”Kuntaliitolle iso mahdollisuus”
Tässä Karhunen näkee ison mahdollisuuden Kuntaliitolle: liitto voi olla luomassa kansallisia hyviä yhteistyökäytäntöjä tarjota foorumin niiden jakamiselle ja esimerkiksi sopimusmallien laatimiselle.
– Vaikka kunnat ovat olleet kriittisiä hyvinvointialueiden syntymistä kohtaan, kaikkien toive on, että hyvinvointialue pysyy lähellä kuntia, koska meillä on samat asiakkaat. Ja silloin tarvitaan myös kansallisia foorumeja, joissa yhteistyötä voi tehdä.
Kuntaliiton virallisesta suhteesta hyvinvointialueisiin ja niiden edunvalvontaan ei ole vielä päätetty.
Nykyään Kuntaliiton jäseniä ovat kunnat ja sairaanhoitopiirit kuntayhtyminä.
-Nyt tulee ratkaista uudelleen kysymys, millainen yhteistyösuhde halutaan Kuntaliiton ja hyvinvointialueiden välille.
Periaatteessa on mahdollista, että Kuntaliitosta tulisi kuntien ja alueiden yhteinen edunvalvontaorganisaatio. Ajatus ei kuitenkaan houkuta mm. isoja kaupunkeja vastakkainasettelun mahdollisuuden vuoksi.
Todennäköistä on, että syntyy jonkinlainen palveluyhteistyö, jonka kautta Kuntaliitto voisi olla mukana edistämässä hyvinvointialueiden yhteistyötä ja tukea alueiden omaa edunvalvontatyötä, Minna Karhunen arvioi.
-Tämä on täysin auki, koska kun hyvinvointialueet eivät ole virallisesti vielä aloittaneet, heillä ei ole vielä yhteistyön ja edunvalvonnan organisointia mietittynä.
Selkeyttä rooleihin saadaan mahdollisesti jo keväällä.
Kunnan resurssit alueen etu, alueen resurssit kunnan etu
Aluevaaleissa on ehdolla paljon sote-ammattilaisia ja kuntapäättäjiä. Mikäli kuntasektorin tuntemus on vahvasti edustettuna myös valittavissa valtuustoissa, edellytyksiä hyvälle yhteistyölle voisi odottaa löytyvän.
Varsinaisesti yhteistyö tehdään käytännön tasolla, palveluissa lähellä asukasta, Minna Karhunen muistuttaa.
Hän arvioi, että koska iso osa päättäjistä tulee olemaan samoja, jotka nyt päättävät kuntien valtuustoissa, merkittävää vastakkainasettelua kuntien ja hyvinvointialueiden välillä tuskin syntyy.
– Luulen, että päätöksentekorakenne tulee ohjaamaan siihen, että syntyy yhteistä näkemystä.
– Kun on kuntien etu, että hyvinvointialueilla on riittävät resurssit hoitaa asukkaat, ja hyvinvointialueiden etu, että kunnilla on riittävät resurssit tehdä ehkäisevää työtä, on kaikki edellytykset sille, että tästä syntyy luonteva, tiivis yhteistyö.
Hyvinvointialueet saavat rahoituksensa valtion kirstusta. Kunnat verottavat asukkaitaan – merkittävästi nykyisestä alenevalla veroprosentilla – jatkossakin, ja ovat edelleen nekin valtion tuesta riippuvaisia.
– On kuntien etu olla mukana osoittamassa valtiolle, että hyvinvointialueen rahoitus pitää olla riittävä, Minna Karhunen muistuttaa.
Vastakkainasettelua voi syntyä, mutta kunnan etu se ei ole.
– Jos vastakkain on kuntien yleiskatteellinen valtionosuus ja [hyvinvointialueen] sote-kustannukset, kunnat tulevat aina häviämään. Mun mielestä missään nimessä vastakkainasettelun tilannetta ei pitäisi päästää syntymään, Minna Karhunen sanoo.
Vaaleissa kyse todella tärkeistä asioista
Ensimmäisiä aluevaaleja koskevia vaalikeskusteluja Minna Karhunen pitää osin hämmentävinä.
-Vaalikoneissa saatetaan kysyä asioita, jotka eivät liity lainkaan hyvinvointialueisiin, kuten pitäisikö koulussa tarjota kasvisruokaa.
Karhusta mietityttävät myös vaalikeskustelujen lupaukset esimerkiksi siitä, että jokaisessa kunnassa säilyy terveyskeskus, tai että lähipalvelut pitää säilyttää.
-Tavoite on tehostaa ja pienentää rahoituspainetta. Nämä tulevat olemaan todella rajuja toimenpiteitä, joita hyvinvointialueiden pitäisi tehdä. Jännä nähdä, pystyvätkö ne tekemään niitä. Vaikeat vaalit, vaikea työ edessä.
Aluevaaleissa valitaan kuitenkin kansalaisille aivan olennaisten palvelujen päättäjät – ne ovat siis hyvin tärkeät vaalit.
– Sosiaali- ja terveyspalvelut ja pelastustoimi ovat ihan hirveän tärkeitä ihmisen elämälle. Vaalien pitäisi kiinnostaa, Minna Karhunen sanoo.
Ehdokkaiden nimet lienevät monille äänestäjille melko tuttuja, sillä ehdolla on esimerkiksi suuri osa kunnanvaltuutetuista. Kuntaliiton mukaan kuntien puheenjohtajistosta 45 prosenttia on ehdolla.
Tämä saattaa helpottaa ehdokkaan valitsemista. Toisaalta monella päättäjänpallilla istumisessa on myös arveluttava puolensa.
-Jos ajattelee ihan puhdasoppisesti, niin eihän se ole hyvä asia, mutta se on tosiasia. Se mietityttää, miten ihmisellä tulee olemaan aikaa olla kansanedustaja, kunnanvaltuutettu ja hyvinvointialuevaltuutettu. Siinä on kyllä yksi liikaa, Minna Karhunen sanoo.
Minna Karhunen on oikeassa, näin tulisi menetellä. Kulkutautiaikana pidetyt aluevaalit voivat merkitä vaalien demokratiavajeenn takia sitä, että hyvinvointialueet ovat jo ”rampoja ankkoja” aloittaessaankin.
Vaalit olisi tullut lukuisten esitysteni ja vetomusten mukaan siirtää terveellisempää ja turvallisempaan ajankohtaan.