Lain mukaan nuorisovaltuustoja on kuultava asioissa, joilla on merkitystä kunnan asukkaiden hyvinvointiin, terveyteen, opiskeluun, elinympäristöön, asumiseen tai liikkumiseen - siis liki kaikessa päätöksenteossa. (Kuva: Ville Miettinen)

Kesäkuun alussa voimaan tullut uusi kuntalaki edellyttää kuntia ottamaan nuoret mukaan päätöksentekoon ja perustamaan nuorisovaltuuston tai vastaavan elimen, jonka kautta nuorten ääni kunnassa kuuluu.

Nuorisovaltuustojen liiton (Nuva) viime viikolla julkaiseman listan mukaan nuorisovaltuusto on perustettu 230 kuntaan (78 % kunnista).

Lukema perustuu Nuvan omiin selvityksiin, sillä AVI tai valtionhallinto ei tilannetta ole selvittänyt, kertoo Nuvan puheenjohtaja Kimi Uosukainen.

– Jos miettii että nuorisovaltuuston keskimääräinen koko 15 henkilöä, se tekee 3 450 nuorta vaikuttajaa, eli sinänsä aikamoinen määrä nuoria on vaikuttamassa kuntien asioihin, Uosukainen sanoo.

Nuva on kiertänyt maata tapaamassa niiden kuntien edustajia ,joilla ei nuorisovaltuustoa ole ollut. Viime kiertueella kohteena oli 40 kuntaa.

– Tavoitteena oli, että nuorten asiat eivät etene, jos kunnan ylin johto ei koe sitä tärkeäksi ja sitoudu sen edistämiseen.

– Oli mukava käydä Kirkkonummella jossa nuorisovaltuuston perustaminen on käynnissä ja syksyllä pidetään vaalit ja kunta suhtautuu todella positiivisesti. Ja Pelkosenniemellä sain olla läsnä perustavassa kokouksessa.

Varottava eliittiporukan syntymistä

Nuvan listauksen jälkeen tilanne on elänyt, koska moni kunta ryhtyi käytännön toimiin ja perusti nuorten päättävän elimen kuntalain voimaantulon kynnyksellä.

Yksi kunnista, jonka Nuva tapasi aiemmin keväällä, on Luumäki, jossa päätös nuorisovaltuuston perustamisesta tehtiin toukokuun puolivälissä.

Tapaamisessa keskusteltiin siitä, kuinka tärkeää on saada nuorisovaltuuston toimintaan mukaan myös niitä nuoria jotka eivät välttämättä ole ensimmäisenä lähtemässä vaikuttamaan, kertoo kunnanjohtaja Anne Ukkonen.

– Että ei tulisi eliittiporukkaa. Kyllähän se valitettavasti niin on, että kaikkein hyväosaisimmista perheistä tulevat nuoret ovat kaikkein halukkaimpia vaikuttamaan yhteiskunnallisiin asioihin. Toivon mukaan saadaan laajempaa joukkoa houkuteltua mukaan ja sitä kautta laaja-alaisempaa näkemystä toiveista ja asioista ja ajatuksista, Ukkonen sanoo.

Pukkilassa mentiin lain kirjaimen täyttämisessä viime tingassa ja käsiteltiin asiaa vasta tällä viikolla.

– Kevät tehty töitä nuorten kanssa: käsitelty mitä nuorisovaltuusto on, mitä tehtäviä sillä on ja suunniteltu toimintasääntöä, kertoo Pukkilan nuoriso- ja liikuntasihteeri Piritta Ahl.

– Myös aiemmin ollut nuorten vaikuttajaryhmiä tietyissä asioissa, Ahl sanoo.

Kuntalain pykälä:

Maakuntien valmius kuulla nuoria vaihtelee suuresti

Myös Savukoskella perustettiin nuorisovaltuuston juuri lain voimaantulon kynnyksellä. Ensimmäinen kokous on jo pidetty, kertoo etsivä nuorisotyöntekijä Marianne Anttila.

– Nuorisovaltuuston jäsenet saavat olla lautakuntien kokouksissa, kun käsitellään asioita jotka koskevat nuoria. Myös kunnanvaltuuston kokouksessa puhe- ja läsnäolo-oikeus, Anttila kertoo

Savukosken nuorisovaltuuston toimintavalmius testataan toden teolla syksyllä, kun kunta isännöi Lapin nuorisofoorumia, tapahtumaa joka kokoaa kahdesti vuodessa maakunnan nuorisovaltuustojen edustajia, AVIn edustajia ja nuorisotoimen esimiehiä pöydän ääreen.

Nuorisofoorumissa käsitellään muun muassa valtakunnallisia aiheita joista on pyydetty lausuntoja.

– Mahtava systeemi. Nuoret näkevät toisiaan ja pystyvät käymään isoja asioita läpi, Anttila kehuu.

Maakunnallinen valmius kuulla nuoria vaihtelee suuresti, kertoo Kimi Uosukainen. Nuva kertoi taannoin etsivänsä pilottimaakuntia perustamaan nuorisovaltuustoja

– Esimerkiksi Etelä-Karjalassa on todella pitkälle mietitty nuorten osallistumista, on selkeät sävelet kuinka väliaikaishallinto ja myöhemmin maakunta tulee nuoria kuulemaan. Toisaalta Uudellamaalla kukaan ei ole vielä ehtinyt käyttää viittätoista minuuttiakaan tähän asiaan, Uoskainen sanoo.

Hänen mukaansa yhdessäkään valmistelevassa organisaatiossa – maakuntaliitossa, ELYssä tai TE-toimistossa – ei ole nuorisopoliittista tai nuorisotyöllistä tehtävää.

– Jos puhutaan vaikka osallisuuden suunnittelusta, niin ei maakuntaliitossa ole ketään asiantuntijaa siihen tai suunnitteluun erikseen osoitettua asiantuntijaa. Nämä ovat nuorten kannalta haastavia asioita.

”Mitä haluamme olla 20 vuoden päästä?”

Luumäen Anne Ukkosen mukaan nuorten ottaminenmukaan straegisessa keskustelussa on käytännössä välttämätöntä, jos kunnan tulevaisuuden parasta ajatellaan.

On kysyttävä, mitä nuoret haluavat olla 10-20 vuoden päästä.

– Me vähän alta viisikymppiset kun pohdimme, ajatusmaailma on ihan erilainen kuin nuorisolla. Että näkisimme, mitä halutaan kun he ovat meidän ikäisiä, Ukkonen korostaa nuorten kuulemisen tärkeyttä.

Nuvan lista toimivista nuorisovaltuustoista

Miettinen Ville
Miettinen Ville
ville.miettinen@kuntalehti.fi
Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*