Muistokirjoitus: Kauko Heuru - kaupunginjohtaja ja tiedemies

Hallintotieteiden tohtori, oikeustieteiden lisensiaatti Kauko Heuru menehtyi 10. helmikuuta 2023. Hän oli 86-vuotias, syntynyt Hinnerjoella 11. huhtikuuta 1936.

Heuru teki elämänsä aikana kaksi merkittävää uraa: ensin pitkäaikaisena kuntajohtajana ja sen jälkeen yhtenä maamme keskeisimmistä kunnallisoikeuden tutkijoista.

Heuru toimi Huittisten kunnan ja myöhemmin kaupungin palveluksessa vuodesta 1963 vuoteen 1990, ensin kunnansihteerinä ja sitten vuodesta 1966 johtajana. Kuopion kaupunginjohtajana hän toimi 1990–1998. Eläkkeellä ollessaan Heuru totesi lehtihaastattelussa, että johtajan pitää tulla ihmisten kanssa toimeen. Se ei ole Kuopiossa vaikeaa, arvioi satakuntalainen Heuru. Tätä toimeen tulemista varmasti edesauttoi luontainen ulkoinen arvokkuus ja asiallisuus.

Heuru jätti Kuopioon, hyvin johdetun kaupungin ohella, myös konkreettisen muiston, viulun. Viulu on Eero Haahden rakentama, vuonna 1997 valmistunut laatuviulu, jonka Heuru hankki 60-vuotispäivänään saamillaan onnitteluvaroilla. Viulu siirtyi Kuopion kaupunginorkesterin käyttöön.

Eläköitymisensä jälkeen hän väitteli Tampereen yliopistossa hallintotieteiden tohtoriksi vuonna 2000 kunnallisoikeuden alaan kuuluvalla tutkimuksella ”Kunnan päätösvallan siirtyminen”. Se on edelleen ajankohtainen tarkastellessaan valtuuston päätösvallan kapenemista. Heurun mukaan kunnallishallinnossa on perinteisesti korostettu demokraattisia arvoja. Hän osoitti tutkimuksessaan, että 1990-luvulla tässä tapahtui ratkaiseva muutos. Tällöin tehokkuusvaatimukset voimistuivat ja niihin myös vastattiin. Suomen kunnallishallinto siirtyi erilaisten kokeilujen ja hallinnonuudistusten kautta uudenlaiseen kunnallishallintoon, jonka johtavana aatteena on tulosjohtamisen idea.

Tampereen yliopistosta muodostui Heurulle läheinen yhteistyötaho kolmen vuosikymmenen ajaksi. Hän oli arvostettu asiantuntija, luennoitsija ja tutkimusten ohjaaja. Yhteys käytäntöön oli myös tiivis, mitä ilmensi esimerkiksi Tampereen pormestarijärjestelmään siirtymistä koskeva avustaminen. Häneltä ilmestyi toistakymmentä teosta ja lukuisia artikkeleita. Niiden aihepiiri kattoi laajasti kunnallisoikeuden eri alueet. Merkittävimmäksi Heurun tuotannosta voi nostaa laajan tutkimuksen ”Perustuslaillinen kunnallishallinto”. Siinä Heuru tuo esille edelleen pätevän teesin, jonka mukaan kuntarajojen muuttamisen sijasta kuntien tehtävät pitäisi eriyttää. Jokaisen kunnan ei tarvitsisi tehdä samoja asioita. Meillä pitäisi olla kaksi- tai useampitasoinen kuntalaitos.

Kunnallisoikeuden ohella oikeusajatteluun ja oikeusvaltioon liittyvät kysymykset kiinnostivat Heurua. Vielä vuonna 2019 häneltä ilmestyi ”Oikeusvaltion synty” -niminen teos.

Heurun nauttimaa arvostusta kuvaa se, että hänellä oli vuosikymmenten mittaan lukuisia merkittäviä maakunnallisia ja valtakunnallisia luottamustehtäviä. Työstään Heuru palkittiin muun muassa Kuopion yliopiston yhteiskuntatieteiden tohtorin h. c. arvolla sekä Suomen Leijonan Ritarikunnan komentajamerkillä ja Pyhän Karitsan Ritarikunnan komentajamerkillä.

Tutkimus ja kirjoittaminen muodostivat Heurun eläkevuosien keskeisen harrastuspiirin. Heurun poismenon myötä kunnallisoikeuden tutkimus menetti aktiivisen vaikuttajan ja toimijan.

Aimo Ryynänen

Erkki Mennola

Kirjoittajat ovat Kauko Heurun tutkijakollegoja