Pystytkö puhumaan, Suomen Kuntajohtajat ry:n puheenjohtaja, Lempäälän kunnanjohtaja Heidi Rämö?

– Pystyn vähän aikaa. Vasta tulin kotiin. Meillä oli yhtiökokous.

Suomen Kuntajohtajat ry:n, Kevan ja Kuntaliiton totuttaman tutkimuksen mukaan peräti 41 prosenttia kuntajohtajista ilmoitti kokeneensa työssään uhkailua ja häirintää. Miten näin suureen ongelmaan voidaan sinun mielestäsi puuttua?

– Tämä on hankala kysymys. Monelle kuntapuolen ulkopuolella olevalle on iso yllätys se, että kuntalaisten lisäksi myös luottamushenkilöt, siis valtuutetut, uhkailevat kunnanjohtajia ja myös muita viranhaltijoita, joskus koko johtoryhmää. Usein luullaan, että uhkailijat ovat pääasiassa muita kansalaisia.

Ensinnäkin tähän voi vaikuttaa pitämällä yllä julkista keskustelua. Juuri se on yksi syy, miksi Kuntajohtajat ry on ajanut aktiivisesti työhyvinvointikyselyn tekemistä. Viime vuonna oli paljon luottamuspulatilanteita ja tilapäisiä valiokuntia.

On yritettävä ennakkoon tehdä eri toimenpiteitä, jotta vältyttäisiin ikäviltä tilanteilta. On erityisen tärkeää keskustella eri rooleista luottamushenkilöiden kanssa. Luottamushenkilön roolin on oltava selkeä ja kunnanjohtajan roolin on oltava selkeä.

Kun tilanne on päällä, se on useimmiten niin tulehtunut, että tarvitaan ulkopuolista apua. Silloin täytyy tehdä työsuojeluilmoitus tai jopa tutkintapyyntö, jos häirintä on törkeää. Silloin siitä tulee poliisiasia.

Kenen tai keiden pitäisi olla aloitteellisia ennakoinnissa ja keskustelussa?

– Olemme ohjeistaneet meidän jäseniämme, että kannattaa itse olla aloitteellinen, jos aloite ei tule työnantajan puolelta. Meidän kollegiaalinen esimieshän on kunnanhallitus tai kaupunginhallitus. Sieltä suunnastahan keskustelua pitäisi käydä. Hyvin tyypillistä kuitenkin on, että kunnanjohtaja tai kaupunginjohtaja itse ottaa valtuustokauden alussa ohjelmaan koulutuksen siitä, mikä on kenenkin rooli. Kouluttautuminen ja osaamisen vahvistaminen on ainoa keino, jolla pystytään ennakkoon pohtimaan asioita, ettei tilanne kriisiytyisi.

Saman kyselyn mukaan joka toinen kuntajohtaja miettii alan vaihtoa. Johtuuko se häirinnästä?

– Varmasti häirintä on yksi taustatekijä ainakin niiden osalta, jotka ovat olleet kauan virassa ja joilla on kokemuksia häirinnästä. Halu alan vaihtoon painottuu kuitenkin alle nelikymppisiin. Nuoret vaihtavat hyvin nopeasti työpaikkaa ja katsovat, että työn sisällön pitäisi vastata heidän omaa kehityshaluaan ja näkemystä siitä, millaista työn pitäisi olla. Tämä on ihan tyypillistä missä tahansa ammatissa tällä hetkellä. He eivät sitoudu pitkään mihinkään.

Voiko olla niin, että kunnissa nuoria kunnanjohtajia ikään kuin testataan, että kestävätkö he kovaa painetta?

– Minun on tosi vaikea asettua luottamushenkilöiden asemaan eli tätä pitäisi kysyä heiltä. Haluan nostaa esille sen, että minkä tähden tällainen lentävä lause ylipäätään lentää ja on käytössä, että ”kunnanjohtajan tulee kestää”. Eihän kenenkään työn pidä olla sellaista, että aamulla kun heräät, päätät, että ”minun pitää kestää”. Eikö työn pidä olla sellaista, että pitää innostua ja tehdä parasta ja tuntea, että on hienoa tehdä yhdessä näiden ihmisten kanssa?

Oletko itse kokenut häirintää?

– Olen, paljonkin. Minulle on esimerkiksi valtuuston kokouksessa julkisesti heristetty nyrkkiä ja sanottu, että jos esität tuollaista, niin haluaako kunnanjohtaja turpaan.

Ai Lempäälässäkö?

– Ei Lempäälässä.

Onko Lempäälässä sitten kaikki hyvin?

– Jokaisessa kunnassa varmasti on häirintää. Ehkä kokemus tuo sitä, että pystyy näitä käsittelemään. Ja ennakointi on tärkeää. Sen jälkeen kun joku heristelee nyrkkiä valtuustossa ja sanoo näin, jokainen varmaan miettisi, että miten toimin jatkossa, ettei tällaista tapahtuisi.

Artikkeli on julkaistu tuoreen Kuntalehden (8/2018) Pystytkö puhumaan -palstalla.

Martta Nieminen
Martta Nieminen
martta.nieminen@kuntalehti.fi
Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Aiemmat kommentit

  1. Nyt kannattaa käydä Multian kunnan kotisivuilla lukemassa kuinka hallintoa hoidetaan ja harkintavaltaa käytetään aivan väärässä tarkoituksessa. Kysymyksessä on ainutlaatuinen tapaus, jossa ilman valtuuston päätöksiä uusi kunnanhallitus haastoi käräjille vanhan kunnanhallituksen ja silloisen kunnanjohtajan.

  2. Ei mitään uutta auringon alla ! Kuntajohtajien painostus ja jopa uhkailu on vuosikymmenien saatossa lisääntynyt samassa tahdissa kun on lisätty demokraattista “läpinäkyvyyttä” poliittisessa päätöksenteossa.
    Toisaalta sama trendi on tuonut päättäjiin entistä useammin myös henkilöitä, joiden vaalikannatuksen etsiminen on perustunut virkamiesten arvosteluun sekä heidän työnsä vähättelyyn. Vanhan “herravihan” siemenet itävät valitettavasti edelleen aina sopivassa maaperässä !
    Onneksi ei sentään aivan joka paikassa !

    Kirjaili “Paljon nähnyt ja jotain kokenut”

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*