Näin hoidetaan kuntatalous kuntoon – kantojen kirjoa riittää puoluejohtajien perehtyessä paikalliseen päätöksentekoon
RAFOssa järjestettävän puoluepaneelin teemana on Kuntatalous, monen muuttujan summa. Panelistit ehtivät ennen paneelin alkua kertoa Kuntalehdelle ajatuksiaan siitä, miten kunnat voivat vahvistaa talouttaan. Kuva: Tiina Ojutkangas
Nyt vahvistetaan kuntataloutta kestävälle pohjalle. Tämä oli kantavana ajatuksena, kun rahoitus- ja johtamisfoorumin – RAFOn – yksi kohokohdista lähestyi vinhaa vauhtia.
RAFOn torstaiaamupäivän huipentumana oli puoluepaneeli, johon kohdistui erityisiä odotuksia myös kunta- ja aluevaalien näkökulmasta.
Pääosin puolueidensa varapuheenjohtajista koostuvan paneelin edustajat olivat valmiita kertomaan Kuntalehdelle, mitä heillä oli mielessään ennen H-hetkeä.
Mikä on tärkein asia, jonka 13.4. kuntavaaleissa ehdolla olevan henkilön on tiedettävä kuntataloudesta, keskustan varapuheenjohtaja ja kansanedustaja Markus Lohi?
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
– Tärkeintä on ymmärtää, kuinka paljon kaavoituksella ja elinvoiman vahvistamisella voidaan välillisesti vaikuttaa kuntien tulonmuodostukseen.
Samaan kysymykseen vastannut kokoomuksen varapuheenjohtaja ja kansanedustaja Karoliina Partanen painotti, miten kuntapäättäjäksi pyrkivän on tärkeintä edistää yrittämistä ja työpaikkojen syntymistä.
– Jokaisen on hyvä ymmärtää, mistä kunnan tulot koostuvat ja kuinka niitä voisi lisätä ilman verotuksen kiristämistä, kuten uusilla työpaikoilla ja yrityksillä.
SDP:n varapuheenjohtaja ja kansanedustaja Nasima Razmyar kannusti ensimmäistä kertaa ehdolle asettuvia sanomalla, että kaiken oppii.
– Mutta yleisesti on hyvä hahmottaa oman kunnan taloutta ja kuntatalouden periaatteita laajemminkin. Soten mentyä ja TE-palvelujen tultua, on kuntatalouteen vaikuttavat asiat hyvin erilaisia kuin ennen. Verotulojen ja elinvoiman merkitys on suuri.
Razmyarin mukaan kunnissa on yleisestikin ottaen tärkeää panostaa osaamisen vahvistamiseen, omien vahvuuksien löytämiseen ja elinvoiman kasvattamiseen.
Myös väestönmuutoksiin varautuminen on tärkeää, hän arvioi.
Tarvitaan aktiivista arviointia
Edellä mainittujen lisäksi puoluepaneeliin valmistautuivat Sandra Bergqvist (r.), Tiina Elo (vihr.), Jouni Jussinniemi (vas.) ja Mika Poutala (kd.) sekä Toimi Kankaanniemi (ps.).
Kansanedustaja ja RKP:n varapuheenjohtaja Sandra Bergqvist pohti kuntien näkökulmasta laajemminkin, mitä olisi ymmärrettävä tehdä talouden kestävyyden vahvistamiseksi.
– Kunnat eivät voi vain reagoida taloudellisiin haasteisiin lyhyen aikavälin säästöillä. Kuntien on aktiivisesti arvioitava, miten väestörakenteen muutokset, palvelutarpeet, investoinnit ja tulopohjan kehitys vaikuttavat niiden talouteen seuraavien vuosikymmenten aikana.
– Käytännössä tämä voisi tarkoittaa palveluverkon ja investointien optimointia, jotta vältetään ylikapasiteettia ja turhia menoja.
Keskeistä on, että päätöksiä ei tehdä vain seuraavan budjettivuoden näkökulmasta, vaan katsotaan kymmenien vuosien päähän, liikunta-, urheilu- ja nuorisoministeri pohti.
Menestyksen koskettava luontoakin
Vihreiden kansanedustaja Tiina Elo korosti edustamansa puolueen haluavan rakentaa menestyvää Suomea, jossa voivat hyvin niin ihmiset kuin luontokin.
– Talouspolitiikka voi olla aidosti vastuullista ja kestävää vain, jos se toimii niin ilmastokriisin hillitsemiseksi kuin luontokadon torjumiseksi. Ennen kaikkea talouspolitiikka on kestävää, kun se toimii välineenä näiden kriisien ratkaisemiseksi.
Kristillisdemokraattien varapuheenjohtaja ja kansanedustaja Mika Poutala pohti, mitä hän edistäisi, jos olisi kuntajohtajana seuraavalla valtuustokaudella.
– Panostaisin nuorten hyvinvoinnin vahvistamiseen. Tämä ajatus sisältää nuorten mielenterveyteen panostamista ja harrastamisen mahdollistamista sekä opiskeluun että työhön kannustamista.
Poutalan mukaan olisi erityisen tärkeää panostaa juuri työttömyyden vähentämiseen.
– Sillä on moninkertainen positiivinen vaikutus. Kun ihminen saa töitä, se tuo se yksilölle hyvinvointia ja kunnalle verotuloja.
Todellisten tarpeiden juurilla
Vasemmistoliiton varapuheenjohtaja Jouni Jussinniemi rakentaisi kuntajohtajana osallistavaa ja oikeudenmukaista kuntataloutta, jossa jokaisen asukkaan ääni tulee kuulluksi.
– Laatisin pitkän aikavälin suunnitelman, joka yhdistää sosiaalisen, taloudellisen ja ekologisen kestävyyden. Tähän sisältyisi panostus peruspalveluihin, kuten hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen sekä ennaltaehkäisevä toimintaan, koulutukseen, asumiseen ja ympäristöystävälliseen infraan.
– Kannustaisin asukkaiden, järjestöjen ja työelämän edustajien aktiiviseen osallistumiseen. Näin varmistettaisiin, että päätökset heijastavat kuntalaisten todellisia tarpeita ja edistävät yhteistä etua.
Jussinniemen mukaan kuntavaaleihin ehdolle asettuvien on hyvä huomioida, että kuntatalous rakentuu ennen kaikkea ihmisten hyvinvoinnin varaan.
– Kuntavaaliehdokkaiden tulee osata tasapainottaa taloudelliset realiteetit ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden vaatimukset. Tämä tarkoittaa leikkausten sijaan kasvattavia investointeja ja innovatiivisia ratkaisuja, jotka turvaavat kuntalaisten peruspalvelut myös tulevaisuudessa.
– Lisäksi kunnissa tulee välttää kuntaomisteisten luonnollisten monopolien, kuten energiayhtiöiden myyntejä pääomasijoittajille. Kuntalaiset maksavat kyllä myöhemmin korkojen kera hetkellisen myyntivoiton takaisin ostajalle.
Kasvua vauhditetaan jo
Karoliina Partanen korosti hallituksen työtä kuntatalouden kestävyyden vahvistamiseksi.
– Tärkeintä on turvata julkisen talouden kestävyys kokonaisuutena ja saada velkaantuminen kuriin. Avainasemassa tässä työssä on sopeutustoimien lisäksi rakenteelliset uudistukset muun muassa työmarkkinoille sekä talouden kasvua vauhdittavat toimet.
– On hyvä tunnistaa, että Suomessa on yli 300 kuntaa, joilla on omat vahvuudet ja haasteet. Meidän tulee tukea kuntia niin, että kunnat voivat keskittyä vahvuuksiinsa. Kaikilla kunnilla ei tarvitse olla samoja tehtäviä, vaan kunnat voivat jakaa niitä keskenään vahvuuksiensa mukaan.
Nasima Razmyar puolestaan näki, että hallituksen tulisi perua ainakin osa kuntiin kohdistuvista leikkauksista.
– Hallituksen on huomioitava myös esimerkiksi sosiaaliturvaan kohdistuvien leikkausten välilliset vaikutukset.
– Nyt tulisi vahvistaa talouskasvua ja vahvistaa kasvavien kaupunkien kykyä investoida. Valtionosuusuudistuksen tekeminen on tärkeää, jotta kunnat voivat vastata nykyisiin tehtäviin. On myös tunnistettava paremmin kuntien erilaistuminen. Myös verotuksen kokonaisuutta pitäisi tarkastella.
Markus Lohi arvioi Kuntalehdelle, että sääntelyn purkaminen ja lupaprosessien nopeuttaminen ovat tärkeimpiä keinoja, joilla hallitus voi tukea kuntatalouden kestävyyttä pitkällä aikavälillä.
Samoilla linjoilla oli myös ministeri Sandra Bergqvist sen suhteen, että kuntien tehtäviä ja velvoitteita olisi todellakin arvioitava uudelleen.
– Vähentämällä tai selkeyttämällä kuntien lakisääteisiä tehtäviä voidaan vähentää kuntien menoja ja parantaa taloudellista liikkumavaraa.
Kulttuuripuolelta voisi löytyä säästökohteita
Juuri ennen puoluepaneelin alkua varmistui myös siihen osallistuva perussuomalaisten edustaja.
Valtiopäiväneuvos Toimi Kankaanniemi ehti kommentoida ennen paneelin alkua Kuntalehdelle, että kuntataloudessa on hallittava menoja ja lisättävä tuloja. Myös tarvittavia rakenneuudistuksia on tehtävä.
Säästöjäkin on haettava.
– Pitää käydä tarkkaan läpi kunnan toiminnot, jotta panostetaan vain sellaisiin toimiin, jotka ovat välttämättömiä.
Kankaanniemi nosti esimerkiksi kulttuuripuolen, josta voisi löytyä sijaa säästöihin.
– Verotusta emme ole yleisesti ottaen valmiita korottamaan.
RAFOn puoluepaneeli alkoi kello 10.15 torstaina 6.2. Lahdessa.
RAFOn puoluepaneelikeskustelun kantavana ajatuksena oli artikkelin mukaan saada ehdotuksia, miten vahvistetaan kuntatalous kestävälle pohjalle. Mainio tavoite, mutta ilmeisesti paneelin anti jäi vähän ohkaiseksi. No tässä ei nyt ole mitään uutta.
Puolueiden edustajien mukaan jokaisen on hyvä ymmärtää, mistä kunnan tulot koostuvat ja on ihan hyvä hahmottaa oman kunnan taloutta ja kuntatalouden periaatteita laajemminkin. Tämä on kyllä erinomainen lähtökohta kuntapäättäjille. Palveluverkkoa ja investointeja pitäisi kuulemma optimoida, jotta vältettäisiin ylikapasiteettia ja turhia menoja. Aivan kuin olisin kuullut tämän joskus aiemminkin ja luulen kunnissa käytetyn monta kertaa tätä käyttökelpoista ideaa.
Joku oli myös huomannut, että vähentämällä tai selkeyttämällä kuntien lakisääteisiä tehtäviä voidaan vähentää kuntien menoja ja parantaa taloudellista liikkumavaraa. Loistavaa, mutta esitystä ei ilmeisesti tarkoitettu otettavan vakavasti. Joku oli myös havainnut, että kun ihminen saa töitä, se tuo yksilölle hyvinvointia ja kunnalle verotuloja. Oivallinen havainto! Ja huipentumana lopuksi joku nosti talouden taikasauvalla silinterihatusta kulttuuripuolen säästöt. Ja tämä ihan tosissaan esitettiin kuntatalouden vahvistamiskeinona. Hoh-hoijaa.
Näin se kuntatalous siis vahvistetaan kestävälle pohjalle. Onnea ja kärsivällisyyttä kuntien talousjohdolle ja kuntapäättäjille työhön! Työ ei ainakaan näytä loppuvan.