Naiset tekevät ja hakevat, mutta eivät tule valituksi – Uusi kuntajohtajien verkosto haluaa naisten äänet kuuluviin
Kuntia johtavat naiset kokoontuivat Vantaalla 9. huhtikuuta.
Kunnat ovat käytännössä lähes kokonaan naisten hallintoa, mutta sitä ei sanota ääneen, sanoo Vantaan kaupunginjohtaja Ritva Viljanen. Edelleen noin 75 prosenttia kuntajohtajista on miehiä, vaikka noin 80 prosenttia kuntien työntekijöistä on naisia.
Reilu vuosi sitten, maaliskuussa 2018, Viljasesta tuli yksi noin 30 suuren kaupungin naiskunnanjohtajasta.
Kaikkiaan Suomen kuntia johtaa noin 90 naista. Suhteellisesti eniten naisjohtajia on alle 5 000 asukkaan kunnissa sekä yli 100 000 asukkaan kaupungeissa, kuten Oulussa, Turussa ja Vantaalla.
Kuntakentän epäsuhta ei johdu naisten yrityksen puutteesta, Viljanen sanoo.
– Kyllä naiset hakevat. Naiset kouluttautuvat, tekevät tosi paljon töitä ja hakevat johtopaikkoja. Mutta he eivät tule valituksi.
Yksi syy hänen mukaansa ovat vanhanaikaiset käsitykset naisvaltaisista aloista.
– Ehkä meillä on sellaista ajattelua, että sosiaaliala pätevöittää vain sosiaalialalle, mutta miesvaltainen ala pätevöittää kaikille aloille. Esimerkiksi Nokian johtajia on aikoinaan melkeimpä äänestetty presidentiksi.
Toinen syy on, että naisten verkostot ovat heikompia kuin miesten.
Sen korjaamiseksi naiskunnanjohtajat kokoontuivat tiistaina 9. huhtikuuta Vantaalle Viljasen, Naisjärjestöjen Keskusliiton puheenjohtaja Eva Biaudetin ja tasa-arvoasiain neuvottelukunnan puheenjohtaja Sari Raassinan kutsusta.
Tapaamisen tarkoitus oli luoda naiskuntajohtajien verkosto ja pohtia, miten naisten äänen saisi paremmin kuuluviin.
– Me ensimmäiset naisjohtajathan olemme miesten valitsemia, Viljanen sanoo.
”Tasa-arvo vaatii tekoja”
Johtajat allekirjoittivat kokouksessa kannanoton, jossa sitoutuvat tasa-arvotekoihin kunnissa. Allekirjoittaneet lupaavat edistää perhevapaauudistusta ja työelämän eirytymisen purkua, sekä tunnistaa ja ehkäistä perhetyössä naisiin kohdistuvaa väkivaltaa.
– On olennaista, että tuleva eduskunta tunnistaa kuntien tasa-arvotyön merkityksen ja hyödyntää kuntien osaamista. Tasa-arvo vaatii tekoja, kannanotossa sanotaan.
Viljasen mukaan kunnat ja niiden palvelut ovat tasa-arvon kivijalka. Kuntien palveluissa luodaan edellytykset tosiasialliselle tasa-arvolle.
Tasa-arvolain mukaisesti kuntaviranomaisten tulee paitsi toimia syrjimättömästi, myös edistää sukupuolten tasa-arvoa kaikessa toiminnassaan. Edistäminen tapahtuu kunnan poliittisessa päätöksenteossa, työnantajaroolissa ja erilaisissa palveluissa sekä kumppanuuksissa.
Naisjohtajia tarvitaan tuomaan päätöksentekoon omat kokemuksensa äiteinä, siskoina, puolisoina ja tyttärinä, Viljanen sanoo.
Vantaan kaupunki on sitoutunut tasa-arvon edistämiseen kaupunkistrategiassaan, ja kehittämiselle on määritelty hallintosäännössä vastuutaho.
Kaupunki on tehnyt nykymuotoista tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustyötä vuodesta 2006. Siihen kuuluvat sekä henkilöstöpoliittinen että toiminnallinen tasa-arvotyö, jossa tasa-arvo huomioidaan kunnan tarjoamissa palveluissa. Kunnan on katsottava, ovatko sen palvelut syrjimättömiä ja edistetäänkö niissä tasa-arvoa.
Viljasen mukaan esimerkiksi maahanmuuttajaisten tasa-arvoa on parannettu Vantaalla tehokkailla, mutta yksinkertaisilla keinoilla.
Maahanmuuttajaäidit osallistuvat lasten kanssa samoille suomen kielen tunneille.
– Eli opettelevat kirjoittamaan ja puhumaan suomea yhdessä lastensa kanssa meidän peruskouluissa. Tämähän ehkäisee syrjäytymistä ja mahdollistaa dialogin, mikä on hyvin tärkeää.
Tasa-arvo budjettiin
Vantaan kaupungin tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussunnittelija Meija Tuomisen mukaan kaupungin tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustyö on suomalaisittain jo pitkällä. Vantaa on tehnyt esimerkiksi näkyvää lähisuhdeväkivallan vastaista työtä, perustanut tasa-arvotyölle omat verkkosivut ja alkanut kiinnittää erityistä huomiota miesten ja poikien suunterveydenhuoltoon.
– Tiedetään, että poikien ja miesten pitäisi huolehtia suun terveydestä paljon paremmin. Siihen on yritetty kannustaa erilaisilla keinoilla. Jos poika tai mies peruu hammaslääkäriajan, yritetään järjestää uusi aika jotta hän kuitenkin tulisi. Hyvin konkreettisia tekoja, Tuominen sanoo.
Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnittelua tekevät kaupunki, sen kaikki toimialat ja talousalueet.
Tuominen on erityisen iloinen siitä, että ne ovat alkaneet huomioida tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusnäkökulmat myös budjettityöskentelyssään.
Sukupuolitietoinen budjetointi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että sukupuolen tilastointia parannetaan, jotta voidaan seurata tarkasti mihin ja kenen hyväksi rahaa on käytetty. Budjetteihin liitetään sukupuolivaikutusten arviointi.
Vantaa pilotoi sukupuolitietoista budjetointia aluksi kaupunginkirjastossa.
– Kirjasto on fantastinen paikka, jossa on valtava määrä hyviä palveluita. Mutta hyötyykö esimerkiksi maahanmuuttajanainen kirjastopalveluista?
Asiakkaitaan seuraamalla kirjasto voi mitata, ketkä sen palveluita oikeasti käyttävät. Palveluiden välillä on paljastunut selviä sukupuolieroja.
Kokeilin ajatuksena oli tehdä kevyt malli, jolla mikä tahansa palvelu voi aloittaa sukupuolitietoisen budjetoinnin.
Helmikuussa kaupungin johtoryhmä päätti, että vastaavia pilotteja on saatava jokaiselle toimialalle.
Pätevimmät valitaan myös kaupunginjohtajaksi.
Enemmän kantaisin huolta siitä, että alakoulun ja päiväkotien opettajat ovat 90-95
prosenttisesti naisia. Koulutuskysymys, ennen oli sukupuolikiintiöt, naiset halusivat
poistaa ne.
Kamalaa syrjintää. Mikseivät nämä vallankiimaiset naiset ole huolissaan siitä, että kunta-ala on naisvoittoinen. Haluavat vain ja ainoastaa valtaa ja päästä alistamaan miehiä. Sukupuolitietoinen budjetti ei ikinä ole hyvästä