Naisia valittiin valtuustoihin historiallisen paljon – Espoon uusista valtuutetuista 63 prosenttia naisia
Enemmistö kuntavaalien ehdokkaista ja valituista valtuutetuista on edelleen miehiä. Espoossa naisten osuus uudessa valtuustossa on peräti 62,7 prosenttia. Kuva: Ville Miettinen
Vuoden 2021 kuntavaaleissa naisia valittiin valtuustoihin enemmän kuin koskaan ennen. Naisten osuus ehdokkaista oli 39,7 prosenttia ja valituista valtuutetuista 40,1 prosenttia.
– Naisten osuus on historiallisen korkea. Tämä on ensimmäinen kerta, kun valittujen naisten osuus ylittää 40 prosentin rajapyykin, Kuntaliiton tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom sanoo tiedotteessa.
Naisten osuus valtuutetuista nousi myös vuoden 2017 kuntavaaleissa. Tuolloin naisten osuus nousi 39,0 prosenttiin ja naisenemmistöinen valtuusto muodostui 26 kuntaan.
Vuonna 2021 naisenemmistöinen valtuusto muodostui 29 kuntaan. Useissa suurissa kaupungeissa naisia valittiin enemmän kuin miehiä.
Koko Suomen naisvaltaisin valtuusto on Espoossa, jossa 63 prosenttia uudesta valtuustosta on naisia.
Helsingissä naisten osuus on 56 prosenttia, Vantaalla 55 prosenttia, Turussa 52 prosenttia, ja Jyväskylässä naisia on 54 prosenttia.
Myös Tampereella (naisia valtuutetuista 49 prosenttia), Oulussa (48 prosenttia), Kuopiossa (47 prosenttia), Porissa (47 prosenttia) ja Lahdessa (42 prosenttia) naisten osuus on keskimääräistä suurempi.
Ikäryhmittäin tarkasteltuna sukupuolijakauma on tasaisin 30-39-vuotiaiden valtuutettujen keskuudessa. Tässä ikäryhmässä miehiä on 49,8 prosenttia kaikista valtuutetuista ja naisia 50,2 prosenttia. Alle 30-vuotiaista valtuutetuista 51 prosenttia on miehiä ja 49 prosenttia naisia.
40 ikävuodesta ylöspäin sukupuolijakauma kasvaa sitä enemmän miesvaltaiseksi, mitä vanhempiin valtuutettuihin mennään. Vähintään 70-vuotiaiden valtuutettujen ikäryhmässä miehiä on 76,3 prosenttia ja naisia 23,7 prosenttia valtuutetuista.
Pienin vähemmistö naisia on Evijärvellä, jonka 17 valtuutetusta vain yksi on nainen. Evijärvellä myös naisten osuus ehdokkaista oli Manner-Suomen pienin, 18,2 prosenttia.
Kaikkiaan 17 kunnassa naisten osuus on alle 25 prosenttia valituista valtuutetuista.
Myös kansanedustajia valittiin ennätysmäärä
Kuntaliiton vaalianalyysin mukaan ennätys tehtiin myös politiikan konkareiden valitsemisessa. Valituista valtuutettuja oli 56 prosenttia, mikä on sama osuus kuin viime vaaleissa.
Uudelleen valittujen ja uusien valtuutettujen osuudet vaihtelevat suuresti yksittäisten kuntien välillä. Suurin uudelleenvalittujen osuus on tämän vuoden alussa kuntaliitoksen Honkajoen kunnan kanssa toteuttaneessa Kankaanpäässä (83 %). Suurinta valtuustovaihtuvuus on Alavieskassa, jossa 81 prosenttia on ensikertalaisia.
Kansanedustajista 176 eli 88 prosenttia oli ehdokkaana kuntavaaleissa. Heistä 175 tuli valituksi kuntansa valtuustoon. Kasvu on merkittävä, sillä viime kaudella kansanedustajia istui valtuustoissa 159.
– Kansanedustajien määrä valtuustoissa on noussut vuoden 1996 vaaleista alkaen, jolloin heitä valittiin 116. Helsingin tulevassa valtuustossa jopa joka neljäs valtuutettu on kansanedustaja, sanoo Pekola-Sjöblom.
Kaikki ehdolla olleet 18 ministeriä tulivat valituiksi. Valittujen europarlamentaarikkojen määrä kasvoi viime vaalien neljästä viiteen.
