Naisten osuus ehdokkaista nousi historiallisen suureksi kuntavaaleissa
Naisten osuus on merkittävästi suurempi 30–49-vuotiaiden ehdokkaiden joukossa, kun taas miehiä on huomattavasti enemmän 60-vuotiaiden ja sitä vanhempien ryhmässä. Kuva: Ville Miettinen
Kuntavaaleissa 2025 naisten osuus ehdokkaista on noussut historiallisen korkeaksi, 42,3 prosenttiin, Kuntaliitto tiedottaa.
Tämä on 2,6 prosenttiyksikköä enemmän kuin edellisissä kuntavaaleissa ja enemmän kuin koskaan aiemmin.
Naisehdokkaiden osuus on aiemmin ylittänyt 40 prosentin rajan vain kerran, vuonna 2008 (40,4 prosenttia).
Kasvu näkyy kaikissa suurimmissa puolueissa, ja erityisesti vasemmistoliitto (+4,9 prosenttia), SDP (+3,2 prosenttia) ja perussuomalaiset (+3,0 prosenttia) ovat lisänneet naisehdokkaiden osuutta.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
– Naisten kasvava osuus ehdokkaina enteilee myös suurempaa naisten määrää valtuustoissa. Tämä on tärkeä kehitysaskel, sillä kunnanvaltuuston tulisi mahdollisimman hyvin heijastaa kunnan asukkaiden moninaisuutta ja tarpeita, tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom sanoo.
– Kunnanvaltuuston olisi hyvä olla peili kunnan asukkaista, Pekola-Sjöblom lisää tiedotteen mukaan.
Tutkitun tiedon valossa
Vaikka sukupuolijakauman tasoittuminen on positiivista, kehityksessä on myös huolestuttavia piirteitä.
– On ilahduttavaa, että naisten osuus ehdokkaista on kasvanut, mutta samalla on huolestuttavaa, että kiinnostus paikallisten asioiden ja luottamustehtävien hoitamiseen on kaiken kaikkiaan laskenut.
– Tarvitsemme enemmän ehdokkaita ja aktiivista osallistumista. Toisaalta tutkitun tiedon valossa ehdokkuus kiinnostaa vain harvaa, vaikka itse luottamustehtävät voisivatkin kiinnostaa.
Puoluepolitiikka, ehdolle asettuminen ja kampanjointi kiinnostavat siis yhä harvempaa suomalaista, Pekola-Sjöblom jatkaa.
– Kaikkien on nyt huolehdittava siitä, että vaalikansa käy äänestämässä, jotta ei nähdä vastaavaa laskua myös äänestysprosentissa.
Tuoreen Kuntaliiton Kuntalaistutkimuksen mukaan naiset eivät ainoastaan käytä kuntapalveluita miehiä enemmän, vaan myös arvostavat niitä korkealle, tiedotteessa kerrotaan.
Sekä naisten että miesten mielestä turvallisuus ja hyvä asuinympäristö ovat tärkeimpiä hyvän kotikunnan tekijöitä, mutta naisten vastauksissa nämä ja muut palvelut nousivat erityisen korkealle.
– Halu vaikuttaa omaan ja perheen arkeen on suuri, ja siksi on ilahduttavaa, että naisten määrä ehdokkaina on kasvanut. Valtuustoissa tehdään päätöksiä, jotka vaikuttavat suoraan jokapäiväiseen elämään varhaiskasvatuksesta ja kouluista aina liikuntapalveluihin ja kunnan yleiseen viihtyvyyteen, Pekola-Sjöblom sanoo.
Esimerkki Utsjoelta
Puolueiden välillä on suuria eroja naisehdokkaiden määrässä. Eniten naisehdokkaita listoillaan on vihreillä (61,4 prosenttia), vähiten puolestaan perussuomalaisilla (24,5 prosenttia). Myös valitsijayhdistyksissä naisten osuus on kasvanut.
Kunnittain tarkasteltuna naisehdokkaiden osuus vaihtelee merkittävästi. Eniten naisia ehdokkaana on Merijärvellä (62,5 prosenttia), ja yhteensä 28 kunnassa naisten osuus on vähintään 50 prosenttia ehdokkaista.
Toisaalta esimerkiksi Utsjoella naisehdokkaiden osuus jää vain 16,7 prosenttiin, ja kahdeksassa kunnassa naisia on alle 30 prosenttia ehdokkaista.
Tilanne on parantunut viime kuntavaaleista selvästi, sillä silloin naisehdokkaiden osuudet jäivät alle 30 prosenttiin 19 kunnassa ja yli 50 prosentin naisehdokaskuntia oli vain kahdeksan.
Laajaa ymmärrystä arjesta
Naisten osuus on merkittävästi suurempi 30–49-vuotiaiden ehdokkaiden joukossa, kun taas miehiä on huomattavasti enemmän 60-vuotiaiden ja sitä vanhempien ryhmässä.
Naisehdokkaiden keski-ikä on 49,3 vuotta, mikä on hieman nuorempi kuin miesehdokkaiden 51,7 vuotta. Myös vanhin kuntavaaliehdokas, 91 vuotta, löytyy naisten joukosta.
– On hienoa, että naisten osuus ehdokkaista on ennätyskorkea! Kuntapolitiikka tarvitsee monipuolisia näkökulmia, ja naisten vahvempi edustus tuo päätöksentekoon laajaa ymmärrystä arjen palveluista ja kunnan kehittämisestä, Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen sanoo.
– Nyt on tärkeää, että tämä näkyy myös valtuustoissa, Karhunen lisää tiedotteen mukaan.
Valtuustoihin ja paikallispolitiikkaan on oleellista luoda sellaiset olosuhteet, joissa kaikilla on mahdollisuus astua politiikkaan ilman ennakkoluuloja tai esteitä, jotka voisivat estää osallistumisen, Kuntaliiton toimitusjohtaja pohtii.
– Kuntapolitiikassa tehdään päätöksiä, jotka vaikuttavat suoraan kuntalaisten, eli meidän jokaisen, elämään, joten on tärkeää, että päättäjien joukossa on monenlaisia näkökulmia, kokemuksia ja taustoja, toimitusjohtaja Minna Karhunen toteaa.
Lisäksi Kuntaliitto tiedottaa vedonneensa jo yhdessä puoluesihteereiden kanssa hyvän keskusteluilmapiirin puolesta kuntavaaleissa.
Lue myös:
