Tuntuu, että olen vasta raapaissut pintaa ja että vaaleissa ja politiikassa on vielä paljon mielenkiintoista tutkittavaa ja opittavaa, arvioi Antti Kähkönen. Kuva: Antti Kähkösen kotialbumi

Antti Kähkönen tekee töitä mediataloille, puolueille ja ehdokkaille. Tähän mennessä ei ole Kuntalehdessä tullut  yhtään sellaista kysymystä, johon vastausta ei olisi löytynyt – oli kyse Merijärven kilpailuasetelmista tai Närpiön ominaispiirteistä.

– Tuottamamme vaalianalytiikka muodostaa osan siitä, mitä yrityksessä teemme. Autamme myös asianajotoimistoja, työmarkkinajärjestöjä ja mediataloja seuraamaan valtioneuvoston laki- ja muita hankkeita kehittämämme mobiilisovelluksen avulla.

Suomen vaalidata Oy:n toimitusjohtaja on  juristi, joka on omien sanojensa mukaan pikemminkin ajautunut kuin pyrkinyt työurallaan työskentelemään datan ja analytiikan saralla: ensin sote-alan liikkeenjohdon konsultoinnissa, sitten potilastietojärjestelmien parissa ja nyt yrittäjänä avoimen datan pauloissa.

Kähkönen on myös taloustieteen väitöskirjatutkija Helsingin yliopistolla, jossa hän valmistelee vaalien henkilöitymistä ja vaalirahoitusta käsittelevää taloustieteen väitöskirjaa.

– Usein ajatellaan, että ensin tutkitaan ja sitten, jos tutkijalla on siihen kiinnostusta ja markkinoilla kysyntää, kaupallistetaan tutkimustuloksia. Omassa tapauksessani asia on edennyt toisin päin: aloin ensin tehdä analyysejä tutuille ehdokkaille eri puolueista, myöhemmin sain niistä rahaakin, ja siitä sitten muotoutui ajatus, että vaalidataa voisi pöyhiä vähän syvällisemminkin.

On pakko kysyä, miksi Antti Kähkönen sitten tutkii vaalidataa ja tekee analyysejä. Mikä siinä kiehtoo erityisesti? Vastaus löytyy helposti.

– Toimivissa demokratioissa jaetaan valta uusiksi säännöllisin väliajoin ja määritellään, minkä painoarvon erilaiset ideologiat ja tavoitteet saavat. Politiikan tutkimuksessa sanotaan usein kriittisesti, että poliitikon ensisijaiseksi tavoitteeksi muodostuu ennen pitkää heidän oman uudelleenvalintansa varmistaminen. Tämän oletuksen mukaan heidän yhteiskunnallinen toimintansa ja siitä viestiminen ovat tiiviissä yhteydessä juuri vaaleihin ja niiden läheisyyteen. 

Vaalit ja politiikka on sellainen aihealue, joka tarjoaa loputtomasti kiinnostavia tutkimuskysymyksiä.

– Tuntuu, että olen vasta raapaissut pintaa ja että vaaleissa ja politiikassa on vielä paljon mielenkiintoista tutkittavaa ja opittavaa.

Voisi kuvitella, että käsitys politiikasta muuttuu, kun tutkii vaalidataa, pilkkoo ja analysoi. Onko se vaikuttanut?

– Siihen nähden, kuinka paljon rahaa monissa kampanjoissa käytetään ja kuinka niissä on kiinni ehdokkaan poliittinen tulevaisuus, tehdään data-analyysiä hyvin vähän. Paljon tehdään kokemuksen ja anekdoottien varassa. Mahdollisuuksia kehittää kampanjoissa, ehdokasasettelussa ja varainkeruussa dataan tukeutuvaa lähestymistapaa on paljon.

Kähkönen tietää, että ehdokkaiden löytäminen on aiempaa vaikeampaa. Myös kampanja-tiimiä on entistä vaikeampi rekrytoida.

–  Ehdokkaat ja puoluetoimijat asettavat itsensä alttiiksi kovallekin julkiselle myllytykselle niin vaaleissa kuin itse politiikan tekemisessä. Siinä kysytään paksua nahkaa. Demokratia tarvitsee äänioikeuden lisäksi ehdokkaita, joita äänestää. Nostan jokaiselle hattua, joka on valmis asettamaan itsensä alttiiksi asettumalla ehdolle vaaleissa tai työskentelemään ehdokkaansa puolesta julkisesti.

Kuntalehti pyrkii tuomaan sisältöihinsä sellaista vaalitietoa ja analyysejä, että vaativakin lukija saa aiempaa enemmän ahaa-elämyksiä. Antti Kähkönen kuvailee asiaa näin.

– Pyrimme data-analyysin avulla tarjoamaan lukijalle laajemman kontekstin ja mahdollisuuden tutustua sellaisiin ilmiöihin, joihin laadullisella tutkimusotteella olisi vaikea päästä käsiksi. Yhdessä tietomuotoilutoimisto Krutin kanssa olemme toivottavasti pystyneet tarjoamaan Kuntalehden lukijoille uudella tavalla visuaalisesti rikasta datajournalistista sisältöä niin printtilehteen kuin verkkouutisointiin. Uskon, että juttumme tarjoavat lukijoille kattavan ja monipuolisen kuvan vaaleista.

– Lehden artikkeleissa ja Suomen vaalidatapalvelun analyyseissä on niin paljon kiinnostavaa, että suurin haaste on valita mitä visualisoidaan, ja mitä korostetaan lukijoille. Yritämme avata kuvissa myös kontekstia – missä suhteessa asiat ovat toisiinsa ja ympäröivään maailmaan?

Tieto näkyväksi Kuntalehden infografiikoissa

Kuntalehden lukija on viime vuoden aikana saattanut huomata tiedon visualisointien lisääntyneen lehden sivuilla. Etenkin datakaavioita on tehty lähes joka numeroon vuodesta 2024 alkaen.

Työtä on tehnyt Tietomuotoilutoimisto KRUTin kahden hengen tiimi, joka muuten vuoden lopusta lähtien on myös taittanut printtilehden.

– Mielestäni dataa kun kuvaillaan tekstimuodossa, jää helposti yleiskuva ymmärtämä. Haluan datan visualisoinneissa avata ensisilmäyksellä, mitä se pitää sisällään. Työssämme vaikeinta ja hauskinta on tehdä tarkka, selkeä, ja samalla houkutteleva lopputulos, tietomuotoilija Julius Uusikylä sanoo.

Kuntalehden aiheissa pääsee kiinnostavan äärelle.

– Lehden artikkeleissa ja Suomen vaalidatapalvelun analyyseissä on niin paljon kiinnostavaa, että suurin haaste on valita mitä visualisoidaan, ja mitä korostetaan lukijoille. Yritämme avata kuvissa myös kontekstia – missä suhteessa asiat ovat toisiinsa ja ympäröivään maailmaan?

Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*