”Nuoret haluavat vaikuttaa asioihin, aikuiset blokkaavat” – nuorten osallisuudelle luodaan laatukriteerejä

Nuorisovaltuustojen jäsenet kokevat edelleen, että heitä ei oteta todesta. Tämä tulee ilmi usein niin arkipäivän tilanteissa kuin kunnallisen päätöksenteon yhteydessä.

– Nuoret haluavat vaikuttaa asioihin, aikuiset blokkaavat, tiivisti Nuorisovaltuustojen liiton (Nuva ry) osallisuuskoordinaattori Aino Pohjanvirta puheenvuorossaan Kuntamarkkinoilla.

Nuvan tietoisku oli otsikoitu ”Kersojen kahvittamista vai aitoa vuorovaikutusta”, ja otsikolla haluttiin herättää miettimään, mitä varten nuoret todella ovat osana päätöksentekoa.

Nuvan osallisuusasiantuntija Riina Lumme kertoi törmänneensä omalla nuorisovaltuustourallaan aikuisten päättäjien asenteeseen, jossa nuorille todetaan, että ”me katsomme sitten, mitkä asiat viedään nuorisovaltuuston käsittelyyn”.

– Tämä edustaa kahvikerhoajattelua, jossa ajatellaan että nuorten puolesta voidaan päättää mikä on nuorten kannalta relevanttia. Aika syvässä istuu edelleen ajatus siitä, että ”kyllä me tiedämme, mikä on nuorille keskeistä”, Lumme sanoi.

Tämä näkyy käytännössä siten, että nuorille saatetaan osoittaa läsnäolo-oikeus kenties nuorisolautakunnassa tai ehkä vapaa-ajan lautakunnassa.

– Miten niin kaavoitus ei koske nuoria? Tai miten niin liikenne ei koske nuoria? Lumme kysyi.

– Tämän takia nuorisovaltuustolle on ollut tärkeä nostaa läsnäolo- ja puheoikeuden merkitystä, koska se antaa mahdollisuuden määritellä agendan itse.

Laatukriteerit kehitteillä

Tilanteen parantamiseksi Nuva on osana Nuorten Akatemia ry:n hallinnoiman Osallisuuden osaamiskeskuksen toimintaa käynnistänyt prosessikoulutuksen tarjoamisen johtaville viranhaltijoille. Ideana on tuottaa laatukriteerit nuorten osallisuuteen, parantaa viranhaltijoiden valmiutta nuorten osallisuuteen ja kehittää nuorisovaikutusten arviointia.

Prosessikoulutuksen pilotoinnissa on noussut esiin selvästi huoli siitä, että nuoriin suhtaudutaan epäillen, esimerkiksi hätistetelemällä pois kaupoista tai puistoista.

Kunnalle on tärkeä antaa viesti nuorelle siitä, että tässä kunnassa on hyvä asua ja elää, Pohjanvirta muistutti.

Tässä asiassa hän sanoi ”fanittavansa” Juuan kunnanjohtajaa. Juuan kunnanjohtaja Markus Hirvonen on tullut tunnetuksi muun muassa siitä, että hän on whatsapp-yhteydessä nuoriin, kuuntelee näitä ja ajelee toisinaan mopollakin nuorten kanssa.

– Tämä on osallisuudessa tärkeää: dialogia on molempiin suuntiin, Pohjanvirta sanoi.

Molemminpuolisen dialogin vahvistamiseksi osallisuuden laatukriteerejä varten kerätään näkemyksiä sekä nuorilta että viranhaltijoilta.

– Kun ne on kasassa, kriteerejä työstetään yhteistyössä kunta- ja järjestötoimen kanssa Pohjana ovat niin nuorten kuin viranhaltijoiden kokemat hyvät käytännöt, Pohjanvirta kertoi.

Uskalletaanko nuoriin luottaa?

Nuorten saaminen mukaan herätti keskustelua myös aiemmin torstaina Mikä haastaa kuntapäättäjää -paneelikeskustelussa, jossa pohdittiin kunnan tulevaisuuden näkymiä.

Kunnan asukkaiden osallisuus oli yksi kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläisen, kesk., nostamasta kuudesta suuresta teemasta.

Varkauden kaupungin osallisuuskoordinaattori ilmaisi Vehviläiselle, Kuntaliiton tutkimus- ja kehitysjohtaja Jenni Airaksiselle, Pälkäneen kunnanhallituksen puheenjohtajalle Eero Laesterälle ja Laitilan kaupunginjohtajalle Johanna Luukkoselle huolensa, että tulevaisuudessa harvainvalta kunnassa kasvaa.

Edistyksellisen demokratian tulevaisuus on kiinni siitä, kuinka hyvää yhteistyötä kunnassa pystytään tekemään, Airaksinen sanoi.

– On oltava aito ymmärrys taustayhteisöstä, jolle töitä tehdään.

Luukkonen nosti esiin nuorten kuntalaisten merkityksen kunnan tulevaisuudelle.

– Mutta uskalletaanko heihin luottaa? Uskalletaanko tehdä toisin? Pitäisi olla rohkeampi, Luukkonen sanoi.