Nykyään kolmannes kuntajohtajista on naisia – 90-luvulla johdossa olivat 90-prosenttisesti miehet

Kuntajohtamisessa tasa-arvo on ottanut 30 vuodessa aimo harppauksen eteenpäin. Tänään 8.3.2024 vietettävänä kansainvälisenä naistenpäivänä, joka kolmatta kuntaa tai kaupunkia johtaa nainen, ja vuoden 2023 aikana valituista kuntajohtajista lähes puolet on naisia.

Vielä vuonna 1997 kuntien ja kaupunkien johtajista peräti 92 prosenttia oli miehiä.

– Yksi suurimmista esteistä naisten hakeutumiselle kuntajohtajaksi lienee naiset itse: itsekritiikki jarruttaa naisten innokkuutta hakea kunnan johtoon. Naisten kannattaisi heittäytyä entistä rohkeammin mukaan hakuprosesseihin, sanoo Kuntaliiton tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom.

Kunnan- tai kaupunginjohtajan valintaprosessiin ja tehtävään liittyvä julkinen kritiikki saattaa lannistaa naisia enemmän kuin miehiä.

– Naiset myös vaikuttavat vaativan itseltään paljon osaamista ja tietotaitoa ennen kuin hakeutuvat johtotehtäviin. Asenteet muuttuvat hitaasti: aiemmin ei ole ollut yhtä paljon kannustavia esimerkkejä naisista johtotehtävissä kuin nykyisin, Pekola-Sjöblom toteaa.

(Kuva: Kuntaliitto)

Vuonna 2022 julkaistusta kuntajohtajien työhyvinvointitutkimuksesta käy ilmi, että naiskuntajohtajat kokevat mieskollegojaan enemmän stressiä työssään. Naiskuntajohtajat kokevat miehiä useammin laiminlyövänsä kotiasioita työnsä vuoksi. Lisäksi naiset kertoivat kokeneensa työssään selvästi yleisemmin häirintää tai uhkailua.

Kunnan kannalta sukupuolella ei pitäisi olla merkitystä, vaan sillä että johtamaan valitaan hakijoista sopivin ja pätevin.

– Sukupuolta ratkaisevampia tekijöitä ovat persoona, yhteistyötaidot, kyky nähdä kokonaisuuksia ja kokemus. Päätöksenteossa ja valmistelussa on joka tapauksessa toivottavaa olla sekä nais- että miesnäkökulmaa, Pekola-Sjöblom summaa.

– Naiskuntajohtaja kannustaa tyttöjä ja nuoria naisia luottamaan itseensä ja näkemään mahdollisuutensa pyrkiä johtotehtäviin.