Eduskunta käsittelee tällä viikolla lakiesitystä kuntavaalien siirtämisestä. Kuva: Kari Långsjö

Opposition kansanedustajat arvostelivat hallitusta ja opetusministeriötä tiistaina eduskunnan täysistunnossa kuntavaalien siirtämiseen tähtäävän lakiesityksen ensimmäisessä käsittelyssä.

Kokoomuksen  Timo Heinonen kuvaili päätöstä vaalien siirtämisestä ”paniikinomaiseksi”.

Puoluesihteerit päättivät siirtämisestä kolme päivää ennen vaalien ehdokasasettelun päättymistä. Puolueista vain perussuomalaiset ei kannattanut vaalien siirtämistä.

Heinosen mielestä oikeusministeriö vaalivalmistelu antoi tilateen edetä ”liian takarajalle”. Puoluesihteerit asetettiin kohtuuttomaan tilanteeseen, Heinonen sanoi.

– Perinteisesti Suomessa vaalien ajankohdasta ja myös siirtämisestä on aina päätetty yhteisymmärryksessä, yksimielisin päätöksin kaikkien puolueiden kesken. Vaalien siirrot on lisäksi tehty aina hyvissä ajoin. Itse olisin ollut sitä mieltä, että näin olisi pitänyt toimia nytkin. Yksimielisyyden vaatimuksesta on nyt kuitenkin luovuttu, ja tämä on demokratian kannalta yleistyessään vaarallinen tie.

Myös perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho kritisoi oikeusministeriötä, joka Halla-ahon mukaan laiminlöi velvollisuutensa ryhtyä epidemiaoloissa turvallisten vaalien edellyttämiin järjestelyihin.

-Itse korona on vain yksi puoli ongelmaa. Toinen puoli on se, että puheista ja lupauksista huolimatta oikeusministeriö ei ole tehnyt mitään erityishaasteiden voittamiseksi. Moni länsimaa on pystynyt järjestämään vaalit pahemmissa olosuhteissa, Halla-aho sanoi.

Myös hallituksen riveistä ilmaistiin pettymys ratkaisuun lykätä vaaleja. Vihreiden Inka Hopsu totesi tutustuneensa korona-ajan vaalikäytäntöihin Georgiassa ja Kirgisiassa, joissa vaaliturvallisuuteen oli panostettu hyvin.

-Näiden kokemusten valossa olen pettynyt, ettemme Suomessa saaneet riittävää valmistelua ja valmistautumista oikeusministeriöstä. On myönnettävä, että tämä on epäonnistuminen vaalien valmistelussa.

-Olen ollut aiemminkin huolissaan oikeusministeriön valmisteluresurssista ja työkuormasta korona-aikana, ja toistan tämän huolen.

Perustusvaliokunnan puheenjohtaja Antti Rinne, sd., muistutti, että vaalien siirtämiseen vaikuttaneeseen koronatilanteen pahenemiseen on vaikuttanut erityisesti viruksen ns. brittimuunnos, josta ei ole tiedetty, kun vaalien toteuttamista koronatilanteessa viime vuonna alettiin suunnitella.

– Ja toinen keskeinen asia, joka tilanteen arviointiin vaikutti, oli se, että tämän brittimuunnoksen seurauksena on niin paljon porukkaa karanteenissa, se on niin merkittävä se karanteenissa olevan porukan määrä, ettei voitu jättää heitä ikään kuin äänestämismahdollisuuden ulkopuolelle, Rinne sanoi.

– Näistä syistä kehotettiin nimenomaan ministeriötä toimimaan sillä tavalla, että kesäkuussa tämä terveysturvallisuus tästä brittimuunnoksesta huolimatta voidaan saada toimimaan, ja sillä tavalla, että myöskin nämä karanteenissa olevat ihmiset tavalla tai toisella pystyvät äänestämään. Tämä oli se perustuslakivaliokunnan tulkinta tässä asiassa.

”Kyse demokratian toteutumisesta”

SDP:n Merja Mäkisalo-Ropponen kuvaili absurdiksi ajatukseksi sitä, että ihmisten olisi odotettu huhtikuussa lähtevän vaalipaikoilla kun koronatilanne on niin vakava. Tämä olisi ollut Mäkisalo-Ropposen mukaan haaste demokratialle.

-Kuntavaalien siirrossa on kyse myös demokratian toteutumisesta. Kun vaaleja siirretään, varmistetaan todennäköisimmin se, että myös ikänsä puolesta ja muutoin riskiryhmään kuuluvat pääsevät ja uskaltautuvat äänestämään.

Mietinnössään perustuslakivaliokunta piti erityisen tärkeänä sen varmistamista hyvissä ajoin, että vaalit pystytään järjestämään vaarantamatta ihmisten terveyttä ja siten, että kaikki äänioikeutetut voivat käyttää äänioikeuttaan.

Perustuslakivaliokunnan mielestä ehdotus vaalipäivän siirtämisestä tehtiin merkittävän myöhään suhteessa voimassa olevassa laissa säädettyyn vaalipäivään.

Kokoomuksen Heinonen muistutti, että sataprosenttista varmuutta vaalien onnistumisesta kesäkuussa ei ole.

– Onkin täysin mahdollista, että kesäkuussa ollaan edelleen niin vaikeassa koronatilanteessa, että vaaleja voitaisiin joutua siirtämään uudestaan, ja tämä on iso kysymys tässä vaiheessa. Onko varmasti niin, että kesäkuun 13. päivä, niin kuin valiokunnan puheenjohtaja sanoi, jokainen suomalainen pääsee äänestämään? Onko siitä varmuutta? Itse en pysty sanomaan sitä varmaksi, että näin olisi

Heinosen mukaan järkevää olisi ollut siirtää vaalit lokakuulle, jolloin suurempi osa kansasta on rokotettu.

– Nyt voi olla niin, että tämä on jopa vähän epäoikeudenmukainen tietyille äänestäjille. Meillä tietyt äänestäjäryhmät on jo rokotettu, mutta iso ryhmä kansasta ei ole rokotettu 13.6.

Perustuslakivaliokunnan mietinnön mukaan on erityisen tärkeä varmistaa hyvissä ajoin, että vaalit pystytään järjestämään vaarantamatta ihmisten terveyttä ja siten, että kaikki äänioikeutetut voivat käyttää äänioikeuttaan.

Vihreiden Hopsu toivoi, että riittäviin toimenpiteisiin ryhdytään ja tulevat pari kuukautta käytetään tehokaasti.

– Ennakkoäänestyksen pidentäminen, vaalipaikkojen lisääminen, virkailijoiden rokottaminen ja kotiäänestyksen mahdollistaminen karanteenissa oleville pitäisi varmistaa viimeistään nyt.

– Toivottavasti nyt saatu lisäaika käytetään hyväksi toimien valmistelussa niin ministeriössä kuin kunnissa. Esimerkiksi ulkoäänestys ja testaamisesta tutuksi tullut drive-in voisivat toimia.

Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*

Lue tästä kaikki jutut kehysriihestä