Paatero: Kuntien vaikea ottaa uudistusesitykseen kantaa
Kuntaliiton hallituksen puheenjohtaja ja oppositiopuolue SDP:n kansanedustaja Sirpa Paatero sanoo Kunta.tv:n haastattelussa olevansa hieman hämmentynyt, kun edellisellä hallituskaudella sote-uudistuksena eteenpäin vietyyn rakenneuudistukseen on tullut myös itsehallintoalueita koskeva uudistus.
Paatero muistuttaa, että oppositiossa ei uudistuksessa tiedetä, mitä kaikkea maakunnallisen mallin toteuttaminen merkitsee.
– Mehän emme tiedä vielä muuta kuin lukumäärän, emme tiedä alueita, millä kriteereillä ne perustetaan, miten ne palvelut oikeasti hoituu ja tuotetaan, ja mitkä palvelut oikeasti siirtyy.
Hallitus sanoi kysyvänsä kuntien näkemystä uudistuksen linjoihin. Ensimmäinen lausuntokierros alkanee vielä marraskuussa.
– Kuntien on vaikea ottaa kantaa kun mm. rahoitus on täysin auki, Paatero sanoo.
Hänen mukaansa Kuntaliitossa vallitsee yhteinen näkemys siitä, mitä itsehallinto merkitsee rahoituksen näkökulmasta.
– Oikeasti itsehallinnollisilla alueilla valta ja vastuu pitää olla samoissa käsissä eli alueilla pitää olla verotusoikeus.
Paatero suhtautuu varauksellisesti sote-linjauksiin sisällytettyyn valinnanvapauteen.
Jokaisen henkilökohtainen vapaus hankkia palveluja mistä haluaa voi kaataa sekä säästötavoitteen että integraatiotavoitteen, Paatero näkee.
Sirpa Paateron haastattelu Kunta.tv:ssä:
Tilaajan ja tuottajan eriyttäminen näyttää olevan ongelma.
Tilaaja tekisi järjestämispäätökset ja ”itsehallintoalue” olisi tuottaja.
Entä jos hallituksen esitys löytyy näistä vaihtoehdoista:
Perustetaan 18 aluekuntaa (perustuslain tarkoittama alueitsehallinto, kuten kunnilla), joissa jokaisessa on ensinnäkin normaalitason 24/7 päivystävä keskussairaala sekä aluekunnan asukkaille yhtenäiset sosiaali- ja terveyspalvelujen hoitoketjut (sote).
Aluekuntien asukkaiden palveluyhdenvertaisuuden takaa eduskunnan säätämät lait, valtion valvonta ja valtion korvamerkityt rahoitusosuudet.
Kuntaveroluokka
Esimerkiksi Kainuussa ja Etelä-Karjalassa on jo nyt kunta- ja aluekuntaveroprosentti piilotettuna maksuosuuksiin sote-valtuustolle.
Kuntaverovelvollisilta otetaan osuus sekä oman kunnan budjettiin että sote-valtuuston budjettiin. Näin voi tehdä myös valtion verotuksellisesti tietokoneavusteisesti.
— Onko kukaan koskaan väittänyt, että 1) näissä Kainuun ja Etelä-Karjalan aidon aluekunnan esiasteissa, ”sote-aluekunnissa” kokonaisveroaste nousee tai että 2) julkiselle taloudelle haitallinen osaoptimointi olisi ongelma, kun aluekunnan sisällä toimii soten hoitoketjujen operatiivinen hallinta?
— Verotietokone laskee jokaiselta kuntaverovelvolliselta osuuden 1) oman kunnan valtuuston budjettiin 2) oman aluekunnan — sote-valtuuston budjettiin.
Kainuun aluekunta, Etelä-Karjalan aluekunta … muut 16 maakuntaa/aluekuntaa.
EVOLUUTIO
Evoluutiossa sote-valtuustot muuntuvat aidoiksi perustuslain tarkoittamiksi juridisiksi aluekuntavaltuustoiksi, joihin tällä istuntokaudella otetaan soten lisäksi mukaan palo- ja pelastustoimi.
Pelastustoimi on otettava mukaan, kun operatiivinen johto suuntaa hälytys- ja siirtotehtäviä valtion rahoittamiin ja järjestämiin, laajan kategorian 24/7 päivystyksen 15 sairaaloihin, joista 5 on yliopistosairaaloita: Helsinki, Turku, Tampere, Kuopio, Oulu.
Vaihtoehdot rahoituksessa
Rahoituksellisesti on kaksi vaihtoehtoa niiden 10 laajan kategorian 24/7 päivystyksen keskussairaalan kohdalla, jotka eivät ole yliopistosairaaloita:
1) Valtio rahoittaa ja järjestää vain ne ydinosat, jotka tekevät näistä 10 keskussairaalasta laajan 24/7 päivystyksen sairaaloita.
Näiden 10 sairaalan normaalin keskussairaalan 24/7 päivystyksen ja muun toiminnan rahoittaa ja järjestää asianomaiset 10 aluekuntaa: perustuslain tarkoittama rahoittaja-järjestäjän asema. Samoin tekevät muutkin 3 aluekuntaa: yhteensä 18 aluekuntaa. Valtio osallistuu valtionosuusjärjestelmän kautta vahvasti — leveät verohartiat.
2) Valtio rahoittaa ja järjestää kaikkien 18 aluekunnan keskussairaaloiden päivystyksen ja muun toiminnan kokonaan. Laaja päivystys on 15 paikkakunnalla. Aluekuntien valtuustot eivät päätä silloin näistä keskussairaaloista, koska valtion on perustuslaillinen rahoittaja-järjestäjä.
Yksikanavainen sote-rahoitus.
Aluekunnilla on oma rahoittaja-järjestäjän asema.
Kuinka yksikanavainen sote-rahoitus suhtautuu perustuslakiasiantuntijoiden ja perustuslakivaliokunnan mielestä perustuslaillisiin, itsehallinnollisiin 18 aluekuntaan?
Onko perustuslakijuristien mielestä suuri synti, jos lähialueen (18 maakuntaa) sisään jäävien kuntien perustuslaillisesti itsehallinnollisten asukkaitten suoralla vaalilla valitsema kansanvaltainen, demokraattinen aluekuntavaltuusto saa budjettiinsa rahaa aluekunnan sisään jääviltä kuntaverovelvollisilta?
Verotietokone kysyy:
— Onko perustuslakijuristien mielestä suuri ongelma perustuslakivaliokunnalle, että verotietokone laskee perustuslaillisesti itsehallinnollisilta sekä kuntien että aluekuntien asukkailta osuuden sekä oman identiteettikunnan budjettiin että oman identiteettialuekunnan budjettiin?
Onko perustuslakijuristien mielestä ongelma, että perustuslaillisesti itsehallinnollisten asukkaitten suoralla vaalilla valitsemat sekä oman kunnan valtuustot että 18 aluekunnan valtuustot saavat rahaa verotietokoneelta sekä kuntaveroluokassa että valtion vahvasta verokirstusta?
Näyttää siltä erilaisusta kannanotoista, että hallituspuolueet sekä monet oppisitiopuolueet tukevat 18 vapaaehtoisen sosiaali- ja terveyspiirin perustamista sairaanhoitopiireistä.
Kukaan ei voi estää, että Suomeen tulee 18 vapaaehtoista sosiaali- ja terveyspiiriä 2016 kesäkuuhun mennessä, kuntien itsehallinnon säilyttämiseksi.
— Kun näyttää ilmiselvästi siltä, että Sipilän (kesk.) hallituksen ”uudistus” vaarantaa nykyisten Suomen kuntien olemassaolon, mikä on perustuslain vastaista, kuten kaikille kävi selväksi ex-pääministeri Jyrki Kataisen (kok.) ja ex-valtiovarainministeri Jutta Urpilaisen (sd.) vivuttaessa vuoden 2011 eduskuntavaalien jälkeen Suomeen suurkuntia vipuvartena sote.
Valtio kiristää Sipilän hallituksen päätöksellä peukaloruuvia niin, että kuntien asema vaarantuu.
Pääministeriltä odotetaan kansakunnan tilaa käsittelevää TV-puhetta.
Helsingin Sanomien paperipainoksessa 14.11.2015 sivulla A 16 kokoomuksen puheenjohtaja, ministeri Alexander Stubb lausuu lain vastaisesti — Suomen laki Euroopan neuvoston paikallisen itsehallinnon peruskirjan mukaisesta asukkaitten perustuslaillisesta itsehallinnosta edellyttää —kuten Suomen perustuslaki, että perustuslaillisesti itsehallinnollisten asukkaitten lähialueella — 18 aluekunnassa — on tosiasiallinen, aito itsehallinto sosiaali- ja terveyspalveluista sekä muista lähialueen sisäisistä kuntayhtymistä.
Tästä on perustuslakivaliokunnan ennakkopäätös Kainuun maakunnan sisään jäävien kuntien, perustuslaillisesti itsehallinnollisten asukkaitten oikeutuksesta valita suoralla vaalilla maakuntavaltuusto, aluekuntavaltuusto, jolla on kymmeniksi vuosiksi tosiasiallinen itsehallinto kaikista asioista — erityisesti sosiaali- ja terveyspalveluista.
Perustuslakivaliokunnalla, jossa kokoomus istuu, ei ole oikeutusta rikkoa perustuslakivaliokunnan tekemää päätöstä Kainuun asukkaitten itsehallinnosta itse valitsemassaan maakuntavaltuustossa, koska alunperin sosiaali- ja terveyspalveluista päätettiin maakunnan sisään jäävissä kunnissa.
Suomen sekä itsehallinnolliset kunnat että 18 maakuntaa — 18 aluekuntaa — ovat sekä Suomen perustuslain että Suomen tekemän valtiosopimuksen ja Suomen aktiiviseen lainsäädäntöön otetun Euroopan neuvoston paikallisen itsehallinnon peruskirjan mukaisia.
Kokoomus ei voi oman puoluekannatuksen tähden polkea jalkoihinsa Suomen perustuslakia eikä Suomen lakia.
Perustuslaki kunnioittaa kuntien ja 18 maakunnan asukkaita.
Onko näin, valtioneuvoston ja siinä istuvan kokoomuksen ylin sheriffi — oikeuskansleri?
Pitkälle taaksepäin ajatellen Kuntaliitossa on enenevässä määrin vahvistunut ilmiö, että siitä on tullut puolueiden etäpääte, jossa kilpailevat oppositiopuolueet ja hallituspuolueet siitä, minkä puolueen kanta saadaan Kuntaliiton kannaksi tai kenen näkemyksiä Kuntaliitto saadaan kannattamaan. Se perustehtävä, mikä Kuntaliitolla alunalkaen on ollut kuntien edunvalvojana ja niille asiantuntijapalveluja tuottavana sekä kuntainformaatiota tuottavana yhteistoimintaorganisaationa, on jäänyt auttamattomasti taka-alalle. Ei voi olla erityisen avointa toimintaa, että Kuntaliiton hallitus pääosin muodostuu istuvista kansanedustajista, joille on puettu päällle puolueensa pakkopaita ja istutettu nenälle yhteen pisteeseen tuijottavat puoluetoimiston antamat silmälasit.
Kaipaan aikoja, jolloin Kuntaliiton ja sen edeltäjien johdossa niin palkollisina kuin hallintopaikoilla oli henkilöitä, joilla oli vahva oma käsitys käsittelyssä olevista asioista ja joilla oli vara sanoa ääneen näkemyksiään siitä riippumatta, että tarvitsi kysyä puolueelta, mitä mieltä saa olla. Takavuosina Kuntaliitto edisti kuntien asiaa onnistumaan palvelutuotannon ja talouden alueilla, mutta nyt päällimmäisenä vaikutelmana näyttää siltä, että Kuntaliitto on valtionhallinnon juoksupoika, jota juoksuttavat poliittiseen enemmistöön kulloinkin kuuluvat kansanedustajat istuen vuoronperään kansanedustajan tuolilla ja kuntien piiskureiden tuolilla. Rehellisesti ja yksikertaisesti sanoen kahdella tuolilla istuminen ei herätä luottamusta, mieluumminkin syvää epäluottamusta. Valitettavasti Kuntaliitto ei enää ole entisensä, eikä sen kannanotot välttämättä edista kuntien suoriutumista.
Vaasan sairaanhoitopiirin johtaja Göran Honga verkossa
Ilkka 9.11.2015 Honga: Rehulan esittelemä sote-malli perustuslain vastainen
Hölömöläisten Suomi
Kuntaliiton, kuten puolueiden, on osattava ajatella sote-asioita perustuslakiin peilaten.
Sama koskee politisoitunutta mediaa, TV-kanavia, Yleä ja koko sanomalehdistöä pienilevikkisistä suurilevikkisiin. Suurilevikkiset ovat kaikkein tuhoisimpia. (Eilinen hesari).
Tähän puutteeseen on Suomessa kaatunut monta sotea. Ja kaatuu.
Kun Suomessa on 2016 kesäkuuhun mennessä 18 vapaaehtoista sosiaali- ja terveyspalvelujen hoitoketjujen yhdistäjä aluekuntayhtymävaltuustoa, niin voidaan saavuttaa 3 miljardin euron säästö.
Kokonaisveroaste ei nouse
Osaoptimointi on eliminoitu
Valtio ei voi tärvellä perustuslakia, eikä kuntia
Luottoluokittajat ovat hyvin hyvin tyytyväisiä Suomen kunnalliseen itsehallintoon.
Valtio on nyt ”isäntäkunta” ja 18 aluekuntaa ovat ”renkikuntia”, jotka eivät voi tehdä perustuslain tarkoittamia itsehallinnollisia päätöksiä, eivätkä voi vaikuttaa palvelujen tasoon vaikuttavasti laskun suuruuteen.
Sama ongelma oli 2011 eduskuntavaalien jälkeen soten isäntäkunnat ja renkikunnat -mallissa, bain hiukan eri näkökulmasta.
Perustuslakiasiantuntijoiden ja perustuslakivaliokunnan uskottavuus on täysin mennyt, jos annetaan ymmärtää, että Sipilän ja projektijohdon esittämässä mallissa Etelä-Karjalan perustuslaillisesti itsehallinnollisten asukkaiten itsehallinto paranee nykyisestä, kun järjestetään yksi ylimääräinen vaali.
Hallituksen linjauksilla rakennetaan kahden kerroksen demokratiaa kolmikerroksiseksi. Itsehallintoalue on työntymässä sote -uudistuksen sivujuonena aluetasolle. Vaaleihin perustuvan instituution lainsäädännön valmistelusta ei ole juurikaan tietoa, julkisuudessa ollut enimmäkseen vain hankkeen ajajien vaatimuksia sille siirrettävistä tehtävistä. Jää nähtäväksi taipuuko lakien laki hallintojärjestelmän historialliseen uudistukseen ja neljänsiin vaaleihin tässä hankkeessa!
Yhtenäisvaltioperiaatteeseen ja parlamentaariseen vastuuseen perustuvan valtionhallinnon ja kuntien itsehallinnon välisen suhteen muuttamiseen ei ole saatu tähän asti perustuslain vaatimaa poliittista kannatusta. Lähes 100 vuotta on maa selvinnyt kahden hallintoportaan instituutioilla vaikeinakin aikoina. Monista itsehallintopyrkimyksistä huolimatta maakuntahallinto on edelleen kuntien yhteistoimintaa, vastuullista kunnille ja kuntalaisille.
”Itsehallinnosta kuntaa suuremmalla alueella” voidaan perustuslain valtuutuksella säätää. Korostan sanaa itsehallinto. Uuden demokratiatason asemasta ja järjestysmuodosta laki vaikenee. Samasta pykälästä voi päätellä, että sen tulisi itsehallinnollisuudessaan vertautua kuntaan. Muutoin se olisi entistä ”lääninhallintoa”, jossa valtion ”komentotehtävien” päättäjänä maaherra korvautuisi valtuustolla. ”Pienläänien paluuta” Sellaista statusta aluevaaleille hallitus tuskin on linjauksessaan tarkoittanut?
Kunta ei voi olla aluetason vasalli! Asukkaiden omavastuinen hallinto kunnissa nauttii koskemattomuutta mm. yleisen toimivaltansa, verotusoikeutensa ja oman hallintonsa suhteen. Valtion ohjaus lailla on mahdollista, mutta ei hallintovalvonta. Riippumattomien oikeusviranomaisten tehtävänä on toiminnan laillisuuden valvonta. Itsehallintoalueen lienee tarkoitettu täyttävän nämä samat tunnusmerkit? Tarvittaneen instituutiota koskeva yleislaki?
Kansanvalta on kansalaisen perustuslaillista oikeutta osallistua ja vaikuttaa yhteiskunnan ja elinympäristönsä kehittämiseen. Ydintä on päättäjien poliittinen ja virkavastuu. Se merkitsee tilivelvollisuutta heille. Siksi kunta- ja aluevaalien legitimoiva poliittinen valta vaatii selkeän keskinäisen työn- ja vastuunjaon määrittelyn. Alueen ja kuntien yleistoimivalta kilpailevat keskenään, mm. aluekehityksessä ja kuntien itse tehtäväkseen ottamissa tehtävissä. Vaikeita lainsäädäntöratkaisuja on edessä.
Maakuntien kestävä asema julkisen hallinnon rakenteessa ja lukumäärä vaatisivat, että perustuslakiin tehdään lisäys, jossa määrätään maan jakautumisesta maakuntiin, ja että maakuntajaosta tulee säätää lailla. Sote -paketin toimeenpanon monissa vaiheissa muutenkin törmätään vielä kunnan perustuslailliseen asemaan ja vaikeutettuun lainsäädäntöjärjestykseen.
Historiallinen muutos ansaitsisi huolellisen parlamentaarisen valmistelun. Itsehallintoalueella pitäisi olla yhtä hallintosektoria syvällisemmät, valtiosääntöiset takeet. Huolellinen harkinta olisi eduksi yhtenäisvaltiokäsitykseen perustuvan julkisen hallinnon kaksiportaisuuden murtuessa kolmen kerroksen demokratiaksi. Itsehallintoalue voi olla ”Troijan puuhevonen” Sote -uudistuksen laatikossa! Sen välinearvoa ja vaikutuksia ylös ja alas soisi mietittävän hallinnon kokonaisuudesta ja maan edessä olevista ongelmista käsin.
Juhani Nummela, varatuomari, Riihimäki
Perustuslaissa puhutaan kansanvaltaisuuden toteutumisesta ja yksilön oikeudesta vaikuttaa esimerkiksi omaan kuntaan tuleviin sosiaali- ja terveyspalveluihin (sote).
Tämän perustuslaillisen oikeuden tulee toteutua vielä sen jälkeen kun perustuslaillisesti itsehallinnollisten asukkaitten kunnat eivät tee soten järjestämispäätöksiä, tuotantopäätöksiä, budjettipäätöksiä, alijäämien kattamispäätöksiä ja rahoituspäätöksiä; kaikki nämä soteen liittyvät päätökset voidaan siirtää vain ja ainoastaan asianomaisten itsehallinnollisten asukkaitten kunnista – edelleen itsehallinnollisten asukkaitten lähi-itsehallintoalueen (PL 121 § 4. momentti) suoralla vaalilla valitulle valtuustolle, perustuslain kansanvaltaisuuden ja yksilön oikeuteen vaikuttaa äänestämällä oman lähialueen erikoissairaanhoitoon ja perusterveydenhoitoon sekä joiltakin osin luoteeltaan alueellisiin sosiaalipalveluihin. Vrt. perustuslakivaliokunnan linjaus ja lausunto Kainuun asukkaitten itsehallinnosta omissa kunnissa ja heidän lähi-itsehallintoalueella – omassa sote-itsehallinnossa – maakunnassa (sairaanhoitopiiri; lähialue).
Valtion aluehallinnon tehtävien siirto asukkaitten lähialueen valtuustolle, ei muuta kuntien perustuslaillisesti itsehallinnollisten asukkaitten perustuslaillisia oikeuksia heidän kuntia suuremmalla hallintoalyeella omassa maakunnassa; PL 121 § 4. momentti.
Päätöksenteon siirrossa aluetasolle asukkaitten itsehallintoa toteuttavalle suoralla vaalilla valitulle valtuustolle ei saa rikkoa kuntien asukkaitten ensisijaista itsehallintoa omassa kunnassa. Eikä asukkaitten kuntien perustuslaillinen jatkuvuus saa vaarantua.
Perustuslain tarkoittamat järjestämispäätökset ja aidosti itsehallinnolliset budjettipäätökset ja rahoituspäätökset ja tuotantopäätökset tehdään yhdenmukaisesti asukkaitten, itsehallinnollisten kunnallisveroa maksavien kunnissa ja maakunnissa.
Läheisyysperiaate
Päätökset, erityisesti sote, tehdään asioiden luonne huomioon otettuna mahdollisimman lähellä asukkaita, joita päätökset koskevat: kunta, 19 maakuntaa. Osa sosiaalipalveluista jää kuntiin osa siirtyy kunnista lähialueelle maakuntiin.
Vaatimuksella suoralla vaalilla valitusta maakuntavaltuustosta ja maakunnan verotusoikeudella on suora yhteys maakuntien sisäisiin kuntayhtymävaltuustoihin, joiden rahoitus perustuu kunnallisveroa maksaviin.
Perustuslakiasiantuntijat:
– Miksi tarvitaan uutta perustuslaillista tulkintaa edellyttävä VÄLIVAIHEEN valtion uusi kunnnallisveroa imitoiva veroluokka ”maakuntien asukkaitten yle-vero” (19) 18 maakuntaan, kun voidaan siirtyä suoraan perustuslakivaliokunnan hyväksymistä maakuntien sisäisistä kuntayhtymistä kunnallisveroa maksavia veroprosentilla verottaviin, verotusoikeudellisiin suoralla vaalilla valittuihin maakuntavaltuustoihin?
Kommentteja?
Näyttää siltä, että sotesta ja valeitsehallinnosta tulee Valtiontalouden tarkastusviraston VTV:n ex-pääjohtajan Tuomas Pöystin yhden miehen soolo. Pääministeripuolue Suomen Keskusta, ei saanut vaalivoittoa Pöystin mallilla, joka on eduskuntavaaleissa äänestäneille täysin vieras.
Monet ovat hakeneet porsaanreikää ennenkin perustuslaista.
Näyttää siltä, että puoluepoliittinen perustuslain tulkinta saadaan läpi perustuslakivaliokunnassa, vaikka se olisi kansanvallan, demokratian ja aidon itsehallinnon irvikuva. Perustuslakiasiantuntijoita ei tietenkään saa arvostella – eivät varsinkaan arvostele toisiaan! Ollaan vaan hissukseen ja näytellään avarakatseista, nenänvartta pitkin kaukaisuuteen katsovaa suurta johtajaa. Niitä Suomessa riittää.
Pöysti hoitaa sekä parlamentaarisen komitean että perustuslakituomioistuimen tehtävän saadakseen valtiolle ylivallan kaikesta ”strategisesta” päätöksenteosta ohi suoralla vaalilla valitun, ”demokraattisen”, ”kansanvaltaisen”, valeitsehallinnollisen asukasvaltuuston.
Suomi siirtynyt harvainvaltaan
Jopa niin, että joka neljäs vuosi tai useammin vaihtuva valtioneuvosto, jossa kaikki eivät ole edes vaaleilla valittuja, voi poliittisten mieltymystensä tai Elinkeinoelämän keskusliiton mieltymysten mukaisesti – ilman perustuslakivaliokuntaa – päättää sosiaali- ja terveyspiirien lukumäärästä, edes säätämättä lakia eduskunnassa sotealueiden lukumäärästä! Sopii Valtiontalouden tarkastusvirastolle.
Vaikka aidolla, kunnallisveroa maksavien asukkaitten itsehallinnolla sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymissä päästään yhtä hyvään kansantaloudelliseen lopputulokseen, niin silti on löydettävä perustuslaista kiertotie kansanvaltaisen demokratian hävittämiseen. On liiallisuteen menevää ”akateemista perustuslaillisuutta” korostaa suoralla vaalilla valittua maakuntavaltuustoa, jolla ei ole tosiasiallista itsehallintoa asukkaille tärkeissä sote-asioissa — kuntayhtymissä selvitään paljon perustuslaillisemmin ”maakuntaverolla” kunnallisveroluokassa, joka on kuntayhtymien maksuosuuksissa mukana, vaikka ei ole suoralla vaalilla valittua valtuustoa.
Teoreetikoille suora vaali on tärkeä, kunhan valtio vain rahoittaa kaiken kokonaan, muun paitsi vain osittain kunnat. Kokoomus varmasti muuttaa siltäkin osin perustuslain.
Näkeekö Keskustapuolueen Tapani Tölli asiassa mitään erityistä perustuslakivaliokunnassa. Tuskin. Keskustapuolue sai Mauri Pekkarisen valtionhallinnon 18 alueelle.
Mitä väliä on puoluepamppujen mielestä asukkaitten itsehallinnolla asukkaita itseään koskevista merkityksellisistä sosiaali- ja terveyspalveluista, kunhan valitaan valtuusto valtion aluehallinnon itsehallinnolle: yksilön perustuslaillinen oikeus vaikuttaa valtion aluehallinnon kehittämistehtäviin lienee mielenkiintoista kuntien asukkaille. Äänestysprosentti on varmasti sellainen, että oksat pois.
Äänestysprosentti saa olla lumedemokraattisessa aluevaalissa alle 10, kunhan kolme suurinta puoluetta on vallan kahvassa valtioneuvostossa, joka käyttää tosiasiallista valtaa Sipilän Neuvostoliiton mallilla.
Pöysti ja Sipilä puoluekannasta huolimatta käyttävät itsehallintoa.
http://www.ilkka.fi/uutiset/maakunta/rehula-kunnallinen-itsehallinto-mahdollistaa-typeryydet-1.1918483
http://www.ilkka.fi/uutiset/maakunta/rehula-kunnallinen-itsehallinto-mahdollistaa-typeryydet-1.1918483
”Rehula kummastelee myös yhtäkkistä investointibuumia, jonka turvin kuvitellaan palvelujen säilyvän.”
Ministeri Rehula yhtäältä yltiöpäisesti kirittää ulkomaisia sote-pörssiyhtiöitä kilpaa valtaamaan perustuslaillisesti itsehallinnollisten asukkaitten kunnallisveroilla aitoon asukkaitten tarpeeseen rakentamat sote-seinät — toisaalta itse Rehula kieltää perustuslaillisesti itsehallinnollisia asukkaita tekemästä mitään perustuslaillilisia tosiasiallisia järjestämis-, tuotanto-, budjetti- ja rahoituspäätöksiä ollakseen ylivoimaisesti parempia verrattuna yksityisiin kilpailijoihin verrattuna.
Rehula ei edes aijo säätää omalla parlamentaarisella valtakaudellaan lakia, jolla saadaan kertarysäyksellä – sekä korvamerkityillä asukkaitten maakunraitsehallinnon takaavilla valtionosuuksilla että perustuslaillisesti itsehallinnollisten asukkaitten maksamilla, itsehallinnon takaavilla kunnallisveroilla – jonotusajat yleislääketieteen erikoislääkärille yhteen päivää, joka on standardi jonotusaika ulkomaisilla sote-pörssiyhtiöillä. Sen sijaan Rehula on luvannut leikata 3 miljardin euron edestä rahoitusta itsehallinnollisilta asukkailta.
Keskustapuolueen Rehula jopa antaa lakisääteisesti perustuslaillisesti itsehallinnollisten asukkaitten kotikunta-maakuntamallin verorahaa yksityisille sote-bisneksille niin, että perustuslaillisesti itsehallinnolliset asukkaat varmasti menettävät perustuslaillisen sote-itsehallinnon yksityisille sote-pörssiyhtiöille perustuslakivaliokunnan siunauksella — (?).