Paikallislehdet vievät kuntaviestiä – "Virkamiehen tai päättäjän ei pidä ohjata toimittajan työtä"

Artikkeli on julkaistu Kuntalehdessä 11/2019.

Paikallislehdet eivät suostu kuntien tiedotusosastoiksi, vaikka vievätkin tehokkaasti kuntaviestiä. Lehdet tehdään journalismin säännöillä, vaikka poliitikot joskus uhkailevat tilaus- tai ilmoitusboikotilla.

Lehdistön vapaus tunnetaan. Silti epävirallisia keskusteluja kuntaväen ja lehdistön suhteesta tarvitaan.

– Elämme symbioosissa kuntien kanssa, mutta emme ole kuntien tiedottajia, yksityisen Tervareitti-lehden päätoimittaja-toimitusjohtaja Elina Jyrinki tiivistää.

Aiemmin muun muassa Pyhäjärven, viimeisimpänä Muhoksen kunnan viranhaltijakiemuroista kirjoittanut Jyrinki huomauttaa myös, että lehdet eivät ole tuomioistuimia vaan kuulevat kaikkia osapuolia.

Kuntaomisteisen Vakka-Suomen Sanomien päätoimittaja Teija Uitto pitää kiinni lehtensä tasapuolisesta ja objektiivisesta linjasta, vaikka kunnat toisinaan toivovat, että jotakin asiaa ei käsitellä ollenkaan tai käsitellään myönteisesti.

– Emme myöskään tee klikkiuutisia tai kärjistyksiä lukijamäärän lisäämiseksi. Painostusta tulee tavanomainen määrä, hän kertoo.

Uitto arvioi, että sosiaalisen median valeuutiset ja lehtien aluetoimitusten lopetukset lisäävät paikallismedian arvostusta.

Omistajakunnat maksavat Vakka-Suomen Sanomien tilauksista ja ilmoituksista markkinahinnan.

Kestetäänkö kriittisyyttä?

Etelä-Lapissa Ranualla ja Posiolla ilmestyy yksityinen Kuriiri.

Ranuan kunnanjohtaja Sirpa Hakala ja Posion vs. kunnanjohtaja Eija Ahola pitävät sitä yhteisöllisyyden luojana ja tärkeänä viralliten ilmoitusten ja ajankohtaisten asioiden kanavana.

Kunnanjohtajat eivät suitsi toimittajien työtä, toki heittävät mielellään juttuaiheita.

– Virkamiehen tai päättäjän ei pidä ohjata toimittajan työtä. He saavat kirjoittaa kriittisesti myös Ranuan eläinpuistosta, joka on kunnan lähes kokonaan omistama, Sirpa Hakala sanoo.

Eija Ahola ei ole havainnut kenenkään rajoittavan sitä, miten vaikkapa Posion lippulaivasta Pentikistä kirjoitetaan. Faktat pitää kyllä tarkistaa, hän muistuttaa.

Kuriirin päätoimittaja Pasi Haarahiltunen kuitenkin kokee, että tiedonsaanti kuntayhtiöistä on paljon vaikeampaa kuin muusta kunnan poliittisesta päätöksenteosta.

– Uhkailua on koettu yksityiseltä taholta, mutta ne eivät ole johtaneet pitemmälle, hän kertoo.

Posio ja Ranua lisäävät sosiaalisen median ja verkon käyttöä, vaikka kaikilla ei ole nettiyhteyksiä. Lisääntyvä verkkoviestintä syö paikallislehtien asemaa ja taloutta.

Kuntajohtajat ovat huolestuneita lehtien kaventuvasta tulopohjasta ja jakelukulujen noususta, mistä Itä-Lapin kuntayhtymä on lähestynyt valtakunnan päättäjiä.

Aikoinaan Pohjolan Sanomien perustaessa Kuriiria mukaan toivottiin kuntia. Eduskuntaa myöten käydyn polemiikin jälkeen siitä luovuttiin. Työntekijät ostivat lehden Alma Medialta vuonna 2015.

Ilmaa puhdistetaan

Yhteentörmäyksissä poliitikkojen aseina voivat olla – kuitenkin harvoin – tilaus- tai ilmoitusboikotit, tietojen pimittäminenkin.

Kauhajoki-lehden päätoimittaja-toimitusjohtajan Tuomas Koivuniemen mukaan reippaat keskustelut suoraan tai lehden palstoilla yleensä puhdistavat ilman.

Toimitusten työtä helpottaa se, että etenkin pienillä paikkakunnilla kuntaväki ja toimittajat tuntevat toisensa. Pitkäaikainen luottamushenkilö voi olla luottolähde, mutta hankalissa asioissa altavastaaja.

Paikallislehtien toimittajat muistuttavat, että kuntalaiset tarvitsevat ajoissa tietoa etenkin isoista asioista, joten siksi lehdet haluavat esityslistat taustatietoineen ajoissa kunnilta.

Toimittajakunnan piirissä pidetään tärkeänä, että toimittajien omia juttuideoita- ja hankintoja kunnioitettaisiin. Juttuvinkit kelpaavat, mutta arvioimme niiden merkityksen kuntalaisille tai uutisena, toimittajakunta viestittää.

Kuntien omat, niiden totuutta viestivät lehdet, kuten tulossa oleva ”Mun Oulu” -media, huolettavat paikallislehtiväkeä.

– Viekö se Oulun alueen lehtien taloudelta pohjaa ja merkittävyyttä, Elina Jyrinki pohtii.

Naiset johtoon

Paikallislehdissä yleisten päätoimittaja-toimitusjohtaja -vakanssien määrä laskee, mutta naisten osuus johdossa kasvaa.

Toimittajataustaiset Elina Jyrinki ja Tuomas Koivuniemi eivät näe kaksoisroolissa ongelmaa.

Heidän mukaansa toimituksen ja talouden prosessit menevät omia reittejään, mutta ovat sitä mieltä, että toimituksenkin on hyvä tietää lehden talouden tila.

Kuriirissa ja Vakka-Suomen Sanomissa toimituksen ja talouden johto on eriytetty.

Omistajat vahtivat etujaan ja lehden tasapuolisuutta yhtiö- tai osuuskuntakokouksessa. Vakka-Suomen Sanomien osuuskuntahallitus valitaan vaalikausittain eri valtuustoryhmistä kuntien omistuksen suhteessa.

– Jos lehden omistaisi kunta tai pari, niin toimitus voitaisiin kokea kunnan tiedotusosastona, Teija Uitto arvioi.

TEKSTI: HILKKA JANKKILA

Artikkeli on julkaistu Kuntalehdessä 11/2019.