Vihreiden Anni Sinnemäki ja kokoomuksen Jan Vapaavuori ovat Helsingin ennakkosuosikkeja Helsingin pormestariksi. (Kuva: Liisa Takala)

Pormestarikisa tuo Helsingin kuntavaaleihin erikoisen äänestystilanteen, kun vastakkain ovat vaaliennusteiden suosituin puolue ja suosituin pormestariehdokas toisesta puolueesta.

Tampereella käydään pormestarikisa kokoomuksen ja sosiaalidemokraattien välillä. Jos demarit voittavat, istuva pormestari Anna-Kaisa Ikonen, kok., menettää paikkansa. Demarit eivät kuitenkaan ole nimenneet omaa pormestariehdokastaan.

Helsingin ja Tampereen vaalit ovat todellisuudessa pormestarivaalit, vaikka äänestäjät eivät valitse pormestaria. Valinnan tekee valtuusto keskuudestaan vaalien jälkeen.

Helsingin kokoomuksella
suosituin pormestariehdokas

Pormestarikisa ratkennee Helsingissä kokoomuksen ja vihreiden välillä kuntavaalivoitolla. Vihreiden ehdokas on Anni Sinnemäki, joka on toiminut apulaiskaupunginjohtajana. Kokoomuksen pormestariehdokas on Euroopan investointipankin EIP:n varapääjohtaja Jan Vapaavuori.

Helsingissä konkretisoituu pormestarijärjestelmän kaksijakoisuus: useissa kyselyissä vihreät on ollut puolueena ykkösenä, mutta kokoomuksen ehdokas on ollut pormestarisuosikki. Monet äänestäjät joutuvat valitsemaan, osallistuvatko vaaleissa vihreiden kannattamiseen vai antavatko äänensä kyselyiden perusteella suosituimmalle pormestariehdokkaalle. Kokoomus säilyy suurimpana puolueena, monet vihreätkin veikkaavat.

Sdp:llä on tarjolla Helsingin pormestariksi Tuula Haatainen, sote-alaan perehtynyt kansanedustaja, entinen apulaiskaupunginjohtaja ja Kuntaliiton varatoimitusjohtaja. Haatainen yhdistää taitavasti vaalikampanjassaan sote-asiantuntemuksen ja oppositiopolitiikan.

Helsingissä käydään myös keskustalaisten mittelö.

Terve Helsinki -liikkeen ehdokkaana kristillisdemokraattien listalla on keskustan kunniapuheenjohtaja Paavo Väyrynen, joka haluaa äänikuninkaaksi ja aikoo esittää omalta listaltaan pormestariksi Harri Lindelliä. Perussuomalaisten valtuutettu Lindell erosi perussuomalaisista ja asettui ehdolle sitoutumattomana kristillisdemokraattien listalla.

Keskustan listalla oleva valtuutettu Laura Kolbe on keskustan pormestariehdokas.

Keskustan listalla äänienkerääjäksi on asetettu myös maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen.

Keskustan menestymistä pääkaupungissa pidetään puolueen sisällä tärkeänä.

Vihreät yrittää nakertaa
Espoon ykkösen asemaa

Kokoomus on Espoon ykkönen, ja muut ovat saaneet hieman tyytyä siihen, mitä pöydiltä on pudonnut. Kokoomuksen 29 valtuutetun etumatka vihreiden 13 hengen ryhmään on pitkä. Hallituksen puheenjohtajuus on kokoomuksella. Vihreillä on hallituksessa ja valtuustossa varapuheenjohtajuudet, samoin useissa lautakunnissa.

Hallituksen puheenjohtajisto on puolipäiväistä. Vihreät haluavat Espooseen pormestarijärjestelmän perustellen asiaa sillä, että kukaan ei pysty hoitamaan vaativaa päivätyötä kunnolla, jos on puheenjohtajatasoisissa tehtävissä kuntapolitiikassa.

Jos valtakunnalliset ennusteet toteutuvat Espoossa, kokoomus menettää ja vihreät sekä SDP kasvattavat ryhmäänsä.

Demareilla ja perussuomalaisilla on nyt yhtä suuret ryhmät, 10 edustajaa kummallakin.

Perussuomalaisille ennustetaan valtakunnallista vaalitappiota, mutta Espoossa ehdokaslista on näyttävä: tuleva ex-puheenjohtaja Timo Soini sekä kansanedustajat Simon Elo, Arja Juvonen ja Veera Ruoho pyrkivät turvaamaan ainakin jonkin kokoisen valtuustoryhmän.

Tampereella voi pyörähtää
poliittinen rotaatio

Tampere käy vaaleissa kiivaan kamppailun kokoomuksen ja sosiaalidemokraattien välillä. Nyt kokoomuksella on 17 valtuutettua ja SDP:llä 16. Jos demarit voittavat, vaihtuvat niin ykköspormestari kuin apulaisetkin. Pormestarina on nyt Anna-Kaisa Ikonen, kok., joka tekee näyttävää pormestarikampanjaa.

Kokoomuksen pormestariehdokas jatkoon on Ikonen, ja vihreillä ja vasemmistolla sekä puolueiden ulkopuolelta on yksi pormestarikandidaatti. Sosiaalidemokraatit eivät asettaneet pormestariehdokasta ennen vaaleja, vaan haluavat pitää vaalit ilmeeltään perinteisinä kuntavaaleina. Osa demareista olisi halunnut oman pormestariehdokkaan.

Jos ykkösasema vaihtuu, käynnistyy iso poliittinen rotaatio. Silloin poliitikot vaihtavat paikkaa osin keskenään, ja osin paikkoihin tulee ehkä uusia nimiä. Apulaispormestareita tulee olemaan yksi nykyistä vähemmän eli kolme.

Pormestarijärjestelmä ei ole lisännyt Tampereella äänestysintoa. Vuoden 2012 kuntavaaleissa äänestysprosentti oli 56,3, kun se edellisissä kuntavaaleissa oli 59,4.

Vantaalla jännitetään
kuka jaksaa äänestää

Mitä lähemmästä päätöksenteosta on kyse, sitä vähemmän vantaalaisia kiinnostaa. Viime kuntavaaleissa äänestysprosentti oli vain niukasti yli sietorajaksi sanotun 50 prosentin: 51 prosenttia.

Vantaan nykyinen tasapainoasetelma
18–18 kokoomuksen ja sosiaalidemokraattien välillä saattaa heilahtaa demareiden hyväksi. Myös ennustettu vihreiden menestys saattaa haukata kokoomukselta paikkoja. Vihreillä on nyt yhdeksän paikkaa.

Kaupungin koko virkajohto eläköityy pian, mutta keskustelu pormestarimallista ei ole virinnyt.

Oulussa keskusta
pysynee ykkösenä

Oulu on poliittiselta johdoltaan muista suurista kaupungeista poikkeava, sillä suurin puolue on keskusta. Se on ollut ykkönen suurkuntaliitoksesta vuodesta 2013 lähtien.

Poliittiset puheenjohtajat ovat puolipäiväisiä. Nyt on viriämässä keskustelu siitä, että suuria lautakuntia voitaisiin tulevalla kaudella jakaa taas pienemmiksi.

Poliitikkojen ennuste on, että keskusta säilyttää suurimman aseman, mutta hajurako kokoomukseen kapenee. Keskustalla on nyt 19 edustajaa ja kokoomuksella 14. Perussuomalaisille ennustetaan menetyksiä, koska puolue sai ehdokkaita aikaisempaa vähemmän.

SDP:n listalta jäi muutama tunnettu nimi pois. Sen arvioidaan näkyvän vaalimenestyksessä.

Oulun kaupunginjohtajaksi on juuri valittu keskustataustainen Päivi Laajala kuuden vuoden määräajaksi. Tulevalla vaalikaudella alkanee keskustelu Laajalan jälkeisen ajan johtajaratkaisusta. Vihreät haluavat Ouluun pormestarin.

Turussa kaksi suurinta
taiteilevat keskenään

Turussa kokoomuksen ryhmä kasvoi viime vaaleissa 19-jäseniseksi ja demareilla on 14 valtuutettua. Voimasuhteet olisivat helposti voineet olla myös 18–15, koska vaalitulos oli niin täpärä. Tulevien vaalien tulosta ei hanakasti ryhdytä veikkaamaan.

Neljän suurimman valtuustoryhmän joukossa ovat myös vihreät kymmenellä ja vasemmistoliitto yhdeksällä edustajallaan.

Kokoomuksen puheenjohtajaksi viime kesänä valittu valtiovarainministeri Petteri Orpo on edelleen ehdolla Turussa paikallispolitiikkaan.

Artikkeli on julkaistu Kuntalehden isossa vaalinumerossa 4/2017.

Lue lehden digiversio täältä!

Avatar
Riitta Vainio
riitta.vainio@kuntalehti.fi
Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*