Pelkosenniemen kunnanjohtaja Päivi Vauhkonen kertoo, miksi kunnanjohtajan pitää olla työssään varovainen – katso video!
Pelkosenniemen Pyhäjärven kylässä asuvan kunnanjohtaja Päivi Vauhkosen kirjoittamista runoista ainakin yksi kertoo valituksista. - Kunnanjohtajankin työpöydällä on useita lausuntopyyntöjä aina hallinto-oikeudesta lähtien, hän kertoo, mutta vakuuttaa silti viihtyvän työssään Lapissa. Kuva: Karoliina Paatos
Lapin pienimmän kunnan Pelkosenniemen kunnanjohtajana vuodesta 2019 toimineelle Päivi Vauhkoselle, 60, kunnanjohtajan työn ikävätkin puolet ovat tulleet tutuiksi. Osa kuntapäättäjistä vaati hänen virkasuhteensa purkamista jo nimittämisvuoden lopulla, mutta aloite raukesi perusteettomana.
Olet asunut ympäri Suomea. Kävit koulusi ylioppilaaksi asti Lahdessa ja asuit perheesi kanssa pitkään Liedon Littoisissa Varsinais-Suomessa. Nyt asut Pelkosenniemellä ja osin Kemiönsaarella. Miten se luonnistuu?
– Se toimii hyvin. Perheellämme on kaksi kotia. Toinen on Lapissa ja toinen saaristossa.
Kirjoittelet ahkerasti runoja ja julkaiset niitä esimerkiksi Facebookissa. Onko runoilujasi paheksuttu?
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
– Minun korviini ei ole kuulunut paheksuntaa, pikemminkin päinvastoin.
Kuluneena syksynä julkaisit Facebookissa tällaisen runon:
”Tunnelma rannalla
Vetovoimainen, virkistävä, vangitseva
Ei riitaa, solvauksia
Ei valituksia, oikeusprosesseja
Ei mielipahaa, epäoikeudenmukaisuutta
Oli energia, joka veti puoleensa, virkisti ja vangitsi”
Miten runoasi voisi tulkita?
– Tämä tunnelma tuli työmatkani varrella, Pyhäjärven rannalla. Se kuvaa kunnanjohtajan työtä niin, että pienistä asioista ja tilanteista pitää ottaa irti ja pysähtyä niiden äärellä, jotta saa voimaa.
– Se kertoo myös siitä, että Pelkosenniemellä on valitettavan paljon sellaisia valituksia, jotka työllistävät meitä virkamiehiä. Kunnanjohtajankin työpöydällä on useita lausuntopyyntöjä aina hallinto-oikeudesta lähtien. Ne vaikeuttavat kunnan päätöksentekoa ja kuntastrategian toteuttamista.
Mikä kunnanjohtajan työssä on mielestäsi vaikeinta?
– Kunnanjohtajan täytyy olla tosi varovainen, kun pyrkii palvelemaan kuntalaisia. Samalla hetkellä on uhkana se, että pyllistää toisille tai ainakin toiset voivat kokea sen niin. Koska Pelkosenniemellä on poliittistakin jännitettä, käy helposti niin, että tulkinnat kunnanjohtajan toiminnasta voivat olla äkkivääriä.
Lapin kuntajohtajilla on ollut tuulista vuosien mittaan. Lapissakin kunnanjohtajana toiminut kaupunkineuvos Antti Rantakokko sanoi kolme vuotta sitten Kuntalehden haastattelussa, että hänen mielestään Lapissa päätöksenteossa vallitsee edelleen ”äijäkulttuuri”. Oletko huomannut sellaista?
– Jos äijäkulttuurilla tarkoitetaan enemmänkin sisäänpäin kääntynyttä ja ehkä helposti loukkaantuvaa tyyliä kuin laajakatseista, tunnistan sellaisia piirteitä. On myös sitä, että miehet saunovat keskenään eivätkä naiset ole samassa saunassa. Miehet pääsevät helpommin niin sanottuun hyvä veli -verkostoon.
Olet kauppatieteiden lisensiaatti. Miten päädyit kunnanjohtajaksi?
– Pääsin tutustumaan kunnan hallintoon, kun olin entisessä kotikunnassani Liedossa kunnanvaltuutettuna kokoomuksen ryhmässä. Minut valittiin siellä viideksi vuodeksi terveyskeskuskuntayhtymän talousjohtajaksi. Vuonna 2013 tulin Sodankylään talous- ja hallintojohtajaksi. Kun olin virkavapaalla Monetran talous- ja henkilöstöhallinnon käyttöönottoprojekteissa, Pelkosenniemeltä soitettiin, että olisiko ketään, joka tulisi puoleksi vuodeksi väliaikaiseksi kunnanjohtajaksi. Minä lähdin. Tänne oli valittu uudeksi kunnanjohtajaksi Aarne Mäkelä, joka oli lupautunut aloittamaan vasta puolen vuoden päästä. Siinä kävi niin, että hän ei ottanutkaan virkaa vastaan ja paikka tuli uudelleen auki. Minut valittiin.
Olet hakenut joihinkin työpaikkoihin viime vuosina, mutta et ole päässyt muualle. Kemijärvelle haetaan taas kaupunginjohtajaa. Aiotko hakea?
– Kun en tullut tänä vuonna valituksi Kemijärvelle, olen ihan täydestä sydämestäni Pelkosenniemellä enkä haikaile muualle. Minulla on täällä hyvä työ ja työyhteisö. Toivon, että saisimme tällä porukalla viedä asioita eteenpäin.
Pelkosenniemen kunnanvaltuustossa on vain 11 valtuutettua, koska yksi valtuutettu kuoli ja yksi jätti valtuuston eikä heillä ollut varajäseniä. Vain kolme valtuutettua edustaa puolueita, ja loput kahdeksan valtuutettua jakautuvat neljään eri ryhmään. Miten tämä vaikuttaa toimintaan?
– Se näyttäytyy niin, että valtuutetut eivät välttämättä kouluttaudu tehtäväänsä tai saa menettelytapaohjeita puolueiden suunnalta. Ollaan vähän niin, että kuntalaiset tässä asioita hoitelevat. Puolueen olemassaolo ei toki ole mikään vakuus tasapainon löytymisessä. Nimittäin keskustaryhmä on jakautunut kahtia, joka johti yhden valtuutetun eroamiseen valtuustoryhmästä.
Kisaavatko kylät keskenään, kuten aiemmin?
– Tämä valtuusto eroaa edellisestä siinä, että kylien välistä jakoa ei ole juuri ollut.
Millä tolalla kunnan talous nyt on?
– Velkaantuminen ylittää kuntien keskiarvon reippaasti, mutta se kertoo siitä, että täällä halutaan investoida ja uskotaan tulevaisuuteen.
Onko ollut kuntaliitospuheita?
– Minkäänlaisia vakavia kuntaliitoskeskusteluja ei ole ollut.
Pelkosenniemen kunnassa on alle tuhat asukasta. Kunnan tavoitteena on nostaa väkilukua pitkälti matkailuelinkeinon avulla. Mitä on suunnitteilla?
– Uusi koulu on valmistunut, mutta asuntopulaan pitää saada ratkaisuja. Kunnan on tarkoitus rakentaa rivitalo Pyhätunturille tunturimaisemaan.
Mikä on kunnanjohtajan työssä parasta?
– Tämä on merkityksellistä työtä. Saan olla edistämässä kuntalaisten hyvinvointia ja alueen elinvoimaisuutta. Koen, että osaamisestani on hyötyä täällä Pelkosenniemellä. Tämä on tavattoman monialainen työ.
Katso video, jossa Päivi Vauhkonen kertoo työstään:
Video: Karoliina Paatos
Artikkeli on julkaistu Kuntalehdessä 12/2023.
Lue myös:
