Kuva: Martta Nieminen
Jakautuminen kahteen blokkiin rasittaa yhtä enemmän Pelkosenniemen päätöksentekoa.

Pelkosenniemen pieni kunta Lapissa kärsii rankoista sisäisistä ristiriidoista. Kittilän tasolla kiistat eivät ole, mutta päättäjät ovat jakautuneet tiukasti kahteen leiriin. Erimielisyydet ovat nyt kärjistyneet poliisille tehtyyn tutkintapyyntöön. Se kohdistuu kolmeen kunnanhallituksen viidestä jäsenestä. Tekijöinä on kolme valtuutettua ja kaksi muuta kuntalaista.

Pelkosenniemellä riidellään nyt erityisesti koulusta ja sen myötä myös kunnan osien kehittämisestä. Toinen kiista koskee kunnanjohtajan valintaa.

Valtuusto on päättänyt purkaa vanhan koulun ja rakentaa sen paikalle uuden. Päätös syntyi vuosi sitten tiukan äänestyksen jälkeen ja siitä on valitettu. Valitukseen on luvassa päätös hallinto-oikeudesta vasta ensi vuoden huhtikuussa.

Valittajat halusivat, että entinen koulu korjattaisiin. Nyttemmin ainakin osa valtuuston päätöstä vastustaneista on muuttanut mieltään ja haluaa, että uusi koulu rakennettaisiinkin Pyhätunturin matkailukeskuksen lähelle Pyhäjärven kylään.

Pelkosenniemi näyttää kartalla neljän tuulen hatulta. Pyhätunturi sijaitsee yhdessä kärjessä. Kirkonkylä on keskellä kuntaa.

Tutkintapyyntö toimien lainmukaisuudesta

Koulukiistan lisäksi kunnassa keskustellaan suurin kirjaimin kunnanjohtajan valintaprosessista. Kunta julisti kunnanjohtajan auki tulleen viran haettavaksi. Hakuajan jälkeen kunnanhallitus päätti käynnistää keskustelut naapurikunnan Savukosken kanssa yhteisestä kunnanjohtajasta.

Tutkintapyynnössä pyydetään poliisia selvittämään kolmen kunnanhallituksen jäsenen toimien laillisuutta.

Tutkintapyynnöstä ei ihan helposti käy ilmi, mistä rikkomuksesta siinä on kysymys.

Yksi allekirjoittajista Liisa Pyhäjärvi-Viitamäki katsoo, että on syytä epäillä, että kunnassa on toimittu vastoin kuntalakia ja kunnan hallintosääntöä, kun koulupäätöksiä tehtäessä ei ole tarpeeksi selvitetty vaihtoehtoja eikä kunnanhallitus halunnut tehdä uudessa kouluasiaa koskevassa valtuustoaloitteessa esitettyjä laskelmia.

Kunnanjohtajaprosessissa Pyhäjärvi-Viitamäki katsoo kunnanhallituksen kahden jäsenen ylittäneen toimivaltansa keskustellessaan yhteisestä kunnanjohtajasta ilman valtuutusta.

Hanke yhteisestää kunnanjohtajasta on nyt vireillä molemmissa kunnissa valtuustojen päätöksillä.

Tarjolla vuokrakoulu

Tutkintapyynnössä tarkoitetussa valtuustoaloitteessa esitettiin, että kunta selvittäisi koulun rakentamista Pyhätunturin alueelle. Hallitus päätti esittää valtuustolle äänin 3–2, että asiaa ei enää selvitetä.

Takana on yksityisen yrityksen tarjous rakentaa uusi koulu Pyhätunturille.

Tarjouksen mukaan kunta osoittaisi tontin, vastaisi liittymistä, maksaisi vuokraa 100 000 euroa vuodessa ja vastaisi ylläpidosta. Yrityksen osuus sopimuksessa olisi rakentaa koulu- ja päiväkotirakennus.

Yritys rakentaisi myös liikuntakeskuksen muuten samoilla ehdoilla, mutta käytöstä kunta maksaisi tuntiperusteisesti.

Pentti Pyykönen, sit., on kunnanhallituksen jäsen ja toinen valtuuston päätöksestä valittanut henkilö. Valitusta hän perustelee sillä, että muita vaihtoehtoja ei tutkittu. Hänen mukaansa vanhan koulun kunnostaminen olisi tullut halvemmaksi.

Nyt tilanne on hänen mukaansa toinen, kun kunta on saanut tarjouksen koulun rakentamisesta matkailukeskuksen lähelle.

– Alue kasvaa, sinne muuttaa lapsiperheitä. Ja tarjous on kunnalle halpa.

Vaihtoehtoja selvitetty

Kunnan teknisen johtajan Panu Leinosen mukaan aikanaan selvitettiin erilaiset vaihtoehdot, myös koulun sijoittuminen Pyhäjärvelle.

Uutta tarjousta ei silloin ollut, mutta Leinosen mukaan Pyhäjärvelle sijoittamisen monet seuraukset pätevät myös uuden tarjouksen tilanteessa.

– Uuttaa infraa pitäisi rakentaa, samoin leikkipuisto, koulukuljetukset nousisivat 120 000 eurosta 100 000:lla, hän luettelee.

Hänen mukaansa keskustelussa on myös tarjouksesta syntynyt liian positiivinen kuva.

– Puhutaan vain 100 000 euron vuokrasta, mutta siihen liittyy paljon muitakin kuluja. Olisi eri asia, jos yritys tarjoutuisi vastaamaan myös liittymistä ja hoitamaan rakennuksen. Esitetty vuokra kattaisi vain pääomakulut.

Myös kunnanhallituksen puheenjohtaja Annika Kostamo, sit., yksi tutkintapyynnön kohteista, kiistää väitteet, että kouluasiassa ei olisi tutkittu muitakin vaihtoehtoja.

– Koulun sijoittaminen Pyhäjärvelle selvitettiin aikanaan ja ratkaisu todettiin kalliiksi ja hankalaksi.

– Nyt ei enää haluta tehdä uusia päätöksiä. Entisistäkin valitusprosessit on kesken, ja jos tehdään taas uusia päätöksiä, niistäkin valitetaan ja taas kestää ennen kuin päästään rakentamaan sitä koulua.

Matkailukeskus kehittyy

Pyhäjärvi-Viitamäki katsoo, että Pyhätunturin alue kehittyy samalla tavalla kuin muutkin matkailukeskukset Lapissa.

Vaikka matkailukeskuksen työ on hyvin sesonkipainotteista, Pyhäjärvi-Viitamäen mukaan myös alueen vakituinen väestö kasvaa.

Pyhäjärvi-Viitamäki kertoo, että tutkintapyynnön taustalla on tyytymättömyys siihen, että asioihin ei ole muuten saatu muutosta. Hänen mielestään vaihtoehtoja ei selvitetä.

– Pitäisi saada aikaan yhteinen rintama asioitten kehittämiseksi.

Kostamo näkee, että kunnassa tehdään kyllä enimmäkseen yksimielisiä päätöksiä, mutta erimielisyyksiä tulee asioissa, jotka koskevat kuntakeskuksen ja Pyhäjärven kylän rooleja. Kiistat koskevat koulu- ja päivähoitoasioita.

Kunta kehittänyt Pyhätunturin aluetta

Annika Kostamo korostaa, että kunta on kehittänyt Pyhätunturin aluetta vuosikymmeniä.

– Sitä on kaavoitettu ja sinne on rakennettu kunnallistekniikkaa. Kyllä koko kunta on ollut yksimielisesti kehittämässä Pyhätunturin matkailukeskusta.

– Mutta kunta on myös kuntalaisille. Kyllä meidän täytyy pitää huolta myös peruspalveluista. Valtaosa kuntalaisista asuu kirkonkylässä, hän sanoo. Keskellä sijaitseva kirkonkylä palvelee paremmin myös reuna-alueita paremmin kuin nurkassa sijaitseva Pyhäjärvi.

Pyhäjärvi-Viitamäki harmittelee, että Pyhäjärvelle ei ole rakennettu edes päiväkotia.

Kostamo kertoo, että Pyhäjärvellä on väliaikaisia päiväkoteja sesonkiaikoina. Niissä on ollut 6–8 lasta.

– Mutta kahta pysyvää päiväkotia ei näinpienikunta voi perustaa.

Taloudelliset intressit taustalla

Asiassa on taloudellisia intressejä. Pyhäjärven ja matkailukeskuksen yrittäjät kaipaavat lisää asiakkaita. Alueelle on helpompi houkutella vakituisia asukkaita, jos siellä on koulu. Tämä kiinnostaa myös alueelle ympärivuotisia asuntoja rakentavia tahoja.

Yksi alueella toimiva rakentaja on Pyhänpahta Oy. Pentti Pyykönen, kunnanhallituksen jäsen ja toinen valtuuston päätöksestä valittanut henkilö, on yhtiön hallituksen puheenjohtaja.

Kostamo huomauttaa, että Pyhätunturin matkailukeskukseen kaavoitetaan ennen kaikkea loma-asuntoja. Niitä sitten muutetaan poikkeusluvilla vakituisiksi asunnoiksi. Pyhäjärvelle kaavoitetaan vakituista asutusta.

Kostamon mukaan kunnan vanhat asukkaat rakentavat taloja kuntakeskustaan, mutta matkailukeskuksen lähelle muuttaa ihmisiä muualta.

Kuntataloudessa riskejä

Pyhäjärvi-Viitamäki katsoo myös, että kunnan taloutta ei oteta huomioon, ja esittelee Kuntaliiton lausuntoa. Sen mukaan Pelkosenniemen talous on nyt hyvä, mutta näkymät huolestuttavat. Lausunnon mukaan kuntaa voi uhata joutuminen arviointimenettelyyn lähivuosina, jos kunta ei tee taloutta tasapainottavia toimenpiteitä. Riski on lausunnon mukaan kuitenkin selvästi pienentynyt verrattuna tilanteeseen alkuvuodesta 2017.

Mahdollinen kouluinvestointi on vain yksi osatekijä koko kuntatalouden arvioinnissa, ja kunta voi joutua arviointimenettelyyn riippumatta siitä toteutetaanko kouluinvestointi vai ei, lausunnossa katsotaan. Kouluinvestointi voisi nopeuttaa kunnan joutumista arviointimenettelyyn, koska se vaikuttaisi olennaisesti kuntakonsernin lainamäärään.

Yhtä mieltä huonosta hengestä

Huonosta hengestä monet ovat samaa mieltä, niin kuntalaiset kuin päättäjätkin. Pyhäjärvi-Viitamäki valittaa, että päätöksiä tehdään samalla yhden äänen enemmistöllä ja että Pyhätunturin–Pyhäjärven aluetta ei haluta kehittää.

Kostamo taas katsoo, että matkailukeskuksen alueella toimii todella vahvatahtoisia yrittäjiä ja muita, jotka haluavat koulun väkisin Pyhäjärvelle, vaikka se on huono paikka valtaosalle kunnan perheistä. Hän kertoo saaneensa runsaasti ikävää viestiä kuntavaalien tuloksen selvittyä.

Kostamon mukaan tyytymättömyys vaikuttaa niin, että muutakin päätöksentekoa vaikeutetaan. Hän arvelee, että kiistat kunnanjohtajaprosessista liittyvät myös tähän.

Pelkosenniemen kiistat eivät noudata puoluerajoja. Sekin vaikeuttaa Kostamon mukaan asioitten hoitamista. Tutkintapyynnön tekijöissä ja kohteissa on samojen puolueiden edustajia.

Edit: Korjattu 26.10.2018 Liisa Pyhäjärvi-Viitamäen tutkintapyynnön prustelu muotoon, että hän katsoo, että on syytä epäillä, että kunnassa on toimittu vastoin kuntalakia ja kunnan hallintosääntöä. Samalla on tarkennettu, että yksityinen toimija on tarjoutunut rakentamaan koulun nimenomaanPyhätunturin alueelle.

Eero Karisto
Eero Karisto
eero.karisto@kuntalehti.fi
Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Aiemmat kommentit

  1. Pyhällä on nytkin ainakin 14 perhettä joilla tarhaikäisiä lapsia. Jotkut ovat jo muuttaneet Sodankylään Luostolle, kun hoitopaikkoja ei ole. Kunta on vaarassa menettää lapsiperheitä ja veronmaksajia naapurikuntiin ja muualle kun päivähoitoa ei ole kuin 25 km päässä. Väliaikaisissa päiväkodeissa on vain 6-8 lasta kun enempää ei mahdu, mutta voisi olla jopa 20, jos olisi tilat ja varmuus ympärivuotisesta hoidosta. Noin puolet kunnan kouluikäisistä lapsista asuu Pyhällä ja lisää muuttaisi jos olisi koulu. Kiljetus ei maksane Pyhän suuntaan enempää kuin toiseenkaan suuntaan, jos viisaasti järjetetään. Kuntakeskukseen ei ole kukaan rakentanut taloa tai asuntoa lähes kymmeneen vuoteen, Pyhälle on nytkin rakenteilla useita.
    Pelkosenniemi on vaarassa kuolla, kun kieltäydytään kehittämästä vetovoimatekijöitä, eli pyhää, joka houkuttelee uusia asukkaita. Kuntakeskukseen ei tulijoita ole.
    5-6m€ investointi kouluun versus 100k€ vuosivuokra on silkkaa hulluutta ajatella itse rakentamista. Ylläpitokuluthan kymmassakinbtulee kunnalle, mutta koklun hinnalla maksetaan vuokraa yli 50 vuotta. Ei ole taloustiede kovin vahvoilla kunnanhallituksessa.

  2. Yrittäjillä on itsellään peiliin katsomisen paikka, jos työntekijät ei viihdy. Ei ole kunnan tehtävä tukea yrityksiä. Jotain on pahasti pielessä, jos yritystoimintaa täytyy jatkuvasti tukea kunnan taholta. Yksittäisen ihmisen kohdalla porvarit sanoo, että heikot sortuu elontiellä, mutta heikkoja yrityksiä näköjään pitää koko ajan pönkätä..

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*