Pienten kuntien verkoston puheenjohtaja Juha Herrala hämmästelee patistelua kuntaliitoksiin - sote-uudistus muuttaa paljon enemmän suurten kuntien toimintaa
- Sote-uudistuksen jälkeen kuntien työsarkaa ovat koulutuksen lähipalvelut ja elinvoimakysymykset, ja niissä pienet kunnat ovat hyviä, sanoo Isojoen kunnanjohtaja Juha Herrala. (Kuva: Jussi Partanen)
Pienten kuntien verkoston puheenjohtaja, Isojoen kunnanjohtaja Juha Herrala ihmettelee hyvinvointialueiden syntymisen kynnyksellä virinnyttä patistelua kuntaliitoksiin.
– Sote on toki vienyt ison osan kunnan budjetista, mutta pienten kuntien sote-palvelut jo pitkään olleet seudullisten tai maakunnallisen kuntayhtymien tuottamia. En näe muutosta edes kovin suurena pienen kunnan kannalta. Uudistus muuttaa paljon enemmän suurten kuntien toimintaa, kun ne joutuvat luopumaan sote-palvelujen järjestämisestä ja tuottamisesta.
Viimeksi Helsingin Sanomat hoputti kuntia liitoksiin pääkirjotuksessaan. Lehden mukaan kuntaliitoksia on pakko jatkaa, jotta lakisääteiset palvelut saadaan turvattua.
– Liitoksia ovat vastustaneet kuntien henkilöstön lisäksi myös kuntien luottamustehtävissä toimivat, jotka ovat usein samoja ihmisiä. Vastaan haraavat usein myös muut asukkaat, lehti kirjoitti.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Herralan mielestä HS vähättelee oudolla tavalla kuntien demokraattista päätöksentekoa.
– Vastaan haraavat myös muut asukkaat! Mitä tällä tarkoitetaan? Eikö kunnan asukkailla pidä olla päätösvalta oman kuntansa tulevaisuuden suhteen? Tämä on todella erikoista argumentointia.
– Se että kuntien henkilöstöllä olisi ratkaiseva vaikutus kunnan päätöksentekoon, on todella karkea yleistys. Kunnan palveluksessa työskenteleviä on mukana kunnan päättävissä elimissä, mutta myös he osaavat ajatella kunnan ja kuntalaisten etua. Eivät he ole siellä vain omia asioitaan ajamassa, Herrala sanoo.
Herrala ei kiistä sitä, etteikö väestön väheneminen toisi pulmia monille pienille kunnille, mutta hämmästelee, miksi sote-uudistus nähdään niiden kohtalonkysymyksenä.
– Sote-uudistuksen jälkeen kuntien työsarkaa ovat koulutuksen lähipalvelut ja elinvoimakysymykset, ja niissä pienet kunnat ovat hyviä. Kunnat tekevät hartiavoimin töitä laadukkaiden lähipalvelujen eteen, jotta kuntalaisten arki oli mahdollisimman sujuvaa ja turvallista. Pitää muistaa myös se, että isoissa kuntaliitoksissa ei ole aina saatu turvattua kuntalaisten lähipalveluita. Liittyvistä kunnista palvelut ovat usein karanneet suurempiin keskuksiin.
