Suomessa kuntien on varauduttava eri tavoin vaihteleviin sääolosuhteisiin. Esimerkiksi Pohjois-Suomessa on keskimäärin enemmän lunta kuin Etelä-Suomessa. (Kuva: Pixabay)

Kuntaliiton pienten kuntien verkoston uusi puheenjohtajisto on jo kokoontunut ensimmäisen kerran tänä vuonna. Verkoston puheenjohtajana jatkaa vuonna 2023 Isojoen kunnanjohtaja Juha Herrala.

Verkoston ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi valittiin Ilomantsin kunnanjohtaja Marjut Ahokas, joka suostui mielellään kasvavaan vastuuseen edunvalvonta- ja kehittämisverkostossa.

– Tässä verkostossa jaetaan hyviä toimintatapakäytäntöjä toisille pienille kunnille ja vaikutamme eri tavoin pienten kuntien asemaan, esimerkiksi nostamalla julkiseen keskusteluun meille tärkeitä aiheita.

Turvallisuuskysymyksiä pohditaan rajan tuntumassa

Vuoden ensimmäisessä verkoston kokouksessa keskusteltiin vuoden 2023 toiminnasta ja teemoista, joiden arvioidaan olevan erityisesti pinnalla kuluvan vuoden aikana.

Mainos



Yksi näistä teemoista on turvallisuus ja se on aihe, josta on keskusteltu paljon myös Pohjois-Karjalassa, Ahokas vahvistaa.

– Itärajalla sijaitsevan kunnan kannalta turvallisuus- ja varautumisasiat ovat olleet vahvasti esillä.

Venäjän Euroopassa käymä sota ei ole ainoa asia, joka mietityttää ihmisiä. Koronaviruksen ilmaantumisesta lähtien ihmiset ovat joutuneet yllättäviin tilanteisiin viime vuosina.

Ahokas luottaa siihen, että arjen turvallisuustietoa jakamalla ja esimerkiksi eri viranomaistoimijoiden työtä avaamalla voidaan vahvistaa kuntalaisten kokemaa turvallisuuden tunnetta.

Mainos



– Kokoonnumme säännöllisesti eri viranomaistoimijoiden kanssa ja käymme läpi jokaisen omaa roolia ja yhteistyöhön liittyviä asioita. Toimijoiden on hyvä kertoa viranomaisroolistaan myös julkisuudessa kuntalaisille ja jakaa näkemyksiään turvallisuustilanteesta.

– Tällaisella viestinnällä voi olla kuntalaisia ja kansalaisia rauhoittava merkitys. Meillä on turvallisuusasioissa hyvä viranomaisverkosto.

Kunnan erityispiirteet huomioitava

Varautumisasiat ovat tärkeitä, vaikka maailmantilanne ei olisikaan mitenkään erityinen. Esimerkiksi kunnan varautumissuunnitelman on oltava ajankohtainen ja kunnossa kaiken aikaa, maailmantilanteista riippumatta, Ahokas painottaa.

– Ilomantsissakin on otettava huomioon arjen turvallisuutta mietittäessä kunnan erityispiirteet. Ilomantsissa on esimerkiksi pitkät välimatkat.

Pohjois-Karjalassa joudutaan myös tekemisiin tiettyjen sääilmiöiden kanssa enemmän kuin jossain muualla Suomessa. Tällaisiin sääilmiöihin lukeutuu muiden muassa tykky eli tykkylumi, joka on puun latvukseen ja oksille kasaantuva raskas lumikerrostuma. Se syntyy lumihiutaleiden lisäksi muusta kiinteässä olomuodossa olevasta vedestä

– Lumisina talvina on varauduttava, että sähkökatkoksia voi olla tavanomaista enemmän.

Tykkylumen aiheuttamiin vahinkoihin lukeutuvat katkenneiden puiden ja puiden oksien aiheuttamat sähkökatkot.

– Sää vaihtelee välillä, puut ovat märkiä ja sitten sataa lunta, joka kerrostuu oksille. Lumi voi muodostaa valtavan kuorman ja puu kaatuu.

Pisimmillään tykyn aiheuttamat sähkökatkokset ovat kestäneet useita vuorokausia. Harvinaisia tykkyvahinkoja ovat putoavien lumi- ja jääkuormien aiheuttamat vahingot.

Ahokas painottaa, että arjen varautumisessa ollaan valveutuneita Pohjois-Karjalassa, pitkien välimatkojen kunnissa, mutta varautumisasioita on aina hyvä päivittää ja vahvistaa, itse kunkin.

Kuntatalous puheenaiheena

Pienten kuntien verkoston kuluvan vuoden toiminnan teemoista puhuttaessa esille nousi viime kokouksessa turvallisuuden ja varautumisen sekä kuntatalouden lisäksi TE2024-uudistuksen valmistelu ja siihen vaikuttaminen.

Verkoston kärkiteemoihin kuuluvat tänä vuonna ovat myös kuntapolitiikan tulevaisuus, hyvinvointialueiden ja kuntien yhdyspintatyö sekä uuden kunnan tehtäviä koskeva edunvalvonta ja kehittäminen.

Lisäksi pienen kunnan kunnanjohtajan työhyvinvointi ja vertaistuki on edelleen tärkeässä osassa verkoston toiminnassa.

Verkoston alueellinen puheenjohtajisto valittiin jo joulukuussa neljässä aluetapaamisessa. Verkoston puheenjohtajistossa ovat siis Herrala ja Ahokas ja heidän lisäkseen verkoston johtotehtävissä jatkavat Johanna Mäkelä ja Helena Vuopionperä-Kovanen.

Uusina jäseninä puheenjohtajistoon valittiin Jarkko Sorvanto, Emilia Savolainen, Pertti Severinkangas ja Taina Pieski.

Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

*