Pohjois-Savon liitto haluaa aloittaa itsehallintoalueen valmistelun
Pohjois-Savon maakuntahallitus esittää valtioneuvostolle Pohjois-Savon liittoa väliaikaisorganisaatioksi itsehallintoalueen muodostamiseen ja toiminnan valmisteluun.
Maakuntahallitus päätti asiasta tänään äänin 6-5.
Vastaehdotuksen mukaan asia olisi siirretty tammikuun kokoukseen tai siihen saakka kunnes valtioneuvosto on antanut ohjeen väliaikaisorganisaatiosta.
– Liitto alkaa rakentaa asiakaslähtöisen palvelun ja täydellisen palveluintegraation mukaista toimintamallia. Mittavaa urakkaa helpottaa se, että maakunnallisessa sote-hankkeessa on tehty erinomaista pohjatyötä muun muassa henkilöstö-, omaisuus- ja tietohallintojärjestelyjen suhteen, sanoo maakuntahallituksen puheenjohtaja, keskustan kansanedustaja Seppo Kääriäinen.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Kääriäisen mukaan alkuvaiheessa valmistellaan kuntien ja kuntayhtymien sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävien sekä maakunnan liiton lakisääteisten tehtävien siirtämistä itsehallintoalueelle.
Väliaikainen organisaatio toimii siihen saakka kunnes itsehallintoalueen ylimmän päättävän toimielimen vaalit on järjestetty ja toimielin on sen jälkeen aloittanut toimintansa.
Ensimmäisten maakuntavaalien on arvioitu olevan aikaisintaan vuonna 2017 tai 2018. Vastuu sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä on tarkoitus siirtää kunnilta ja kuntayhtymiltä itsehallintoalueille 1.1.2019.
Sote-järjestäjiä suositellaan sitoutumaan yhteistoimintaan
Pohjois-Savo on valmistellut omaa malliaan sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamisesta runsaan vuoden ajan.
Aiemmin marraskuussa PoSoTe-hankkeen ohjaus- ja seurantaryhmä suositteli maakunnan kaikkia julkisten sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäjiä sitoutumaan yhteistoimintaan kolme vuotta kestävän siirtymävaiheen aikana.
Ohjaus- ja seurantaryhmän mukaan Pohjois-Savossa toimivat kunnat ja sote-organisaatiot voisivat sitoutua valmistelussaan ennen päätöskäsittelyä tuomaan PoSoTe-yhteistyöryhmään tiedoksi asiat, joissa tapahtuu itsehallintoalueeseen tai soteen liittyviä muutoksia.
Yhteistyöryhmä arvioisi muun muassa henkilöstön palkkaukseen ja investointeihin liittyvät kysymykset. Yhteistyöryhmä tekisi sen jälkeen ehdotuksen yhteistyön toteuttamisesta lopullisen päätösvallan jäädessä kuitenkin kunnalle tai sote-organisaatiolle.
– Yhteisarvioinnilla varmistettaisiin tulevan itsehallintoalueen taloudellinen toiminta sekä edistettäisiin yhtenäistä palkka- ja henkilöstöpolitiikkaa ja yhtenäisiä malleja osaamisen johtamiselle, sanoo Kääriäinen, joka toimii myös ohjaus- ja seurantaryhmän puheenjohtajana.
Kuntalehti:
Pohjois-Savon liitto haluaa aloittaa itsehallintoalueen valmistelun
”Vastuu sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä on tarkoitus siirtää kunnilta ja kuntayhtymiltä itsehallintoalueille 1.1.2019.”
>
Kuntaliitto 29.10.2015
Kuntaliitto: Sote-alueille aito itsehallinto
http://www.kunnat.net/fi/Kuntaliitto/media/tiedotteet/2015/10/Sivut/sote-alueille-aito-itsehallinto.aspx
Vaalivoitolla pääministeripuolueeksi noussut – ennen 2015 eduskuntavaalia Suomen Keskusta:
Yle 12.4.2015 verkossa:
Lehti: Keskustan tavoitteena maakunnallinen itsehallinto
http://yle.fi/uutiset/lehti_keskustan_tavoitteena_maakunnallinen_itsehallinto/7923598
”Maakunnilla olisi verotusoikeus ja erillisillä vaaleilla valittavat valtuustot.”
”Malli muistuttaa lehden mukaan Ruotsin maakäräjiä.
Ensisijaista on Laanisen mukaan ratkaista sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen.”
Lue kokonaan linkistä.
JK
Miksi pitäisi olla ”siirtymäajaksi” valtion sote perustuslakivaliokuntaa sekoittamaan, kun voidaan muodostaa maakuntien sisäisistä kuntayhtymistä 18 monialaista kuntayhtymää: 18 valtuustoa, 18 hallintoa.
Monilta ongelmallisilta omaisuusjärjestelyiltä vältytään.
18 maakuntaa voivat perustaa vapaaehtoisen sote-piirin vuoden 2016 toukokuun loppuun mennessä pääministeri Sipilän tukemana.
— Kestävyysvajetta ryhdytään taltuttamaan 2—3 vuotta etuajassa. Hyvä signaali luottoluokittajille, kun säästöt ovat 100-varmasti perustuskakivaliokunnan hyväksymiä — ilman riskiä.
JÄRJESTÄMISPÄÄTÖS
Sekä kunnilla että maakunnilla on perustuslain tarkoittama rahoittaja-järjestäjän asema: tuotantopäätökset, budjettipäätökset, rahoituspäätökset, alijäämien kattamispäätökset.
Aidossa asukkaitten kunnallisessa itsehallinnossa sekä kunnissa että 18 maakunnassa, joilla on verotusoikeus – järjestämispäätökset, tuotantopäätökset ja budjettipäätökset tekee kuntaverovelvolliset, perustuslaillisesti itsehallinnolliset kuntien asukkaat sekä omassa kunnassa että omalla lähialueella, maakunnassa.
”MAAKUNTAVEROSTA” AIDOKSI MAAKUNTAVEROKSI
EVOLUUTIO PERUSTUSLAILLISESSA KUNTAVEROLUOKASSA
18 asukkaittensa, kuntaverovelvollisten lähialueen, maakunnan, sisäiset kuntayhtymät, joilla on perustuslaillinen rahoittaja-järjestäjän status.
— Kuntaverovelvolliset, perustuslaillisesti itsehallinnolliset kuntien asukkaat, maksavat kuntaveroa:
1. sekä oman kunnan budjettitilille
2. että oman lähialueen, itsemääräämisvaltaisen sairaanhoitopiirin/sote-piirin budjettitilille sekä muiden maakunnan sisäisten kuntayhtymien budjettitilille; ”maakuntavero kuntaveroluokassa”.
Esimerkiksi perustuslakivaliokunnan vuonna 2015 hyväksymät 20 sairaanhoitopiirin kuntayhtymää sekä kuntayhtymät Kainuun sote ja Etelä-Karjalan sote. Perustuslakivaliokunta on antanut lausunnon Kainuun hallintokokeilua ennen.
Maakuntavero on jo piilotettuna kuntayhtymien maksuosuuksiin.
MUUNNOS 1. KUNTAVEROPROSENTIKSI JA 2. MAAKUNTAVEROPROSENTIKSI
Esimerkiksi vuoden 2014 Suomen kuntaverovelvollisilta kerätyt Suomen kuntien kuntaverot sekä omien kuntien budjettitilillle että omien maakuntien sisäisten kuntayhtymien budjettitileille yhteensä — konvergoidaan, muunnetaan tietokoneavusteisesti kuntien ja maakuntien kuntaveroprosenteiksi.
Yhtälössä on kaksi puolta
Kahdella menetelmällä on päästävä euromääräisesti samaan lopputulokseen.
1. Perinteinen kuntayhtymien perussopimuksien mukainen laskenta.
2. Simuloituna tietokoneella sekä Suomen kuntien kuntaverovelvollisten kuntaveroprosenteiksi että Manner-Suomen 18 maakunnan kuntaverovelvollisten maakuntaveroprosenteiksi kuntaveroluokassa.
Järjestelmän tasapaino edellyttää, että nykyistä rahoitusperiaatetta ja valtionosuusjärjestelmää ei vuoteen 2025 mennessä valtiovalta sorki.
— Maakuntien sisään on mentävä valtionosuuksia niitä leikkaamatta. Kataisen hallituksen leikkaamat 3,8 miljardia palautetaan kunnille, koska perustuslakivaliokunta huomautti niistä sote-lakiesityksen yhteydessä.
Simulointiohjelma
Simulointiohjelman kehittää esimerkiksi Aalto-yliopisto ja Lappeenrannan teknillinen yliopisto.
Kunnat ja maakunnat voivat imuroida ohjelman omille koneille luotettavan laskennan tekemiseksi.
Maakuntien ulkopuoliset kuntayhtymät
Simulointiohjelma
Kuntaveroprosenttien ja maakuntaveroprosenttien tietokoneen simulointiohjelmassa otetaan huomioon, että viisi yliopistosairaalaa siirtyvät kuntaverovelvollisten rahoitusvastuulta pois vaktion veroista rahoitettavaksi, kun yliopistosairaalat jäävät kokonaan valtion eli valtioneuvoston sairaaloiksi.
Sen maakunnan, jonka alueella yliopistosairaala sijaitsee, ja niiltä osin kuin toiminta yo-sairaalan tiloissa on maakunnan keskussairaalatoimintaa, rahoituksesta vastaavat ao. maakunnan kuntaverovelvolliset.
Siirtyminen aloitetaan vasta vuoden 2025 jälkeen niin, että muutos on hallittu, eikä aiheuta rahoituksessa ja kuntaveroprosenttien eroissa perustuslaillisia ongelmia.
Kuntaverovelvollisista kansallisia sosiaali- ja terveyspalvelujen rahoittajia.
– Tuloverotuksen painopistettä siirretään hallitusti valtionverotuksen puolelta sekä aidosti itsehallinnollisten kuntien että aidosti itsehallinnollisten maakuntien kuntaverovelvollisten, perustuslaillisesti itsehallinnollisten asukkaitten suoralla vaalilla valitsemien luottamushenkilöiden verotuksen puolelle.
– Vastaavasti valtion verotusta kevennetään.
Aamulehti 6.7.2012
Puheenaihe: Tulovero kuuluu kunnille!
http://www.aamulehti.fi/Kotimaa/1194752323409/artikkeli/puheenaihe+tulovero+kuuluu+kunnille+.html
Miksi Etelä-Karjalassa kuntaverovelvollisten kuntaveroaste ei ole noussut poikkeuksellisen paljon, vaikka kuntayhtymä-Eksote on toiminut vuodesta 2010 lähtien?
Miksi yleisesti epäillään, että kokonaiskuntaveroprosentti nousee, kun annetaan itsehallintoalueille verotusoikeus, minkä katsotaan olevan juuri itsehallinnon ydin? Miksi kuntayhtymämalli on niin ylivoimainen ”kunnallisen itsehallinnon” muoto, että kuntaveroprosentteja ei olla kunnissa erityisen innokkaita nostamaan?
Onko maakuntien kuntayhtymämallista tosiasiallista oikeutusta hypätä valtion – valtioneuvoston –hallinnoimiin maakuntiin siksi, että valtio voi kiristää ”itsehallinnollisten maakuntien” peukaloruuvia ”kustannusten hillitsemiseksi”, vaikka perustuslakivaliokunnan hyväksymissä kuntayhtymissä on sisäinen motivaatio säästää, ja olla nostamatta kokonaisveroastetta?
Onko perustuslaki alisteinen hallituksen extrasäästöille?
Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri, kuntayhtymä-Eksote rahoitetaan Etelä-Karjalan kuntaverovelvollisten kuntaveroilla ja kuntien saamilla, perustuslakivaliokunnan perustuslaista johtaman rahoitusperiaatteen mukaisilla valtionosuuksilla. Samoin muut maakunnan sisäiset kuntayhtymät sekä maksuosuudet erityisvastuualueen kuntayhtymälle, yliopistosairaalalle.
Miksi epäillään joidenkin itsehallintoslueiden sote-kantokykyä ja määrätään epäitsehallinnollisiksi soten suhteen, kun on luvattu vahvistaa valtion rahoitusosuutta, vai onko sittenkin kysymys ”valtionosuuksien” leikkauksista; toisaalta samat valtionosuudet ovat perustuslakivaliokunnan perustuslaista johtaman rahoitusperiaatteen mukaan perustuslaillisesti suojattu?
SILMÄNKÄÄNTÖTEMPPU PERUSTUSLAKIVALIOKUNNALLE
Väitetään, että kun valtio rahoittaa ”kokonaan” ”itsehallintoalueet”, niin valtioneuvosto voi käyttää määräysvaltaa sekä ”itsehallintoalueisiin” että sote-alueisiin.
– Valtio käyttää kuntien ja kuntayhtymien rahoja, kuten Kataisen hallituksen isäntäkunnat renkikunnat -mallissa: valtio on tosiasiallisesti ottanut prustuslaillisesti itsehallinnollisten asukkaitten kuntaverot verhoiltuna ”valtion veroiksi”, jotka pyritään mahdollisimman hyvin saamaan vastaamaan kuntaveroluokkaa. Lisäksi valtio ottaa haltuunsa perustuslaillisesesti itsehallinnollisten asukkaitten kuntien valtionosuudet, ilmeisenä tarkoituksena tehdä niihin leikkauksia. Valtio käyttäytyy kuten isäntäkunta ja maakunnat ovat renkikuntia.
– Ilmeinen tarkoitus on kaventaa maakuntien sisäisten kuntayhtymien jäsenkuntien perustuslaillisesti itsehallinnollisten asukkaitten tosiasiallista itsehallintoa. Euromääräisesti ja itsehallinnolliselta merkitykseltään suuria ovat maakuntien asukkaille sosiaali- ja terveyspalvelut.
– Onko suoralla vaalilla valittu valtuusto todella kuntayhtymien asukkaitten itsehallintoa parantava asia vai peräti itsehallinnon riisto pois?
On myös esitetty, että uudistus vaarantaa kuntien itsehallinnon.
Kommentteja?