Poikkeustilanteessa kunnan päätöksenteossa maltti on valttia
Kunnan toimielimet voivat vapaasti lykätä tai jättää pitämättä kokouksia. Kuvassa Outokummun valtuustosali. (Kuva: Ville Miettinen)
Koronavirusepidemiaan valmistautuminen haastaa myös kunnallisen päätöksenteon, kun etätyötä kehotetaan suosimaan ja turhia kokoontumisia välttämään.
Kunnissa joudutaan monen muun asian ohessa miettimään, miten kunnan toimielimet toimivat. Kokoontuvatko ne, ja jos kokoontuvat, niin tapahtuuko se kokoushuoneessa vai esimerkiksi skypen välityksellä?
Kuntaliitosta kehotetaan käyttämään paikallista harkintaa. Tilanteet niin olosuhteiden kuin valmiuksien osalta vaihtelevat kunnasta toiseen.
– Aina voi arvioida, onko kokous tarpeen pitää vai voiko sen perua, sanoo Kuntaliiton lakiasiain johtaja Juha Myllymäki.
– Jokainen kunta arvioi omista näkökulmistaan, tilanne on erilainen eri puolilla maata, se on huomioitava.
Harkintaa edellyttää myös toimielimen koko. Lautakunnan ja kunnanhallituksen skypekokoous lienee helpohkoa järjestää, valtuuston kokous haasteellisempaa suuren osallistujamäärän vuoksi. Tekniset valmiudet ovat käytännössä ratkaisevia.
Myllymäki muistuttaa, että kannattaa myös pohtia, onko toimivaltaa siirtää toimivaltaa viranhaltijalle.
Suomenkin odotetaan joutuvan koronaviruksen epidemia-alueeksi. Kun epidemia on päällä, ei kuitenkaan olla lainsäädännöllisesti poikkeusoloissa, vaan normaalitilanteessa.
– Ollaan tilanteessa, jossa lainssäädäntöä ja velvoitteita pitää noudattaa. Jos tulisi valmiuslain mukainen poikkeustila, asia olisi eri. Mutta siinä ei vielä olla eikä välttämättä koskaan ollakaan.
– Kaikkea lainsäädäntöä pitää edelleen noudattaa. Tartuntatautilaki tuo lääkärille ja toimielimille tiettyjä toimivaltuuksia puuttua, rajoittaaa toimenpiteitä tai asettaa karanteenin tai puuttua yleisötilaisuuksiin tai tilojen sulkemiseen. Mutta kunnille asetettuja velvoitteita ei ole kevennetty, Juha Myllymäki muistuttaa.
Kunta keskustelee sairaanhoitopiirin kanssa
Vuodesta 2017 asti voimassa olleen tartuntatautilain valmistelussa on hyödynnetty mm. kokemuksia sikainfluenssaan reagoimisesta. Vastuut ovat selkeät. Päätöksentekoketjun muodostavat sosiaali- ja terveysministeriö (STM), Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL), aluehallintovirastot (AVI), Valvira, sairaanhoitopiirit ja kunnat.
– Kuntien kannalta keskeinen henkilö on tartuntataudeista vastaava virkalääkäri. Samanlainen vastinpari löytyy sairaanhoitopiireistä, jotka tukevat kuntia päätöksenteossa, sanoi Kuntaliiton sote-yksikön johtaja Tarja Myllärinen Kuntaliiton perjantai-aamun Huomenta kunnat! -videolähetyksessä, jossa käsiteltiin myös koronavirukseen reagoimista.
– Tartuntataudeista vastaavalla lääkärillä on valtuuksia karanteenimääräyksiin. Kunnan kyseisistä toiminnoista vastaava toimielin voi päättää laajemmista, esimerkiksi päiväkotien ja koulujen, uimahallien ja urheilutilojen sulkemisesta ja yleisötilaisuuksien peruuttamisesta.
Ylikunnallisessa toiminnassa AVI voi olla tekemässä päätöstä.
Myllärisen mukaan hyvä keskustelukumppani kunnille on sairaanhoitopiiri, joka edelleen keskustelee THL:n kanssa.
Kokouksia voi perua
Periaatteessa kunnallisen päätöksenteon voi pistää tauolle. Ainakaan juridista estettä sille ei ole, lain mukaan kokousaikataulu on täysin kuntien päätettävissä. Jos kunnassa ei ole erityisen kiireellistä päätettävää, kokousta ei tarvitse pitää.
-Kokousaikataulu lyödään usein lukkoon, mutta kokouksen kutsunut puheenjohtaja voi myös peruuttaa sen. Voi olla hyvä ja ehkä paras toimenpide, että perutaan kokous. Ei tule turhia kokouksia.
Myllymäen mukaan nykytilanne osoittaa, että sähköisille päätöksentekotavoille voi olla yllättävää kysyntää.
Sähköisen kokouksen edellytyksenä on, että läsnä oleviksi todetut ovat keskenään yhdenvertaisessa näkö- ja ääniyhteydessä, todetaan Kuntaliiton koostamassa infossa koronaviruksen vaikutuksesta kokouksiin. Laki ei vaadi edes sitä, että puheenjohtaja ja sihteeri osallistuvat kokoukseen tietyssä paikassa. Käytännön syistä se voi kuitenkin olla tarkoituksenmukaista.
– Sähköinen päätöksetenteko ei ole vain sen takia, että ollaan moderneja tai etäisyydet ovat pitkät. Sille voi tulla yllättäviä tarpeita, Juha Myllymäki sanoo.
Kunnat näyttävät esimerkkiä kansalaisille toimissaan. Siksi kuntien vastuullisuuden osoittaminen on tärkeä asia, jotta kansalaiset tajuaisivat tilanteen vakavuuden ja osaisivat toimia vastuullisesti kaikissa toimissaan.
Mielestäni pikaisesti tarvittaisiin valtion toimesta valtalain pikainen käyttöön ottaminen, mikä osoittaisi tilanteen vakavuuden.
Kun olisi rajoittaville toimille valtion käskytys, olisi kunnissa paremmin rohkeutta tehdä nyt tarpeellisia ratkaisuja. Vaarana on, että kuntapäättäjinä ja viranhaltijoina emme rohkene ja osaa tehdä ratkaisuja, joita nyt todella tarvitaan.
Parhaiten sammutettu tulipalo on syttymätön tulipalo. Toiseksi parhaiten sammutettu palo on vahvasti rajoitettu palo. Näihin on vielä mahdollisuuksia. Mutta pian on hallitsematon roihu, jolle emme voi enää mitään.
Vaarana on suuri ja ennen näkemätön katastrofi, jos emme hallitse tilannetta heti alussa. Kuntapäättäjinä ja viranhaltijoina meillä on nyt ensi kertaa suuri ja vastuullinen tehtävä, jollaista ei ole ollut yli 42 vuoden kunnallisen luottamushenkilöurani aikana.