Kuva: Kaisa Nyberg
Johanna Vuorelma oli Kuntalehden ensimmäisen podcastin vieraana.

Kun puolueet haalivat ehdokkaita vuoden 2021 kuntavaaleihin, niiden tulisi tehdä selväksi suhde vihapuheeseen, sanoo politiikan tutkija Johanna Vuorelma Tampereen yliopistosta.

– Puolueen tulee olla vahvasti tukena. Ehdokaskandidaatille tulee tehdä turvallinen kokemus päätöksestä ehdolle lähtemisestä. Ja tietenkin puolueessa pitää miettiä, miten toimitaan, jos tulee vihamielisiä viestejä tai sanoja ihmisiä kohdatessa.

Vuorelma keskustelee vihapuheesta Kuntalehden ensimmäisessä podcastissa.

Hänen mukaansa kuntatasolla vihapuhetta herättävät samankaltaiset aiheet kuin valtakunnan tasollakin: maahanmuutto, sukupuolten väliseen tasa-arvoon liittyvät kysymykset, ympäristökysymykset, pakolaisuus.

Vuorelma ottaa podcastissa esiin erilaisia keinoja taltuttaa vihapuhetta. Yksi niistä on arvojohtajuus, esimerkkinä tasavallan presidentin Sauli Niinistön kannanotto uudenvuodenpuheessaan.

– Mitä enemmän sitä tuodaan esiin, sitä vähemmän sille löytyy tilaa yhteiskunnassa. Esimerkiksi presidentti Niinistö kun sanoo jotain, löytyy paljon ryhmiä, jotka kuuntelevat hänen puheitaan. Siinä mielessä kaipaisi enemmän sellaista, että sanotaan suoraan, että tämä ei ole hyväksyttävää.

Myös empatia ja työyhteisön tuki nousevat suureen arvoon vihapuhetta talutettaessa.

Tutkijoiden kyseenalaistaminen jatkunut jo kauan

Viime päivinä julkisessa keskustelussa käsitelty tutkijoiden roolin ja motiivien kyseenalaistaminen ei ole mikään uusi ilmiö, Johanna Vuorelma sanoo.

Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Ville Tavio kuvaili taannoin Twitterissä tutkijoita valetutkijoiksi ja yliopistoihin pesiytyneiksi agitaattoreiksi ja saman puolueen kansanedustajat arvostelivat Suomen Akatemian myöntämää rahoitusta Suomen roolia holokaustissa tutkivalle Helsingin yliopiston historiantutkijalle Oula Silvennoiselle.

– On aika huolestuttavaa, että tämä on jatkunut jo 2000-luvun loppupuolelta, Vuorelma sanoo tutkijoihin kohdistuneista viesteistä ja kyseenalaistamisista.

Vuorelman mukaan taustalla on viime vuosikymmenen lopun talouskriisi, joka toimi eräänlaisena impulssina eri instituutioihin kohdistuneelle ”vyörytykselle”. Osansa ovat saaneet yliopisto, media, oikeuslaitos – yhteiskunnalliset instituutiot, joiden kuuluisi olla poliittisen kamppailun ulkopuolella.

– Tutkijoihin kohdistunut vihapuhe on tullut vahvemmin näkyviin 2010-luvulla, osittain sosiaalisen median kautta.

– Se on monesta syystä haitallinen ilmiö. Tutkijat voivat joutua itse sensuroimaan tutkimusaihetta tai julkista keskustelua. Ei haluta ottaa yliopiston kolmatta tehtävää, eli osallistumista julkiseen keskusteluun, työnkuvaan.

Pahimmillaan tutkijat joutuvat tekemään ”koviakin toimenpiteitä” suojaamaan turvallisuuttaan, Vuorelma muistuttaa.

– Samaan aikaan rajanveto, milloin kritiikki on sellaista, mitä tutkijoiden pitää pystyä ottamaan vastaan, ja mikä on pelkästään henkilöön menevää solvaamista, ei ole ihan helppo vetää.

Kuuntele Kuntalehden podcast alla olevaa kuvaketta klikkaamalla!

Miettinen Ville
Miettinen Ville
ville.miettinen@kuntalehti.fi
Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*