Pormestarimallin viehätys väheni - johtamisjärjestelmän vaihdosta ei aktiivisesti pohdita ainakaan suurimmissa kaupungeissa
Turku siirtyi pormestarimalliin vuoden 2021 kuntavaalien jälkeen. Pormestarina aloitti Minna Arve. (Kuva: Sami Kilpiö)
Vielä viitisen vuotta sitten näytti siltä, että Suomen suurimmat kaupungit seuraavat Tampereen esimerkkiä ja ottavat johtamisjärjestelmäkseen pormestarimallin. Helsinki vaihtoi pormestarimalliin 2017 ja Turku 2021.
Sittemmin into pormestarimalliin on hiipunut. Lahti pyörsi päätöksensä malliin siirtymisestä syksyllä 2020, eikä ainakaan suuremmissa kaupungeissa ole parhaillaan vireillä vakavia hankkeita johtamisjärjestelmän vaihtamiseksi. Pormestarikuntia on Suomessa kaikkiaankin vain seitsemän: Tampere, Pirkkala, Helsinki, Tuusula, Turku, Kärkölä ja Puolanka.
-Kertyneiden kokemusten myötä on havahduttu myös malliin liittyviin varjopuoliin. Osansa pormestarimallin hiipumiseen voi olla myös sillä, että malli on ollut esillä mediassa melko kriittisessä valossa, arvioi Tampereen yliopiston kunta- ja aluejohtamisen yliopistonlehtori Anni Jäntti, joka toimi päätutkijana Helsingin pormestarimallia tarkastelleessa tutkimuksessa.
Kyseisessä tutkimuksessa päädyttiin varsin kriittiseen arvioon johtamisjärjestelmän vaihdoksesta Helsingissä. Pormestarimallin todettiin tehostaneen johtamista, mutta samalla se keskitti valtaa pienen joukon käsiin ja heikensi valtuuston asemaa.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Jäntti arvioi, että suurin syy varovaisuuteen johtamismallin vaihdoksessa on kuitenkin kriisien täyttämässä ajassa. Korona-pandemia, Ukrainan sota ja energiakriisi ovat tehneet kuntien toimintaympäristöstä epävakaan.
-Kriisien keskellä kunnissa kaivataan pysyvyyttä, vakautta, ennakoitavuutta ja ammattimaisuutta, ja se suosii kunnanjohtajamallia. Pormestarimalli nähdään mahdollisuutena tehdä muutoksia, murtaa status quo ja uudistaa kuntaa. Nämä pyrkimykset ovat jääneet nyt taka-alalle.
-Toimintaympäristön muutos vaikuttaa yleisemminkin kuin kriisien kautta. Hyvinvointialueuudistuksen myötä on alkanut etsikkoaika, jossa kunnat hakevat rooliaan uudessa tilanteessa. Se voi osaltaan vaikuttaa siihen, että isoja muutoksia johtamismalliin ei nyt haluta tehdä.
Kuopio: kaupunginjohtaja ja päätoiminen puheenjohtaja
Suomen kymmenestä suurimmasta kaupungista viisi on valinnut vast’ikään uuden kaupunginjohtajan ja Lahdessa kaupunginjohtajan rekrytointi on parhaillaan käynnissä.
Kuopion kaupunginjohtaja vaihtui elokuun alussa. Jarmo Pirhonen jäi eläkkeelle, ja toistaiseksi voimassa olevassa kaupunginjohtajan virassa aloitti Soile Lahti.
-Taitekohdassa käytiin pohdintaa ja keskustelua johtamismallista, mutta se jäi aika lyhyeksi. Suuria intohimoja asia ei herättänyt. Lähes yksituumaisia oltiin sitä, että ainakaan tässä vaiheessa ei pormestarimalliin siirrytä, Kuopion kaupunginhallituksen puheenjohtaja Aleksi Eskelinen, kesk., kertoo.
Kuopion päättäjät arvioivat laajemmin kaupungin johtamismallia 2017 alkaneella vaalikaudella. Asiaa pohtineen työryhmän esityksen pohjalta valtuusto päätti 2020, että kaupungissa otetaan käyttöön päätoimiset ja osa-aikaiset luottamushenkilöt. Hallituksen puheenjohtaja on päätoiminen, varapuheenjohtajat osa-aikaisia ja osa-aikaisuuteen on mahdollisuus myös valtuuston puheenjohtajalla.
-Olen kokenut tämän hyvänä järjestelynä, ja se tuntuu sopivan Kuopioon. Virkajohdon ja poliittisen johdon yhteistyö on perinteisesti toiminut meillä hyvin.
Johtamismalleissa eroa
Kuntaliiton tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom sanoo itsekin uskoneensa, että pormestarimalli yleistyisi nopeammin.
-Kun kuntien toimintaympäristössä on paljon turbulenssia, voi olla, että kunnan omaa toimintaa halutaan nyt rauhoittaa ja ei haluta lähteä tekemään suurempia muutoksia johtamisjärjestelmään.
Pekola-Sjöblomin mukaan on kiintoisaa, että Suomen suurimmissa kaupungeissa on päädytty hyvin erilaisiin johtamisjärjestelmiiin. Pormestarimallit poikkeavat toisistaan, ja kaupunginjohtajavetoisissa järjestelmissä on sekä toistaiseksi että määräaikaisesti valittuja kaupunginjohtajia. Myös kaupunginhallituksen puheenjohtajissa on sekä kokopäiväisesti että osa-aikaisesti työskenteleviä.
-Minusta tällainen vaihtelu ei ole huono asia. Kun kuntien päätöksentekokulttuurit ja olosuhteet poikkeavat toisistaan, myös johtamistavoissa voi olla variaatiota. Ja on hyvä, että uskalletaan kokeilla, kunhan muistetaan, että vielä yhdessä vaalikaudessa ei erilaisten mallien hyviä ja huonoja puolia saada esiin.
Suomen 10 suurinta kuntaa ja niiden johtamistavat
Helsinki: Siirtyi kaupunginjohtajamallista pormestarimalliin vuoden 2017 kuntavaalien jälkeen. Pormestarina toimii kokoomuksen Juhana Vartiainen.
Espoo: Espoon poliittiset ryhmät selvittivät pormestarimallia 2019, mutta vain vihreät olivat mallin kannalla. Espoota johtaa kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä, ja hänen virkansa on toistaiseksi voimassa oleva. Kaupunginhallituksen puheenjohtajan tehtävä on päätoiminen. Mervi Katainen, kok. toimii hallituksen puheenjohtana loppukauden ajan.
Tampere: Tampere siirtyi pormestarimalliin ensimmäisenä suomalaisena kunta 2007. Pormestarina toimii kokoomuksen Kalervo Kummola.
Vantaa: Pormestarimallia puitiin Vantaalla vuoden 2018 organisaatiouudistuksen yhteydessä, mutta malli ei saanut kannatusta. Myöskään viime keväänä mallia ei lähdetty selvittämään, kun Ritva Viljanen ilmoitti jäävänsä eläkkeelle ja uuden kaupunginjohtajan rekrytointi käynnistettiin. Kaupunginjohtajaksi kesäkuussa valitun Pekka Timosen virka on toistaiseksi voimassa oleva. Kaupunginhallituksen puheenjohtaja on osa-aikainen, puheenjohtajana toimii kokoomuksen Mika Kasonen.
Oulu: Vertailu johtamismalleista esiteltiin valtuustolle syyskuussa 2021. Helmikuussa 2022 valtuusto päätti, että Oulu jatkaa kaupunginjohtajamallilla. Seppo Määttä aloitti 1. huhtikuuta kuuden vuoden määräaikaisen kauden kaupunginjohtajana. Kaupunginhallituksen puheenjohtajan tehtävä on päätoiminen, puheenjohtajana toimii keskustan Mirja Vehkaperä.
Turku: Turku siirtyi pormestarimalliin vuoden 2021 kuntavaalien jälkeen. Pormestarina toimii kokoomuksen Minna Arve.
Jyväskylä: Jyväskylän valtuusto teki helmikuussa 2022 periaatepäätöksen, että Jyväskylää johtaa jatkossakin kaupunginjohtaja. Timo Koiviston uusi kahdeksan vuoden määräaikainen virkakausi alkoi toukokuun alussa 2023. Kaupunginhallituksen puheenjohtajan pesti on päätoiminen, puheenjohtajana toimii loppukauden ajan kokoomuksen Caius Forsberg.
Kuopio: Soile Lahti aloitti kaupunginjohtajana toistaiseksi voimassa virassa elokuun alussa. Hallituksen puheenjohtaja on päätoiminen, hallituksen puheenjohtajana toimii keskustan Aleksi Eskelinen.
Lahti: Lahti päätti keväällä 2018, että pormestarimalliin siirrytään vuoden 2021 kuntavaalien jälkeen. Valtuusto kumosi periaatepäätöksensä marraskuussa 2020. Kaupunki hakee parhaillaan uutta kaupunginjohtajaa toistaiseksi voimassa olevaan virkaan. Hallituksen puheenjohtaja on päätoiminen, puheenjohtajana toimii SDP:n Sirkku Hildén.
Pori: Keväällä 2022 puolueiden organisaatiotoimikunta päätyi ratkaisuun, että Pori jatkaa kaupunginjohtajamallilla. Lauri Inna aloitti kuuden vuoden määräaikaisessa virassa maaliskuun alussa. Hallituksen puheenjohtaja työskentelee osa-aikaisesti, hallituksen puheenjohtaja on SDP:n Arja Laulainen.
Eihän näissä kaupungeissa ole missään oikeaa pormestarin valintaa.
Pormestarin valitsee valtuusto. Todellisessa pormestarimallissa valinnan tekee kuntalaiset. Vrt. esim. Kirkkoherran valinta, jossa kuntalaiset valitsevat kirkkoherran.
Uuden kuntalain ajan ensimmäiseksi pormestariksi valittiin 6. syyskuuta 2006 kokoomuksen Timo P. Nieminen, joka johti Tamperetta. Nieminen oli valittu kaupunginvaltuutetuksi 1973, kaupunginhallituksen jäseneksi 1983 ja sen puheenjohtajaksi 1995. Valinnan pormestarista teki Tampereen kaupunginvaltuusto äänin 39–28. Uusi pormestari astui virkaansa 1. tammikuuta 2007.
Turussa pormestarimallin epäonnistuminen johtuu valitusta pormestarista, mikä osoittaa mallin heikkouden: huono johto on isompi riski pormestarimallissa, jossa varmistuksia on vähemmän. Turun päätöksentekokyky ei ole kasvanut, vaikka sitä toivottiin, koska pormestarilla ei ole kykyä viedä päätöksiä läpi eikä vahvaa näkemystä kaupungin kehittämisestä. Kaupunginjohtajaa kaupunginhallitus voi pakottaa toimiin tai korvata, mutta pormestari on vaalikauden mittainen tulppa.