Professori Arto Haveri: Kuntalaisen rooli ratkaiseva kunnan selviytymisessä
Monen kunnan selviytymisen ratkaisee, tekevätkö kuntalaiset yhteisöä kunnasta vai kurvaavatko he pois. Kuvassa Hailuodon nuorisoseuratalo. (Kuva: Ville Miettinen)
Yhteisöllisyyden merkitys tulevaisuuden kunnassa tulee olemaan valtava, sanoo kunnallispolitiikan professori Arto Haveri Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulusta.
– Voidaan sanoa, että kuntalaiset yhä enemmän ratkaisevat, elääkö kunta jatkossa ja menestyykö se, Haveri sanoo Kunta.tv:n haastattelussa.
Haveri oli mukana toimittamassa vasta julkaistua suurteosta Tulevaisuuden kunta, jossa 57 asiantuntijan voimin kartoitetaan tulevaisuuden kunnan mahdollisuuksia ja riskejä.
Yhteisöllisyys kuuluu mahdollisuuksiin ja on suorastaan elinehto tulevaisuuden kunnalle.
– Kokevatko kuntalaiset kunnan omakseen, ovatko he valmiita tekemään töitä sen eteen, ovatko he ylpeitä kunnastaan, Haveri luettelee avainkysymyksiä.
Ylpeys omasta kunnasta puolestaan riippuu, millainen on kunnan strategia. Strategisilla valinnoilla ja strategisella johtamisella käytännössä ratkaistaan, mihin suuntaan kunta alkaa kulkea, Haveri sanoo.
– Voidaan sanoa että kunnat tarvitsevat enemmän strategista johtamista kuin koskaan aikaisemmin.
Käytännössä kuntien pitää arvioida uudelleen ydintehtävänsä ja vahvuudet joihin ne haluavat panostaa kehittämistyössä.
– Jokaisen kunnan olisi löydettävä erityispiirteitä itsestään, maantieteeseen, elinkeinoon tai kulttuuriin liittyviä erikoisuuksia joihin ne haluavat perustaa tulevaisuuden kehittämistyönsä.
Strategiassa puolestaan korostuu viestinnän merkitys, joka sekin tulee Haveri sanoo.
– Kunnan on oltava mukana sosiaalisessa mediassa, koska siellä argumentoidaan kunnan tulevaisuuden puolesta ja vastaan, ja siellä lopulta annetaan legitimaatio kunnalle. Viestintä on nousemassa aivan uudenlaiseen rooliin.
Tuleeko kunnasta
valtion agentti vai kumppani?
Niin ikään Tulevaisuuden kunta -teoksen toimituskuntaan kuuluva valtiovarainministeriön neuvotteleva virkamies Inga Nyholm käsittelee teoksessa Vuokko Niirasen kanssa kirjoittamassaan osuudessa tulevaisuuden kunnan ja valtion välisen suhteen mahdollisia kehityspolkuja.
Kehityksen toisessa ääripäässä on ”valtion agentti” eli kunta joka yhä vahvemmin valtion vahvassa ohjauksessa toteuttaa valtion sille määräämiä tehtäviä.
Toinen ääripää on, että kunnasta muodostuu valtion toiminnallinen kumppani, itsehallinnollinen yhteisö joka on muutakin kuin organisaatio suhteutuu kuntalaisiin muutenkin kuin tehtäviensä kautta.
Kehityspolkujen muodostumiseen vaikuttavat muun muassa taloudellinen tilanne, kuntine erilaistuminen ja sote- ja maakuntauudistus. Kunnilla on mahdollisuus vaikuttaa myös itse jossain määrin.
– Ovatko kunnat aktiivisia uudistajia, jotka pyrkivät uudistamaan myös suhdettaan valtioon, vai enemmän perässähiihtäjiä, silläkin on merkitystä kunta-valtiosuhteen näkökulmasta, Nyholm sanoo Kunta.tv:n haastattelussa.
Arto Haverin haastattelu Kunta.tv:ssä:
Inga Nyholmin haastattelu Kunta.tv:ssä:
Lue myös:
Suurteos Tulevaisuuden kunta julkaistiin Suomi 100 -juhlavuoden kunniaksi
