Somen merkitys presidentinvaaleissa 2019 on suurempi kuin missään vaaleissa aiemmin, Pekka Isotalus ennustaa. - Twitter tulee nousemaan Facebookin rinnalle. (Kuva: Kari Långsjö)

Vain yksi Helsingissä pormestariehdokkaana ollut poliitikko todella hallitsi Twitterin käytön, arvioi puheviestinnän professori Pekka Isotalus Tampereen yliopistosta.

Isotalus käsitteli Kuntamarkkinoiden Viestintää ja vaikuttamista -seminaarin puheenvuorossaan muun muassa vaalityötä sosiaalisessa mediassa viime kuntavaaleissa. Määritelmien taustalla on Daniel Helanderin puheviestinnän gradu, joka käsitteli pormestariehdokkaiden Twitter-vuorovaikutusta.

– Vain Paavo Arhinmäki osasi keskustella ja vaikuttaa, Isotalus sanoi.

Anni Sinnemäki lähinnä tiedotti, Jan Vapaavuori oli jossain määrin mukana, mutta yksisuuntainen viestijä. Muut olivat vastahakoisia twitterpoliitikkoja, Isotalus kuvaili.

Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)



Isotaluksen mukaan sosiaalisessa mediassa on tärkeää olla omana itsenään ja tuoda esiin myös mielipiteitä ja henkilökohtaisia tunteita.

– Kaupunginhallituksen esityslistan jakaminen tai sen kertominen että tänään Tampereella tapahtuu sitä ja tätä – se ei kiinnosta.

– Haasteena on osoittaa että kuuntelee kansalaisia ja kuinka saa aitouden vaikutelman, Isotalus totesi.

Kuntalaiset somessa yhä enemmän

Kuntaliitto julkaisi torstaina ARTTU2-tutkimusohjelmastaan kuntalaisia ja viestintää käsitteleviä tuloksia, joiden mukaan sosiaalisen median merkitys kunnan asioiden seuraamisessa on edelleen kasvanut.

Kuntaliiton tutkimuspäällikön Marianne Pekola-Sjöblomin mukaan sosiaalinen media on ainoa kanava, joka on vahvistanut viime vuosina asemaansa kotikuntaan liittyvän tiedonsaannin kanavana.

Sanomalehti oli edelleen tärkein tiedonsaannin kanava, sen merkitys, kuten radion ja television, oli pysynyt ennallaan. Kunnan omia tiedotuslehtiä seuraa entistä harvempi.

– Kaikista kuntalaisista 27 prosenttia seuraa kuntansa toimintaa ja päätöksentekoa somessa. Se on yhtä paljon kuin kuntien kotisivut tavoittavat kuntalaisia ja huomattavasti enemmän kuin mitä esimerkiksi erilaisten paikallisten järjestöjen sivuilta saadaan tietoa kotikunnasta, Pekola-Sjöblom kertoo

Virkamies on helppo kohde

Sosiaalisen median käytön yleistyminen merkitsee myös lieveilmiöiden yleistymistä. Mustamaalaaminen ja epäasiallisuudet leviävät helposti. Tämä herätti keskustelua myös Kuntamarkkinoiden seminaarissa.

Kuka tahansa voi joutua kohteeksi ja jopa vieressä valtuuston penkissä istuva voi olla vaikuttamassa, kuvaili verkossa tapahtuvaa hämmentämistä KT Kuntatyönantajien viestintäpäällikkö Teuvo Arolainen.

Yksikönpäällikkö Vesa Häkkinen ulkoministeriön ajankohtaisviestinnän yksiköstä muistutti, että verkon infovaikuttaminen voi tuoda yksittäiselle virkamiehelle hankalia haasteita.

Virkamieheltä vaaditaan avoimuutta ja paksua nahkaa, medialta vaaditaan faktantarkistusta ja ylipäätään medialukutaidon merkitys kasvaa, Häkkinen kuvaili.

Pelkkä somessa olo ei riitä

Keravalaiset poliitikot saa Facebookin paikallispolitiikkaryhmässä hyvin kiinni, kuvaili kuntapäättäjien tavoitettavuutta Keravan kaupungin kaupunkiaktivismia ja yhteisöllisyyttä edistävässä tiimissä toimiva projektipäällikkö Anna Evilä.

Evilä kehui Keravan kaupunginjohtajan Kirsi Ronnun somekäyttäytymistä, joka vaikuttaa hyvin suunnitellulta.

– Hän saatavilla ja läsnä, osaa pysyä poissa ja on hillitty, Evilä kuvaili.

Se, miten sosiaalisessa mediassa viestii, onkin ratkaisevaa, pelkkä somessa oleminen ei riitä, Pekka Isotalus muistutti.

– Vuorovaikutteisuus on tärkeää. Some on rakennettu niin että ollaan vuorovaikutuksessa. Jotta vaikuttaisi ja brändäisi itseään, on keskusteltava ja kommentoitava, Isotalus sanoi.

Anna Evilä listasi Facebook-keskustelujen ”inhat arkkityypit”.

Juttua muokattu klo 12.35: Lisätty maininta Daniel Helanderin gradusta.

Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*