Kuvassa osa kansanedustajien vastauksista kuntavaaliaikeistaan.

Yli puolet kansanedustajista on lähdössä ehdolle ensi kevään kuntavaaleihin. Kuntalehden ja Kommuntorgetin kyselyyn vastanneista 154 kansanedustajasta 102 ilmoitti lähtevänsä ehdolle.

Kansanedustajista 21 ilmoitti päättäneensä lähteä ehdolle tammikuussa 2018 suunniteltuihin maakuntavaaleihin. Heistä valtaosa kertoi osallistuvansa sekä kunta- että maakuntavaaleihin.

Monet kansanedustajat sanovat, että aika ei riitä ehkä molempiin eli on valittava myöhemmin jompikumpi. Työkuorma saattaisi kasvaa liian suureksi.

Opposition puolella on epäilijöitä koko sote- ja maakuntauudistusta kohtaan.

– Toivon, ettei maakuntauudistus toteudu. En pidä kolmatta hallintotasoa Suomelle tarpeellisena. Se tuo vain lisää byrokratiaa, oululainen kansanedustaja Tytti Tuppurainen, sd., sanoo.

Hän on nyt kaupunginvaltuustossa, mutta ei ole tehnyt vielä lopullista päätöstä ehdokkuudestaan.

Vihreiden eduskuntaryhmän puheenjohtaja Outi Alanko-Kahiluoto arvelee, ettei maakuntatasolla olisi tarpeeksi päätäntävaltaa. Hän pyrkii jatkoon Helsingin kaupunginvaltuutettuna, mutta ei aio osallistua maakuntavaaleihin.

– On tärkeää, että kunnille jää terveyden edistäminen sekä koulutus ja kulttuuri, hän huomauttaa.

Sdp:n puheenjohtaja Antti Rinne sanoo, että kuntavaaleihin hän varmasti osallistuu, mutta maakuntavaaleista ei tiedä.

– Vaalit kerrallaan.

na%cc%88ytto%cc%88kuva-2016-10-26-kello-8-36-29

Koski ja Kontula kritisoivat
kumpiinkin vaaleihin osallistumista

Mäntyharjulainen kansanedustaja Antti Häkkänen, kok., on yksi heistä, joka aikoo pyrkiä molempiin.

– On virheellinen käsitys, että julkiset tehtävät siitä lisääntyisivät, jos pääsisi kumpaankin valtuustoon, Häkkänen sanoo muistuttaen, että soten järjestäminen on siirtymässä kunnilta maakuntien vastuulle.

– Kuntien tehtävät siis vähentyvät.

Kokoomusta niin ikään edustava kansanedustaja Susanna Koski on ehdolla kuntavaaleissa Vaasassa, mutta ei maakuntavaaleissa. Kosken mielestä kansanedustajien ei pitäisi olla ehdolla sekä kunta- että maakuntavaaleissa.

Koski myöntää, että kansanedustajia ei voi kieltää olemasta ehdolla kummassakin vaalissa, mutta hänen mielestään edustajien pitäisi itse tehdä asiassa linjaus.

Tamperelainen kansanedustaja Anna Kontula, vas., pitää vallan kasautumista samoille ihmisille ongelmallisena. Hän on nyt kaupunginvaltuustossa, mutta ei ole enää ehdolla kevään vaaleissa eikä myöskään osallistu maakuntavaaleihin.

– Koska olen viikot Helsingissä, en pysty keskittymään valtuustoasioihin niin hyvin kuin haluaisin, hän sanoo.

Perussuomalaisilla ehdolla
kovat nimet Helsingissä

Perussuomalaiset yrittävät haalia kuntavaaleissa helsinkiläisten ääniä nimekkäillä ehdokkailla. Puolustusministeri Jussi Niinistö, ps., ei ole Helsingin kaupunginvaltuustossa, mutta ensi keväänä hän on ehdolla. Maakuntavaaleihin osallistumista hän vielä pohtii.

Myös perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Sampo Terho yrittää Helsingin valtuustoon. Hänkään ei ole valtuutettu.

Perussuomalaisten puheenjohtaja, ulkoministeri Timo Soini, hakee jatkoa Espoon valtuustossa. Maakuntavaaleihin hän ei aio osallistua.

Tuore sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattila, ps., on Muhoksen kunnanvaltuutettu ja hakee jatkoa. Maakuntavaaleihin osallistuminen on epävarmaa.

Ministerispekulaatiot ja
presidentinvaalit vaikuttavat

Sisäministeri Paula Risikko, kok., hakee jatkoa Seinäjoen kaupunginvaltuustossa, mutta ei vielä tiedä osallistuuko maakuntavaaleihin.

Joensuulainen kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen, kesk., ei ole nyt kaupunginvaltuustossa eikä aio ehdolle ensi keväänäkään. Hän ei osallistu myöskään maakuntavaaleihin.

Tuleva perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko, kesk., osallistuu kuntavaaleihin Turussa, mutta ei tiedä vielä osallistuuko maakuntavaaleihin.

Keskustan presidenttiehdokas, kansanedustaja Matti Vanhanen, on ehdolla Nurmijärven valtuustoon. Maakuntavaaleihin osallistuminen ei tule kysymykseenkään. Vanhanen muistuttaa, että samaan aikaan maakuntavaalien kanssa on presidentinvaalit.

Katso kyselyn tulokset täältä

eduskunta_kysely

Juttua muokattu 27.10. klo 14.15: Timo Soini ei ole lähdössä maakuntavaaleihin. Otsikko vaihdettu ja keskustan ministerivaihdokseen liittyvä osuus poistettu 7.11.
Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Aiemmat kommentit

  1. Jos uusia maakunnallisia organisaatioita perustetaan ja niihin tulee vaaleilla valitut valtuustot, voi olla perusteltua, että kansanedustajat niihin vaaleihin voisivat osallistua. Maakunnistahan on joka tapauksessa tulossa valtiovallan jatkeita, kuin entisiä läänien organisaatioita vastaavia. Sen sijaan pitäisin päätösvallan läpinäkyvyyden kannalta ja korruptoitumattomuutta korostaen tärkeänä, että samat poliitikot eivät olisi ehdolla kunnanvaltuustoihin ja maakuntavaltuustoihin. Voisi olla jopa aiheellista säätää vaalikelvottomuudesta? Maakunnat eivät enää olisi kuntien yhteenliittymiä, vaan vastapelureita, ja intressiristiriitojen tulisi mielestäni antaa näkyä kunnolla. Toinen asia on, tarvitaanko sitten kuntien yhteistoimintaa varten jokin uusi organisaatiomuoto, kun valtio kaappaa maakunnat. Ja kuinka mahtaa Kuntaliitolta onnistua sekä maakuntien että kuntien samanaikainen edunvalvonta?

  2. Avatar Kuntavaali PeL 121 § sekä 1. että 4. momentti: asukkaiden verotusoikeus, itsehallinto sanoo:

    Nykyisin — sekä kuntien asukkaille tulevista palveluista että kuntia ja kuntien asukkaita koskevista maakunnan laajuisista asioista — päättävät kuntien asukkaiden demokraattisessa, kansanvaltaisessa kuntavaalissa valitsemat luottamushenkilöt.

    Vaalipiiri on kunnan laajuinen. Jokaisesta kunnasta on edustajat, koska asiat koskevat kuntien asukkaitta. Äänivaltaleikkuri takaa, ettei kymmenien vuosien aikana mikään suuri kaupunki saa yli 49 prosentin äänivaltaa mahdollisten kuntaliitosten seurauksena. Ei ole syytä tehdä ”maakunnan laajuista kaupunkia” kuntien asukkaille tärkeissä ja euromääräisesti suurissa asioissa, vaan kuntien ja asukkaiden perustuslaillinen asema säilytetään. Maakunnan suurin kaupunki ei ole yhtä kuin maakunta.

    Äänestysaktiivisuus ja vaikuttamismahdollisuus asukkaiden omiin asioihin on toiseksi paras sen jälkeen kun asioista ei päätetä omassa valtuustossa. AVI- ja ELY-asiat eivät ole kovin kiinnostavia kuntien asukkaille. Sen sijaan sekä omaan kuntaan tulevat sosiaali- ja terveyspalvelut että oman alueen sairaalat ja niistä tehtävät itsehallinnolliset, oman kunnan verotusoikeuteen perustuvat päätökset kiinnostavat: äänestysaktiivisuus on suuri, koska sekä maakunnan laajuiset että oman kunnan asiat päättävät oman lähialueen asukkaista valitut henkilöt.

    Näin asukkaiden perustuslaissa säädetty kunnallinen verotusoikeus ja aito itsehallinto toteutuvat sekä kunnallisessa lähidemokratiassa (PeL 121 § 1. momentti) että kunnallisessa lähialuedemokratiassa (PeL 121 § 4. momentti) erinomaisesti.

    Äänestäjät tietävät, että oman kunnan kuntavaalissa valituista henkilöistä valikoituvat parhaat henkilöt kuhunkin spesiaalialueen toimielimeen. Näin vaaleista ei tule ”eduskuntavaalia”, vaan luonteeltaan perustuslain tarkoittamia kunnallisia asioita käsittelevät:

    1) PeL 121 § 1. momentti: kuntien valtuustot

    2) PeL 121 § 4. momentti: Luonteeltaan yhtäältä kuntien asukkaiden toisaalta asukkaiden demokratiaan kuuluvat lähialueen eli maakunnan laajuiset asiat, ja asioihinsa täysin spesialisoituneet valtuustot, toimielimet:

    — palo- ja pelastustoimi

    — sosiaali- ja terveyspalvelut

    — ammatillinen koulutus

    Kohdan 2) spesialisoituneissa valtuustoissa on kuntavaalipäivänä toteutunut lähialueen (maakunnan) poliittisten puolueiden voimasuhteet, kuten myös kuntien valtuustoissa on oikeat poliittiset voimasuhteet.

  3. Avatar Kuntavaali PeL 121 § sekä 1. että 4. momentti: asukkaiden verotusoikeus, itsehallinto sanoo:

    Kun kuntien asukkaat saavat spesialisoituneisiin lähialuevaltuustoihin omat edustajat, niin ei synny vastakkainasettelua:

    1) Kuntien asukkaat — valtio

    2) Kuntien asukkaat — maakunta eli maakunnan suurin kaupunki tai suuret kaupungit.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*