Puoluejohtajat Kuntamarkkinoilla: kaikki tiedostavat kuntien talousongelmat, mutta kysymys tehtävistä jakoi jopa hallituksen

Suomen puoluejohto kokoontui jälleen Kuntamarkkinoille keskustelemaan kuntien tulevaisuudesta. Puoluejohdon paneeli tarjosi esimakua ensi kevään kuntavaalien kannalta oleellisista kysymyksistä. Keskiöön nousi kuntatalous.

Kaikki olivat yksimielisiä taloustilanteen synkkyydestä. Mielipiteet siitä, miten valtion tulisi auttaa kuntia kuitenkin vaihtelivat.

Puoluejohdon paneeli oli ensimmäinen julkinen keskustelu, jossa olivat koolla kaikki hallituspuolueiden nykyiset johtajat: SDP:n puheenjohtaja, pääministeri Sanna Marin, keskustan puheenjohtaja, tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikko, vihreiden puheenjohtaja, sisäministeri Maria Ohisalo, vasemmistoliiton puheenjohtaja, opetusministeri Li Andersson ja RKP:n puheenjohtaja, oikeusministeri Anna-Maja Henriksson. Oppositiota tilaisuudessa edustivat perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho ja kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo.

Keskiviikkona 9. syyskuuta kello 10.00–11.45 käydyn keskustelun juonsi toimittaja Anna Sorainen.

Kuinka kuntatalous pelastetaan?

Kuntatalous on vaikeuksissa, jotka alkoivat jo ennen koronaa. Kuntien vuoden 2019 tilinpäätökset olivat pääosin synkkää luettavaa.

Puoluejohdon paneelin avannut Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen lähettikin hallitukselle terveisiä budjettiriiheen:

– Koronakriisi heikentää kuntataloutta 1,7 miljardilla eurolla vuonna 2021. Toivon, että voimme aidosti miettiä, miten kuntien talous pärjää.

Kaikki puoluejohtajat myönsivät yksimielisesti tilanteen olevan vakava ja kuntien tarvitsevan apua valtiolta. Ohisaloa (vihr) lukuun ottamatta kaikki puoluejohtajat myös uskoivat, että kunnallisveroa joudutaan nostamaan huonon taloustilanteen vuoksi.

Hallitus vakuutti, ettei ole jättämässä kuntia yksin taloushuolien kanssa. Pääministeri Marin (sd) lupasi, että hallitus tekee budjettiriihessä konkreettisia helpotuksia kuntien hyväksi. Budjettiriihessä tarkastellaan sekä valtionosuuksien jakoon että yhteisöverotukseen liittyviä kysymyksiä. Lisäksi kaikki koronasta aiheutuneet suorat kustannukset korvataan kunnille. 

Pääministeri lupasi myös, että hallitus luopuu kikyyn liittyvistä valtionosuuksien leikkauksista. Sipilän hallituksen aikaansaaman kilpailukykysopimuksen uskottiin tuovan säästöjä kuntataloudelle, ja näin valtionosuuksia leikattiin viime vuoteen asti satoja miljoonia euroja.

Kikyn voimassa olo loppui syyskuun alussa. Kuntakentällä odotettiin, että myös valtionosuudet palautettaisiin tämän myötä tasolle, jolla ne olivat ennen kilpailukykysopimusta.

Kyse olisi loppuvuoden osata ollut 78 miljoonasta eurosta, mutta odotettua muutosta ei nähty viidennessä lisäbudjettiehdotuksessa. Tämä huolimatta siitä, että tieto kikyn päättymisestä tuli jo 27. toukokuuta.

Marin ei kertonut suoraan, koska valtionosuus palautetaan. Kommentti antaa kuitenkin ymmärtää, että näin vielä toimitaan.

– Hallitus tulee budjettiriihessä asiasta keskustelemaan, mutta näkisin loogisena, että tämä raha kunnille palautetaan, pääministeri sanoi.

Opposition puoluejohtajat eivät juuri uskoneet hallituksen kykyyn pelastaa kuntataloutta.

– Kyllä se nyt vaan on niin, että minusta kuulostaa huonolta, Orpo sanoi.

Orpo pelkäsi hallituksen soteuudistuksen vievän kaupungeilta kyvyn investoida. Ylipäätään hän esitti, että aika on huono hallituksen uudistusten toteuttamiselle.

– Hallituksen pitää tehdä toimia, jotka luovat tilaa talouden kasvulle ja työpaikoille. Keskitytään pelastamaan olemassa olevaa, ei rakenneuudistuksia ja uusia velvollisuuksia, kokoomuksen puoluejohtaja sanoi.

Halla-aho oli samoilla linjoilla:

– Poikkeuksellisessa tilanteessa pitäisin luonnollisena, että valtio auttaa kuntia suorilla tuilla. Lisäksi pitäisin luontevana, että valtio pidättäytyy lisävelvollisuuksista.

Halla-aho muistutti myös, että valtionosuudet ovat vain tilapäinen työkalu. Kuntien elinvoiman kannalta oleellisiksi tekijöiksi hän nosti kilpailukykyisen verotuksen ja sijoittajien kannalta ennustettavan lainsäädännön.

– Kuntien elinvoimaa ei voi rakentaa tulonsiirtojen varaan.

Tulisiko kuntien tehtäviä lisätä vai karsia?

Puoluejohtajilta kysyttiin paneelissa, tulisiko kuntien tehtäviä karsia. Aihe on herättänyt paljon keskustelua nykyisen hallituskauden aikana, sillä päätökset oppivelvollisuuden pidentämisestä ja hoitajamitoituksesta kuormittavat kuntia.

Kunnat suhtautuvat uusiin velvollisuuksiinsa hyvin varauksellisesti ja jopa kielteisesti. Huolena on, kuinka uudet tehtävät järjestetään, kun vanhojenkin hoitaminen tuottaa ongelmia.

Kysymys kuntien tehtävien karsimisesta herätti paneelissa ristiriitoja ja jakoi hallituksen. Marin (sd), Andersson (vas) ja Ohisalo (vihr) vastustivat tehtävien karsimista. Saarikko (kesk) ja Henriksson (rkp) olivat puolestaan kuntien tehtävien vähentämisen kannalla, samoin kuin opposition Halla-aho (ps) ja Orpo (kok).

– Jos kuntakenttä ei pysty identifioimaan itse tehtäviä, jotka pitäisi lakkauttaa, on vaikea mennä niitä osoittamaan, Andersson sanoi.

Pääministeri Marin taas perusteli näkemystään sillä, että kuntien työssä on pääosin kyse tärkeistä töistä.

– Aina ennen vaaleja sanotaan, että on karsittava turhasta hallinnosta ja turhista tehtävistä. Näkisin, ettei kunnissa ole paljoa turhia tehtäviä, pääministeri sanoi.

Myös Halla-aho nosti esiin vaalipuheet. Hän syytti kuntien tehtävämäärästä osin leveitä vaalilupauksia.

– Eduskuntavaaleja voitetaan lupaamalla palveluja, jotka sitten sälytetään kuntien hoidettavaksi. Tästä kierteestä on päästävä. Suurissa kaupungeissa on ongelmana lisäksi, että ne ottavat muitakin kuin lakisääteisiä tehtäviä. Niitä kaupunkien pitäisi itse karsia.

Kun puoluejohtajilta kysyttiin kuntien tehtävien karsimisen sijaan tehtävien lisäämisestä, hallituksen rivit olivat yhtenäisemmät. Marin, Andersson ja Saarikko kannattivat velvollisuuksien lisäämistä. Myös Ohisalo ja Henriksson kannattivat niitä, vaikkeivat yhtä selvästi. Halla-aho ja Orpo olivat velvoitteiden lisäämistä vastaan.

Keskiöön nousivat juuri hallituksen uudistukset. Oppositio näki koko hoitajamitoituksen toteutumisen epärealistisena. Sekä Halla-aho että Orpo ilmoittivat, etteivät usko uudistuksen toteutuvan nykyisen hallituskauden aikana. Syiksi he esittivät rahan ja hoitajien puutteen.

– Ei asioiden kirjaus lakiin auta, jos ei käytännössä ole resursseja, Halla-aho sanoi.

Pääministeri Marin teki kuitenkin selväksi, että hallitus toteuttaa uudistukset.

– Itse muistan ne järkyttävät uutiset, joita luimme vanhuksista, jotka joutuvat viettää yönsä lattioilla, koska hoitajia ei ole riittävästi. Hoitajamitoitus on yksi hallituksen tärkeimmistä teoista. Meidän ikäihmisemme ansaitsevat inhimillisen vanhuuden. Hoitajamitoituksesta tullaan pitää kiinni.

– Oppivelvollisuuden laajentaminen on tulevaisuuteen katsova rakenneuudistus, jonka olisimme tarvinneet jo kauan sitten. Se olisi pitänyt toteuttaa jo kaudella 2011–2015. Nyt korkea aika.

Jäikö paneeli väliin? Katso se klikkamalla alla olevaa kuvaa!