Kuva: Ville Palmu

Kuntamarkkinoiden avauspäivän perinteinen yleisömagneetti, puoluejohdon paneelikeskustelu, veti jälleen Kuntatalon luentosalin ääriään myöteen täyteen kuuntelijoita.  Mukana olivat Kuntaliiton hallituksessa olevien puolueiden johtajat:  Antti Rinne, sd., Jussi Halla-aho, ps., Petteri Orpo, kok., Katri Kulmuni, kesk.,  Maria Ohisalo, vihr., Li Andersson, vas., ja Anna-Maja Henriksson, r.

Keskustelussa pureuduttiin kuntien tehtäviin, soten uudistamiseen, työllisyyden tavoitteisiin sekä talouden haasteisiin, joista yksi akuuteimmista on verotulokertymän ennusteen vajoaminen ja talouden ennustamisen vaikeus.

Kuntaliitto päivitti eilen ennustettaan verotulokertymän vajoamisesta, ja ennuste on vielä hurjempi kuin elokuussa tehty.

Pääministeri Antti Rinne ilmoitti käynnistäneensä selvityksen siitä, miten verotulokertymän viive voidaan huomioida kuntien kirjanpidossa. Rinne ihmetteli tulorekisterin ongelmia ja pohti, ovatko kuntien verotulot jopa häviämässä.

Videolla yhteenveto keskustelun annista (klikkaa kuvaa, pääset videonäkymään):

Katso alta Kuntalehden seuranta paneelikeskustelun vaiheista:

11.32 Paneelikeskustelu päättyy. Tallenne on myöhemmin katsottavissa osoitteessa Kunta.tv.

11.24 Pääseekö hallitus työllisyystavoitteeseensa, 75 prosentin työllisyyteen? Orpo ja Halla-aho nostavat punaisen lapun, muuta ilmoittavat uskovansa tavoitteen toteutumiseen. Palkkatuki, sosiaaliturvan uudistaminen, työttömyyskorvauksen porrastaminen, nousevat ratkaisuehdotuksista esiin. Näkemyksissä löytyy yhtenäisyyttä yli hallitus-oppositiorajan.

11.15 Ryhmäpohdinta: Miten hoitajapula ratkaistaan? Koulutus, hoitajamitoitus, työn houkuttelevuuden lisääminen tulevat esiin kaikista ryhmistä. Orpo muistuttaa työperäisen maahanmuuton tärkeydestä. – Maahanmuutto mainittiin, joten Jussin ei tarvitse sitä tässä kohtaa…, Ohisalo naurattaa yleisöä. – Keskeinen ongelma on työn houkuttelevuus, ja se liittyy työoloihin, palkkaukseen. Mitoitus ei ole oleellista vaan se, saako ihminen tehdä työtä, johon hänet on koulutettu, Halla aho sanoo.

11.12 Onko hallituskauden lopussa käytössä hoitajamitoitus? juontaja kysyy. Halla-aho ja Orpo nostavat punaisen lapun, muut uskovat mitoituksen toteutuvan.

11.06 Juontaja kysyy: Mikä tulee olemaan sote-uudistuksen merkittävin saavutus? Rinne: Että se saadaan loppuun ja hallinnollinen keskustelu lopetettua. Hoitajamitoitus, seitsemän päivän hoitotakuu. 4 000 hoitajaaa ei tällä hallituskaudella pystytä toteuttamaan. Andersson: Kiteytyy tulevaisuuden sote-keskukseen.- Hoitotakuu seitsemän päivään, hoitoketjut joissa tarjotaan myös erikoisosaamista sote-keskuksissa. Henriksson: Hoitotakuu, että ihminen tietää pääsevänsä hoitoon viikossa. Ihminen laitetaan keskiöön, se on pääasia. Orpo: En ole optimisti. Mutta hoitakaa se hoitotakuu. Ja mielellään myös hoivatakuu. Palvelusetelillä hyvässä yhteistyössä yksityisen sektorin kanssa. Halla-aho: Kysymys on hassu. En usko että saavutettaan merkittäviä saavutuksia. Suurimmat haasteet liittyvät rahoitukseen. Jotta saadaan riittävä rahoitus, pitää priorisoida julkisen talouden menoja muualla. Ohisalo: Ihmisten ongelmat ei katso hallinnon rajoja. Saavutus tulee olemaan se että uudistus viedään maaliin. Vaikutukset näkyvät tilastoissa pitemmällä aikavälillä. Terveys- ja hyvinvointierojen kapeneminen on ihan keskeinen saavutus. Kulmuni: Lainsäädäntö saadaan valmiiksi vihdoin ja viimein. Se turvaa yhdenvertaiset palvelut ja luo pohjan kansanvaltaisuuden kasvattamiselle.

11.02 Jos kunnille annetaan uusia tehtäviä, ne korvataan, vahvistaa Henriksson ja viittaa kustannuksiin. – Tämä periaate on äärimmäisen tärkeä, ja tämän periaatteen hallitus on hyväksynyt yhdessä. Kunnissa tarvitaan rohkeutta ja kunnat ovat ratkaisevassa roolissa työnantajina, Henriksson sanoo.

11.00 Oppivelvollisuusiän pidentämisessä on kyse ajattelutavan muuttamisesta totaalisesti, Ohisalo sanoo ja pitää uudistusta signaalina siitä, mihin suomalainen yhteiskunta on valmis panostamaan. Keinoja parempaan työllisyyteen löytyy maahanmuuttajien työllistämisestä, koulutuspanostuksista ja ikääntyneiden paremmasta työllistämisestä, Ohisalo sanoo.

10.57 Kulmunikin nostaa verotilitysongelmat esiin. – Tämä byrokratia pitää pystyä hoitamaan niin, että ennakoitagvuus myös kuntatalodessa paranee.

10.54 Kaikessa on kyse julkisen rahankäytön priorisoimisesta, sanoo Halla-aho ja muistuttaa että kotouttamiseen ja maahanmuuttajien tukiin käytetyistä miljoonista.

10.52 Rinne ihmettelee tulorekisterin ongelmia ja väläyttää pelkoa siitä, että verotuloja on “häviämässä”.

Linkki Kuntalehden uutiseen verokertymäennusteen vajoamisesta

10.50 Subjektiivisen päivähoito-oikeuden palauttaminen kompensoidaan täysimääräisesti, Rinne muistuttaa. – Kuntien talouden näkökulmasta hankalia on edellisen hallituksen tekemä ennakkoperintään liitttyvä päätös. Näyttää, että verotusta ei kerry niin paljon kuin ajateltiin että olisi. – Olen pyytänyt selvitystä, millä tavalla tämä kompensoidaan kuntien kirjanpidossa.

10.48 Kuntaliiton ja hallituksen arviossa on yli 200 miljoonan euron ero, muistuttaa Orpo tehtävistä koituvista kustannuksista. – Hallitus ei ole osoittamassa riittävästi rahoja, Orpo kritisoi.

10.46 Tuleeko kunnille uusia tehtäviä tällä vaalikaudella? kysyy Sorainen. Kaikki paitsi Orpo nostavat vihreän lapun – tehtäviä on tulossa. Ohisalo ei halua yksilöidä mitä tehtäviä voisi tulla. Andersson mainitsee oppivelvollisuuden laajentamisen ja maksuttoman toisen asteen. – Valmistelu tehdään tiiviissä yhteistyössä Kuntaliiton kanssa. Ja hallitus on sitoutunut, että uusista tehtävistä katetaan täysimääräisesti kunnille taloudelliset edellytykset.

10.44 Yleisökommentissa terveiset Keminmaalta: Yhteyksien on toimittava, teiden pitää olla kunnossa.

10.41 Henriksson ja Andersson ovat yksimielisiä siitä, että jotta olisi elinvoimaa, on päästävä synnyttämään. – Synnytyspuolen on oltava hanskassa, Henriksson tiivistää. – Kannustetaan pienyrittäjyyteen, otetaan huomioon etätyömahdollisuudet. Turismissa on paljon sellaistakin annettavaa, jota ei vielä nähdä, Andersson ja Henriksson sanovat.

10.40 Tarvitaan parlamentaarista yhteistyötä taantuvien alueiden huomioimiseksi, pääministeri Rinne sanoo.

10.35 Puoluejohtajat jaettiin ryhmiin pohtimaan Suomen pitämistä elinvoimaisena. – Palvelut, työn monippaikkaisuus, yrittäjyys, luettelee Kulmuni. Orpo ja Rinne vitsailevat, pääsivätkö ryhmässään yhteisymmärrykseen vai eivätkö ehkä sittenkään. Yhteinen näkemys on ainakin ratahankkeista. – Lähennetään työmatkoja ja laajennetaan työssäkäyntialueita, Rinne sanoo.

10.30 Kuka maksaa peruskoulusta naapurikunnassa? Anna Sorainen kysyy viitaten tehtävien mahdolliseen erilaistamiseen.  Opetusministeri Li Anderssonin mukaan asiaa pitää pysähtyä pohtimaan. – Kuntapäättäjien rooli tulee korostumaan koko ajan. Puhutaan panostuksesta varhaiskasvatukseen, pitää vahvistaa peruskoulua, toista astetta. – Kuka maksaa peruskoulun naapurikoulussa, Sorainen tivaa. Se kunta, josta oppilas tulee, Andersson sanoo. – Pointtini on, että tulemme näkemään paljon enemmän mahdollisuuksia yhteistyön saralla.

10.28 Ei pitäisi mennä maakuntamalliin ja tehdä sitä virhettä, jonka edellinen hallitus teki, edellisessä hallituksessa istunut Petteri Orpo sanoo.

10.25 Suomi on heterogeenisempi maa kuin se oli, kun nykyistä kuntalakia rakennettiin, muistuttaa Jussi Halla-aho. – Nykyinen rahoitusmalli ei toimi vaan päinvastoin ajaa pienempiä kuntia noidankehään, jossa verotetaan työtä ja yrittämistä yhä enemmän, että voitaisiin palvella ikäänyyvää väestöä – ja sitä kautta ajetaan työtä ja yrittämistä pois. Kunnat voisivat Halla-ahon mukaan vapaammin päättää, mitä palveluja haluavat asukkailleen tarjota.

10.24  Vaikka puhutaan rakenteista ja himmeleistä, ongelma on että ihminen unohtuu, Maria Ohisalo viittaa palveluihin. Kannattaa katsoa kokonaisuutta ja miettiä, mitä alueilla tehdään jo hyvin, Ohisalo sanoo.

10.22 Perustuslain muuttamista yhdenvertaisuuden osalta pitää harkita, jos tilanne sitä vaatii, Rinne sanoo. Ajatus kevytkunnista tarkoittaa, että joissain kunnissa olisi kevyempi taakantkanto. Varmaan vapaaehtoinen yhteistyö kuntayhtymien kautta olisi se, mitä kautta voitaisiin tätä viedä eteenpäin, Rinne sanoo.

10.21 Orpo kannattaa ajatusta erilaisista tehtävistä ja ehdottaa lakimuutosta: olisi kuntalaki ja kaupunkilaki erikseen.

10.20 Puhutaan kuntien tehtävistä ja velvollisuuksista. Palveluissa kyse perusoikeuksista, Anna-Maja Henriksson sanoo. – Pitää ottaa huomioon erilaisuudet. Esimerkiksi työnvälityksessä voisi kunnilla olla isompi rooli kuin tänä päivänä. Ehkä pieni kunta ei siinä pärjää, ja se voisi mahdolista, että isompi kunta olisi aktiivisempi työnvälityksessä kuin tänä päivänä.

10.13 Missä kunnassa asuisit, jos et nykyisessä, Anna Sorainen kysyy. – Kokkolassa, Anna-Maja Henriksson sanoo.  – Hyrynsalmella, sanoo Li Andersson. – Inarissa tai Tampereella sanoo Petteri Orpo. – Loviisassa, sanoo Antti Rinne – Sodankylässä, sanoo Maria Ohisalo. – Kemijärjvellä, sanoo Jussi Halla-aho. – Savonlinnassa, sanoo Katri Kulmuni.

10.09 Kuntaliitto pyrkii tukemaan erilaisia kuntia selvittämällä elinvoiman kehittämisen mahdollisuuksia, Minna Karhunen sanoo.

10.07 Minna Karhunen pitää todennäköisenä, että tulevaisuudessa kunnilla on erilaisia palvelujen järjestämisvelvollisuuksia. Tästä tehtävien erilaistamisesta on käynnistetty selvitys. – Haluamme että kuntien tarpeet muokkaisivat lanisäädäntöä eikä toisin päin. Uudenmaan sote-erillisselvitys on tärkeä myös siksi, että sitä kautta löytyy ratkaisuja muuallekin Suomessa, Karhunen sanoo.

10.04 Nyt jos koskaan on mielenkiintoinen aika kuntien kannalta, sanoo Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen. – Suomessa tapahtuu samaa kuin globaalisti: kaupungistumista ja erilaistumista. Yksi peruskymysyksistä on: kumpi on tärkeämäpää perustuslain kannalta: että ihmisillä on samanalainen oikeus hallintoon vai samanlainen oikeus palveluihin.

10.00 Juontaja Anna Sorainen kertoo, että ensimmäiset katsojat ovat olleet varaamassa penkkejä jo puoli yhdeksältä, siis puolitoista tuntia ennen keskustelun alkua.

9.54 Kuntatalon iso luentosali on ääriään myöten täynnä, samoin aula sen edustalla. Puoluejohtajat ovat paikoillaan. Mukana ovat Kuntaliiton hallituksessa olevien puolueiden johtajat: sosialidemokraattien puheenjohtaja Antti Rinne, perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho, kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo, keskustan puheenjohtaja Katri Kulmuni, vihreiden puheenjohtaja Maria Ohisalo, vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson ja ruotsalaisen kansanpuolueen puheenjohtaja Anna-Maja Henriksson.

Tilaisuus alkaa Kuntaliiton toimitusjohtajan Minna Karhusen puheenvuorolla. Kuntalehti seuraa paneelikeskustelua reaaliaikaisesti. Tervetuloa mukaan.

Voit katsoa koko paneelikeskustelun tallenteen klikkaamalla alla olevaa kuvaa:

Miettinen Ville
Miettinen Ville
ville.miettinen@kuntalehti.fi
Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Aiemmat kommentit

  1. Puoluejohdon paneelissa 11.9.2019 pureuduttiin kuntien tehtäviin, soten uudistamiseen, työllisyyden tavoitteisiin sekä talouden haasteisiin, joista yksi akuuteimmista on verotulokertymän ennusteen vajoaminen ja talouden ennustamisen vaikeus.

    Parhaillaan on siis menossa maamme kunnallishallintoon kohdistuvat suuret reformit. Kunnallishallintoa uudistetaan lainsäädännöllä. Framilla on Maakuntalakia, SoTea, Valinnanvapauslain jälkipuintia, Vossia jne. Tuodaanko nyt kaikki uudistukset uunista ulos hyvällä reseptillä. Vai synttyykö sutta ja sekundaa?
    Sössitäänkö SoTe jälleen?

    Kuntien tehtävätkin on laskettu. Pakollisia lakisääteisiä tehtäviä on yli 700 ja 17.1.2013 luovutetun Kuntien tehtävien kartoitusraportin jälkeen kunnille annettu vaan lisätehtäviä 30 kpl. Lisäksi näistä tehtävistä johtuvia velvoitteita (pakkopaitaa) on 10 ministeriön ja keskusviraston toimesta annettu 974 kpl. Rahoitusvastuu on siirretty kunnille. Valtio osallistuu enää kokonaiskustannuksiin 30%:lla. Kaikille on selvää kuin pläkki, että palvelujen tuottamisen rahoituspohja ei ole kunnossa. Kuntien tilinpäätökset v.2018 ovat mollivoittoisia.

    Nyt tarvitaan maamme kuntajohtajilta seuraavia ominaisuuksia:
    1. Suuret korvat.
    2. Terävät silmät.
    3. Vilkas mielikuvitus.
    4. Virtahevon nahka.
    5. Urheilijan kunto.
    6. Puliukon vatsa.
    7. Kotkan katse, jotta näkee kauas.
    8. Pelle Pelottoman innovatiivisuus.
    9. Mikki Hiiren rohkeus ja realistisuus.
    10. Tintin uteliaisuus ja riskienottokyky.
    11. Muurahaisen ahkeruus ja tiimihenkisyys.
    12. Sammumaton toive siitä, että asiat olisivat naapurikunnissa vieläkin huonommin.

    Aika näyttää, kuinka jäljellä olevien 311 kuntien käy. Näistä alle 2.000 asukkaan kuntia on vielä 46 kpl.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*