Raportti: Venäjä pyrkii vaikuttamaan päätöksentekoon Suomessa – näin kunnat voivat vastata mentaaliseen sodankäyntiin

Ari Korhonen on korostanut varautumisen merkitystä, muun muassa Kuntajohtajapäivillä viime elokuussa. Kuva: Tommy Pohjola
Venäjällä kehitetty mentaalisen sodankäynnin käsite pyrkii vaikuttamaan yksilöiden ja yhteisöjen ajatteluun ja päätöksentekoon länsimaissa, Jyväskylän yliopisto tiedottaa.
Toimet kohdistuvat erityisesti yksilöihin ja niiden tavoitteena on ristiriitaisuuksien korostaminen, yhteiskunnan jakolinjojen syventäminen ja luottamuksen heikentäminen viranomaisiin.
Edellä mainitut tiedot löytyvät Jyväskylän yliopiston projektitutkija Mari Puurusen raportista, joka nostaa esiin suomalaisiin kohdistuvia ja ulkoisten toimijoiden manipulaatiokeinoja.
Miten kuntien olisi hyvä toimia tällaisessa tilanteessa, Kuntaliiton kehittämispäällikkö Ari Korhonen?
– Kunta voi edesauttaa kuntalaisia havaitsemaan ja tunnistamaan asioita ja rauhoitella tilanteita, joissa tunteet kuumenevat.
– Toki vain kuntaan jollakin tavoin liittyvissä kysymyksissä, Korhonen tarkentaa.
Kunta on hänen mukaansa tietyn alueen yhteisö, jossa kunnan hallinnon rooli on monella tapaa myös viestinnällinen.
Kansalaistaitoja tarvitaan
Yhteiskunnassa on erilaisia keinoja vastata mentaaliseen sodankäyntiin.
Opetuksessa kunta edistää nuorten – ja varttuneempienkin – kansalaistaitoja, jotta he esimerkiksi tunnistaisivat informaatio- tai kybervaikuttamista.
– Kunnan täytyy myös itse tunnistaa tällaiset tilanteet.
Kunnat ovat kehittäneet tilannetietoisuutta eri tavoin muun muassa kuntien keskinäistä tiedonvaihtoa vahvistamalla.
Kuntien omien toimien kautta tilannetietoisuutta onkin saatu parannettua, Korhonen arvioi.
– Keskinäisellä yhteistyöllä ja verkostoilla asia ei kuitenkaan voi edistyä enää pidemmälle. Myös kunnille tilannekuvan pitäisi tulla joltakin valtion turvallisuusviranomaiselta.
– Varsinkin informaatiovaikuttamisessa tarvittaisiin asiaan perehtyneiden turvallisuustahojen analyysejä tilannetietoisuuden taustalle.
”Hyvä analyysi”
Jutussa kerrotun raportin otsikko on Informaatiosta kognitioon.
Viime vuosien aikana niin Venäjällä kuin länsimaissakin keskustelu informaatiosodankäynnistä on kääntynyt disinformaatiosta sodankäynnin vaikutuksiin yksilöihin ja yhteisöihin laajemmassa yhteiskunnallisessa merkityksessä.
Venäjä hyödyntää tätä kehityskulkua vääristämällä ja korvaamalla yhteiskunnan arvoja ja merkityksiä, pyrkien muuttamaan ihmisten maailmankuvaa. Kehittyviä teknologioita, kuten tekoälyä, hyödynnetään toiminnassa koko ajan yhä enemmän.
Raportti on hyvä analyysi välineistä ja tavoista, joita vaikuttamiseen voidaan käyttää, Kuntaliiton kehittämispäällikkö arvioi.
Kuntien keinoista puhuessa Korhonen tarkentaa kuntien olevan vain osana kokonaisuutta.
– On syytä korostaa, että vapaan median merkitys on tärkeä disinformaation torjunnassa.
Venäjän roolin nostaminen informaatiovaikuttajana ei ole asia, jota tarvitsisi peitellä julkisuudessa vaikkapa siitä syystä, että keskustelun siitä pelättäisiin jo sinällään antavan tilaa vihamieliselle vaikuttamiselle.
– Informaatiovaikuttamista on hyvä nostaa esiin, koska on syytä olettaa, että Venäjä sitä tekee ja ainakin yrittää tehdä myös Suomessa.
– Venäjästä ei pidä kuitenkaan antaa liian kyvykästä kuvaa.
Vapaa tiedonvälitys ja sanavapaus osaltaan ehkäisee informaatiovaikuttamista, Korhonen näkee.
– Kyllähän asioista aika suoraan on puhuttu sen jälkeen, kun presidentti Sauli Niinistö totesi, että naamiot on nyt riisuttu. Toisaalta hybridivaikuttamiselta muistuttavia ilmiöitä vaikea todistaa hybridivaikuttamiseksi.
– Joissakin ilmeiseltä näyttävissä tapauksissa on saattanut olla kysymys myös tavallisesta rikollisesta toiminnasta, kuten esimerkiksi joistakin kuntien infrastruktuurimurroista on saatu viitteitä.
Julkinen keskustelu näiden ilmiöiden ympärillä auttaa ymmärtämään niitä paremmin, Korhonen linjaa.
Korhonen ei näe, että tilanne viime viikkona tai edes kuukausina olisi olennaisesti muuttunut.
– En näe tilannekuvan oleellisesti muuttuneen.
– Venäjän hyökkäyssodan alkamisesta lähtien on korostettu varautumisen tärkeyttä myös kriittisen infran sabotaaseihin.
Vierasta vaikuttamista aina ollut ja on ihan selvää, että sitä on nytkin sähköisen viestinnän kaikissa muodoissa erityisesti. Ns. pintavakoojatoiminta lienee vaikeutunut, mutta sitä ei enää niin paljon tarvita, koska sähköinen viestintä on avointa eri suojauksista huolimatta valittavasti.