Reina Kajaanissa: Maakuntien verotusoikeus on selvitettävä
Varatoimitusjohtaja Timo Reinan mielestä maakuntien verotusoikeus kannattaa selvittää. Pelkkä valtiolta tuleva tulorahoitus ei kannusta maakuntia kehittämään toimintaa toivotulla tavalla. (Kuva: Henri Salonen)
Valtion budjettiin perustuva rahoitusmalli vaiko maakuntien verotusoikeus? Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Reinan mielestä nyt on aika selvittää perusteellisesti maamkuntaveron mahdollisuus sote- ja maakuntauudistuksen yhteydessä.
– Maakuntien mahdollisuus omien varojen keräämiseen onkin tärkeä selvittää perusteellisesti ja kiihkottomasti uudistuksen seuraavaa vaihetta varten, painotti Reina tänään Kajaanissa Kuntaliiton Kainuun maakuntatilaisuudessa.
Valinnanvapausmalli kriittinen osa uudistusta
Timo Reina kommentoi tuoreeltaan myös valtioneuvoston tänään julkaisemaa valinnanvapausmallia. Lausuntokierroksella olleeseen lakiversioon on Reinan mukaan paljon isoja muutoksia, mutta yhä on monia kysymyksiä ilmassa.
– Se on kriittisin osa koko paketista. Isoja kysymyksiä ovat miten siirtymävaiheen pilotoinnin aikataulut hoidetaan ja miten maakuntien mahdollisuuksia toimia järjestäjinä on vahvistettu.
– Millä tavalla maakunnat maksavat korvauksia valinnanvapausmallin tuottajille? Jos maksetaan korvauksia liikaa, niin maakuntien rahat loppuvat, jos ei makseta tarpeeksi, niin ei tule tuottajiakaan valinnanvapautta mahdollistamaan, Reina pohdiskeli.
Maakuntavero kannustaisi
Hallituksen esityksessa maakuntien rahoitus tulisi käytännössä täysin valtion budjetista. Muualla Euroopassa maakunnilla on vastaavissa tilanteissa verotusoikeus, jolla kerätään ainakin osa maakunnan palvelujen rahoituksesta.
– Maakunnan omien varojen puuttumisen vuoksi kannustimet toiminnan tehostamiseen ovat jäämässä vähäisiksi. Se vaarantaa uudistukselle asetettuja kustannusten hillinnän tavoitteita eikä palvele julkisen talouden kokonaisuuden etua. Maakunnat joutuvat myös varsin tiukkaan valtion ohjaukseen taloudesta ja investoinneista päätettäessä, Reina muistutti puheenvuorossaan.
– Jos valtio käytännössä rahoittaa kaiken, niin sillä on erilainen puhevalta siihen, mitä investoidaan. Mitä pidemmälle tämä uudistus on edennyt, sen hankalampi on se asia, ettei tähän liity maakunnille edes pientä vero-oikeuttta, Reina pohdiskeli.
Rahoitusjärjestelmää selvitetään
Koska hallitus ei linjauksistaan huolimatta käynnistänyt selvitystä maakuntien verotusoikeudesta, ovat Suomen Kuntaliitto, Kuntarahoitus, Keva, KT Kuntatyönantajat ja Avainta ry päättäneet tilata Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoululta selvityksen tulevien maakuntien rahoitusjärjestelmästä.
– Hankkeessa tarkastellaan erityisesti maakuntien omien varojen malleja, kun huomioidaan maakuntien itsehallinto, taloudellinen tehokkuus ja kannustinvaikutukset. Hankkeessa selvitetään myös millä eri tavoilla itsehallinnollisten alueiden rahoitus on toteutettu eri maissa, etenkin Pohjoismaissa, Reina kertoi Kajaanissa.
Kajaanissa sanottua
Kainuun maakuntajohtaja Pentti Malinen:
– Meilläkin kunnat ottavat vähän erilaista roolia tulevaisuudessa. Kaikki kunnat meilläkin haluavat kehittäjäroolia ottaa. Maakunnalle on tärkeää tunnistaa, millaiset kunnat ovat tuolla taustalla. On tärkeää tunnistaa kuntien eroja ja yhteistyön tulee perustua kuntien vahvuuksiin, Malinen arvioi.
Kajaanin kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Vesa Kaikkonen (vas,):
– Peruskysymystä tässä joutuu miettiämään. Miten venytellään ja vanutellaan kansanvaltaa? Päätäntävalta menee aika kauas, se menee Helsinkiin, kun eduskunta antaa rahat maakunnille.
Puolangan kunnanvaltuuston 1. varapuheenjohtaja Tuulikki Moilanen (kesk.):
– Millainen organisaatio tällä valtion vanhalla ohjauksella on? Onko se keskitetty täysin Helsinkiin vai tuleeko sitä hallintoa myös maakuntiin?
Hyrynsalmen kunnanvaltuuston puheenjohtaja Tapani Kemppainen (kesk.):
– Valtio tälläkin hetkellä ohjaa aika pitkälle meitä lailla ja asetuksilla. Eihän tämä meidän maakuntamallikaan mikään malliesimerkki demokratiasta ole. Puolueiden piirijärjestöt päättää ketkä siellä istuu, joten parempaan suuntaan tässä mennään demokratian suhteen.
Maakuntavaalit eivät ole kovin demokraattiset. Vaalipiirit ovat hyvin laajat ja tarvitsevat paljon varoja ehdokkailta.
Kuntavaalit olivat ja menivät. Suuri osa kuntavaaleissa ehdolla olleista kulutti jo niihin varojaan.
Toivomuksenahan on, että kuntavaaliehdokkaista osa kävisi ehdolle myös maakuntavaaleissa.
Omalta kohdaltani totean sen, että olen melko lailla kuvioissa mukana, mutta varallisuus ei salli ehdolle käyntiä. Ja tuntemattomana muissa vaalipiireissä on hankala saada tarvittavaa äänisaalista läpimenoon.
Piireille tämä asettaa vaalimainonnan suhteen haasteita myös.
Kannattaa selvittää tuo raha-puoli vaalien suhteen.
Saattaa käydä niin, että varallisuus ratkaisee sen kuka päättää maakunnissa.