Arkistosta: Annika Saarikko haluaa uuden kaksoiskuntalaisuusselvityksen – ”Voihan perustuslakia muuttaa”
Kun Annika Saarikko perheineen muutti pari vuotta sitten perheineen Oripään Tanskilaan, entiseen mummolaansa, hänestä tuli kerralla maaseutuasumisen, monipaikkaisuuden ja myös kotikuntansa mannekiini. - Tämä oli vähän sellainen pakkorako. Piti päättää, mitä talolle tehdään. Jos se olisi ollut muutaman vuodenkin tyhjillään, se olisi mennyt huonoksi, hän sanoo. Kuva: Sami Kilpiö
Kuntalehden verkkouutisoinnin joulutauon aikana julkaisemme artikkeleja vuoden 2022 painetusta lehdestä. Tämä artikkeli on julkaistu Kuntalehdessä 3/2022.
Täyttä elämää.
Näillä sanoilla mainostetaan noin 1 300 asukkaan Oripään kuntaa.
Koulun pihalla vilistää lapsia, ja huoltoaseman baarissa istuu miesjoukko kahvittelemassa.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Pöydissä pyörii Turun Sanomia ja Loimaan Lehteä. Paikalliset uutiset luetaan myös Auranmaan Viikkolehdestä.
Kunnan keskustassa näyttää olevan runsaasti erilaisia yrityksiä ravintolasta osuuspankin konttoriin. On myös terveysasema, koulu ja ympäristössä isoja maataloja ja laajoja peltoalueita. Ollaanhan vauraassa Varsinais-Suomessa, Satakunnan rajamailla.
Pieni Oripää jää usein isompien varjoon, mutta viime aikoina kunnan nimi on tullut tutuksi.
Siihen on ainakin yksi syy: keskustan puheenjohtaja ja nykyinen valtiovarainministeri Annika Saarikko, joka on nykyään Oripään kunnanvaltuutettu ja Varsinais-Suomen aluevaltuutettu.
Kun Saarikko muutti pari vuotta sitten perheineen Tanskilaan, entiseen mummolaansa, hänestä tuli kerralla maaseutuasumisen, monipaikkaisuuden ja myös kotikuntansa mannekiini.
Jyrkkäharjainen vihreä puutalo sijaitsee vähän syrjässä keskustasta. Taloon johtavan tien viereen naapuri on vetänyt ladun moottorikelkalla.
Saarikko tulee ulko-ovelle iloisena ja reippaana. Valtiovarainministeri ei ole yleensä maanantaisin Oripäässä, mutta illalla on kunnanvaltuuston kokous.
Hän on saapunut ministeriautolla Espoosta, jonne muu perhe jäi. Oripäässä oltiin perheen kesken koko viikonloppu, mutta Saarikon oli välillä piipahdettava toisessa kodissaan 170 kilometrin päässä ja palattava sitten Oripäähän.
Saarikon automatka on kulunut neuvotteluissa. Kunhan vieraista päästään, neuvottelut jatkuvat. Suomen talouteen mahdollisesti vaikuttavia epävarmuuksia on paljon.
– On täytynyt pari kertaa huokaista. Korona on ollut aika poikkeuksellinen ponnistus kaikilta. Toivottavasti päästään rauhan sävyssä eteenpäin, hän viittaa Venäjän ja Ukrainan tilanteeseen, joka on haastatteluhetkellä helmikuussa hyvin tulehtunut.
Pakkoraossa
Saarikko liikkuu ripeästi ja puhuu nopeasti. Hän pitää ripeän esittelykierroksen täysin kunnostetussa 50-luvun talossa ja samalla kertaa niin talon historiaa kuin remontin vaiheitakin.
Talo on alun perin hänen isoisänsä isän rakentama. Hänen isänsä oli muuttanut avioeronsa ja isoisän kuoleman jälkeen taloon isoäidin luo. Kun Saarikon isä kuoli, isoäiti muutti keskustaan rivitaloon.
– Oli vähän sellainen pakkorako. Piti päättää, mitä talolle tehdään. Jos se olisi ollut muutaman vuoden tyhjillään, se olisi mennyt huonoksi, Saarikko sanoo.
Hän päätti miehensä Erkki Papusen kanssa myydä heidän kotinsa Turussa ja muuttaa runsaan 50 kilometrin päähän.
– Tämä on ollut alun perin tosi köyhä, tyypillinen pienviljelijän talo. 70-luvulla päätyyn on rakennettu elintasosiipi, jossa oli sauna ja vessa, Saarikko kertoo.
Saarikko itse ei ole koskaan aiemmin asunut talossa, vaikka onkin viettänyt siellä paljon aikaa. Vanhempiensa eron aikaan hän oli nelivuotias ja muutti äitinsä kanssa naapurikuntaan.
Entinen mummola on nyt remontoitu perusteellisesti. Alakerrasta kaadettiin seiniä, koska Saarikko ja Papunen halusivat avaran tuvan. Kamarista tehtiin vierashuone isovanhempien vierailuja varten ja yläkertaan perheen makuuhuoneet.
Lämmitys hoidetaan ilmavesilämpöpumpulla ja puuhellalla.
Oleellinen asia Saarikon ja Papusen töiden kannalta on toimiva netti, joka oli jo valmiina talossa.
– Meillä on täällä valokuitu, joka on asennettu samaan aikaan kun jätevesijärjestelmää muutettiin. Isä ajatteli varmaan, että se on investointi tulevaisuuteen.
Minuutintarkkaa
Kahdella paikkakunnalla asuminen on monille poliitikoille normaalia.
Saarikko sanoo, että hän on tehnyt sen valinnan, että millekään spontaanille ei ole sijaa. Siksi kalenteriin on merkattava kaikki mahdollinen.
– Olen aina se, mikä olen ammatillisesti. Eihän siitä ole koskaan vapaata. Kaikki on minuutintarkkaa, etukäteen mietittyä ja vaatii logistisesti paljon, koska elämme kahdessa kodissa ja kahden lapsen arkea. Kaiken sujumisesta saan tietysti kiittää myös miestäni ja perhettäni.
Miten valtiovarainministeri ja kansanedustaja ylipäätään pystyy olemaan vielä aluevaltuutettu ja kunnanvaltuutettukin?
– Hyvä kysymys. Pitää olla hyvät unenlahjat, kohtuullisen hyvä omaksumiskyky ja läsnäolon taito siinä, mitä kulloinkin tekee. Pitää keskittyä siihen, mitä tekee. Ja niissä kehittyy koko ajan paremmaksi, Saarikko vastaa ja pyöräyttää pöytään viikonloppuna leipomansa pullat ja kaupasta ostetut karjalanpiirakat.
– Kyllähän keskustaemännillä aina tarjottavaa pitää olla, hän nauraa ilkikurisesti.
Kun Saarikko on kotona, hän pyrkii keskittymään perheeseensä. Se on hänen mielestään helpompaa täällä Oripäässä, jossa he viettävät aina viikonloppunsa.
– Täällä on koti. Viikonloppuna olemme olleet pulkkamäessä, meillä on ollut ystäviä paistamassa makkaraa, olen leiponut pullaa, naapurin isäntä ja kyläläiset ovat käyneet kahvilla – eikä kukaan ole puhunut minun kanssani inflaatiosta.
Viikolla he asuvat paritalossa Espoossa, jossa esikoinen Aarni on koulussa ekalla luokalla ja kuopus Kaarlo päiväkodissa. Saarikon demaritaustainen aviomies työskentelee neuvottelevana virkamiehenä valtiovarainministeriössä.
Hän ei kuulemma lähtisi Oripäästä enää mihinkään, vaikka on asunut lapsuutensa ja nuoruutensa kerrostalossa Ylivieskassa.
– Erkki on hyvin innostunut maalaiselämästä, mutta emmehän me tänne kokonaan voi muuttaa, koska työt ovat Helsingissä. Etätyö on kuitenkin mahdollistanut työskentelyn välillä täälläkin, mutta minun työssäni sellaisia mahdollisuuksia on hyvin vähän, Saarikko sanoo.
Kesyt sudet
Maaseutuidyllin keskellä on tietysti omat ongelmansa. Kun Saarikko nostaa teepussinsa alle Japanista ostamansa susilautasen, susista ei voi olla puhumatta. Sudet ovat olleet viime aikoina Oripäässäkin kuuma puheenaihe, koska alueella on liikkunut susilauma.
– Tuossa pellollakin on havaittu susia, miehenikin näki vilauksen. Ja tiellä oli kolmen suden lauman jälkiä, Saarikko viittoo.
Saarikolla on selvä kanta susikeskusteluun, joka on välillä hyvin repivää.
– Olen hyvin pragmaattinen, en ole vauhko, mutta minusta on itsestään selvää, että susikantaa pitää harventaa silloin, kun ne käyttäytyvät niin, että tulevat ihmisten pihoille. Sudet ovat aivan liian kesyjä, hän sanoo.
Lähistöllä sijaitsevalla lammastilalla sudet ovat Saarikon mukaan tehneet useita vaurioita. Myös hevostiloilla on ollut ongelmia.
Vihreän eri sävyt
Hallituspuolueista keskusta ja vihreät nähdään helposti monessa asiassa vastakkain varsinkin nyt, kun vihreiden kannatus on alamaissa. Vihreiden odotetaan terästävän politiikkaansa, kun ilmastoasioista neuvotellaan.
Saarikon puheista voi päätellä, että ympäristö- ja ilmastoministerinä nyt toimivan Emma Karin kanssa yhteistyö sujuu.
– Oli hauska tilanne, kun istuimme Emma Karin kanssa autossa vierekkäin ulkotakit päällä. Meillä oli molemmilla vihreät talvitakit ja vihreät kaulahuivit. Niissä oli vähän sävyeroa. Me totesimme, että tässä varmaan se ero on, vihreän eri sävyt.
Saarikko muistuttaa, että perinteisesti keskustalla ja vihreillä on ollut hyvin samanlaisia ajatuksia esimerkiksi työmarkkinoiden uudistamistarpeesta sekä sosiaalipolitiikasta.
– Esimerkiksi hallitusneuvotteluissa panin ilahtuneena merkille, että lasten ja nuorten asiat kiinnostivat meitä tosi paljon.
Saarikko huomauttaa, että vihreät ovat itsekin ilmaisseet sen, että puolue on liikkunut vasemmalle talous- ja työmarkkinakysymyksissä.
– Minulle tuli ehdottomasti yllätyksenä se, miten vasemmalle vihreät ovat liikkuneet.
Hän näkee, että vihreille luonto on enemmän ympäristöä ja keskustalle enemmän luontoa ja luonnonvaroja.
– Meille luonto on kumppani, jota on lupa myös vastuullisesti hyödyntää.
Saarikon mielestä vihreillä on ollut viime vuosina leimaava ote suhteessa ilmasto- ja ympäristökysymyksiin.
– Keskustan johdolla niitä on toteutettu käytännönläheisemmin.
Saarikon mukaan keskustassa ollaan hyvin väsyneitä siihen, että puolue joutuu olemaan ilmastonmuutos- ja ympäristökeskustelussa altavastaajana. Hänen mukaansa vihreän aallon ja vihreän teollistamisen käsitteet ovat nousseet esille keskustan ansiosta.
– On ollut hyvin valaisevaa lukea keskustan puoluekokouskannanottoa vuodelta 1994, joka voi olla yksi yhteen tämän hallituksen ohjelman kanssa.
Saarikko nostaa esille Mauri Pekkarisen ”risupaketin” ja Juha Sipilän hallituksen kivihiilen käyttökiellot ja ilmastosuunnitelmat. Risupaketissa etenkin puun energiakäyttöä ja mutta myös tuulivoiman käyttöä lisättiin. Risupaketti oli vauhdittamassa myös päätöstä viidennestä ydinvoimalasta eli Olkiluoto kolmosesta.
– Meillä on vahva oma näyttö tavasta, miten me olemme hoitaneet ilmasto- ja ympäristökysymyksiä, mutta me ehkä poseeraamme sen kanssa vähemmän.
Tili punaisella
Saarikon perhe asuu Oripäässä kahden virkeän tilan ympäröimänä. Toinen on karjatila ja toinen munatuotantotila.
– Kyllä minulla on vahva käsitys heidän kauttaan, että ympäristökysymykset otetaan täällä vakavasti.
Ylipäätään maatalouden syyttäminen ympäristön pilaajaksi häiritsee häntä.
– Ikään kuin maatalous ei olisi tehnyt mitään. Kyllä maanviljelijät, joilla on kunnianhimoa ja kykyä jatkaa tilaansa, tietävät, ettei siihen ole edellytyksiä, ellei sitä tehdä vastuullisesti.
Menneiden sukupolvien syyllistäminen ei Saarikon mielestä johda mihinkään.
– Tämän päivän viljelijää on lupa kirittää, ja velvollisuutemme on vaatia heiltä enemmän.
Kuluneena talvena maatalousyrittäjät ovat kuitenkin valittaneet heikkojen markkinahintojen ajaneen tilat vaikeuksiin. Saarikon mielestä tässä tilanteessa maatalousyrittäjille ei voi asettaa kiristyksiä.
– On vaikea vaatia vihreitä tekoja, jos tili on punaisella. Ympäristöratkaisuthan ovat investointeja.
Hän muistuttaa, että maataloudelle on tehty päästövähennystavoitteet.
Tämä on kuitenkin asia, johon kevään ilmastoneuvotteluissa vielä palattaneen.
Toiveikas
Saarikko vaikuttaa luottavan siihen, että kevään neuvotteluissa hallituksessa päästään kaikkia tyydyttävään ratkaisuun.
– Olen toiveikas, että meidän näkemyseromme ovat kaventumassa. Ilmastonmuutoksen hinta ei voi koskettaa tavallisia kansalaisia tavalla, joka saa nyrkit puristumaan taskuun. Tästä minä olen sataprosenttisen varma.
Yhteisestä näkemyksestä hyviä esimerkkejä olivat täsmäkompensoinnit energiahintojen nousun takia.
Tänä vuonna esimerkiksi työmatkavähennystä korotetaan ja maatalouden tuotantorakennuksilta poistetaan kiinteistövero. Ilmastoystävällisiin investointeihin tulee lainatakausmalli ja ammattiliikenteen polttoaineveroon helpotuksia.
Saarikon mukaan on hänen ”sydämen asiansa”, että ilmastotavoitteet toteutuvat.
– Pitää olla hirveän viisas kussakin vaiheessa, että ihmiset pysyvät muutoksessa mukana. Jos toteutetaan politiikkaa, jolle ihmiset kääntävät selkänsä, voi käydä niin, että ilmastonmuutoksen torjunnan isolle tavoitteellekin käännetään selkä.
Hän muistuttaa, että ilmastonmuutos ei ratkea pelkästään poliittisilla päätöksillä, vaan ympäröivällä markkinoilla.
– Liikenteen puolella päästöttömyys on edennyt sitä vauhtia, johon poliitikot eivät edes uskoneet. Ja se etenee koko ajan.
Asuminen keskiöön
Tammikuisten aluevaalien jälkeen keskustan puheenjohtaja tuuletti vapautuneesti. Vaalitulos oli odotettua parempi. Sen jälkeen tehdyissä eduskuntavaaligallupeissakin puolueella on ollut hieman nostetta.
Saarikko maalailee, että maailmassa monet polut kulkevat kohti keskustan arvoja.
– Monet sellaiset asiat, jotka ovat olleet minulle ja keskustalle tärkeitä, ovat valtavirtaistuneet.
Korona-aika on vain vauhdittanut kehitystä.
– Koronan myötä, osittain siis pakon edessä, ihmiset päätyivät valitsemaan tiiviimmän suhteen luontoon. Työtä tehdään osin etänä. Monipaikkaisuus asumisessa yleistyi. Huoltovarmuustekijät alkoivat kiinnostaa. Surkean alhainen syntyvyyden taso kääntyi nousuun, hän luettelee.
Kuntavaalien alla keskusta nosti voimakkaasti esille uutta kaksoiskuntalaisuusselvitystä.
Saarikon mielestä uusi selvitys pitäisi ehdottomasti toteuttaa. Hän väläyttää jopa perustuslain muuttamista. Aiemmassa selvityksessähän törmättiin perustuslakiin.
– Voihan perustuslakia muuttaa, hän painottaa.
Saarikko huomauttaa, että sote-uudistuksen yhteydessä toteutuu suuri kuntauudistus ikään kuin vaivihkaa, kun kunnan toiminnan painopiste muuttuu.
– Kun kunnat pohtivat uutta strategiaa soten jälkeisessä ajassa, kaikilla asumiseen liittyvillä asioilla tulee olemaan paljon isompi rooli kunnallisessa päätöksenteossa. Kaikki kaavoituksesta kiinteistöveroon tulevat keskeisemmiksi asioiksi.
Kunta voisi hänestä ottaa erityistehtäväkseen miettiä toimia, joilla vahvistaisi monipaikkaisuutta.
Toimivat tietoliikenneyhteydet pitää tietysti olla.
– Lisää parempia nettejä tehdään, mutta silti Suomi on vielä kaukana hyvästä tilanteesta. Toimivat nettiyhteydet ovat yrittäjyyden, työnteon mutta myös toimivien sote-palveluiden elinehto.
Saarikko uskoo, että monet korona-ajan muutokset jäävät pysyviksi.
– Harva enää haluaa joko–tai-elämää vaan halutaan sekä–että-elämää.
Hän patistaa kuntia helpottamaan kesäasuntojen muuttamista ympärivuotisiksi asunnoiksi.
Myös mummonmökeillä olisi kysyntää, mutta perikunnat eivät niitä myy.
– Pitäisi rakentaa kannusteita käyttämättömien asuntojen myyntiin.
Tärkeät lähipalvelut
Keskusta kampanjoi aluevaaleissa lähipalveluiden puolesta ja ilmoitti haluavansa pitää sote-aseman joka kunnassa. Sille hieman ilkuttiin, mutta Saarikko muistuttaa, että kaikki puolueet olivat lopulta vahvasti lähipalveluiden puolella.
– En jäänyt yksin. Toki monet muutkin puolueet nostivat lähipalveluita esille.
Saarikko myöntää, että hänen ajatteluunsa on vaikuttanut asuminen pienellä paikkakunnalla.
– Täällä se on suuri kysymys. On terveysasema, mutta tekijöistä, pääasiassa lääkäreistä on pulaa.
Saarikko uskoo, että koko maakunnan kokoinen työnantaja eli hyvinvointialue pystyy selkeämmin toimimaan työnantajana ja ohjaamaan henkilöstöä eri toimipisteisiin.
Hyvinvointialueen pitää hänestä näkyä paikkakunnalla, vaikka lisänä käytetään kiertäviä palveluita ja digitaalisia palveluita.
– Kyllä sillä on väliä, että kun ajaa kylänraitin läpi näkee, että täällä on sote-asema. Se on paikkakunnan asukkaille tärkeä, mutta myös hyvinvointialueelle tuntosarvet kullekin paikkakunnalle.
Asiaa Saarikolla olisi paljon, mutta nyt on aika lähteä katsomaan tiluksia.
Saarikko vetäisee kansanedustajakollegansa Aino-Kaisa Pekosen neuloman villapaidan päälleen ja naapurikunnassa Pöytyällä neulotun myssyn päähänsä. Sitten hän hakee vanhan potkukelkan kulkupeliksi.
Hyvin luistaa.
Artikkeli on julkaistu Kuntalehdessä 3/2022.
