Annika Saarikko valtioneuvoston tiedotustilaisuudessa
Keskustan puheenjohtaja Annika Saarikko toivottaa vaalityötä keskustan kannatusalueille kohdistavan perussuomalaiset tervetulleeksi maaseudun asialle. - Toiveeni keskusteluun on, että puhuttaisiin maaseudusta ja maakuntien Suomesta mahdollisuuksina, ei pelkästään sellaisena Suomena joka jotenkin nostalgisoidaan menneeksi tai autioituvaksi. (Kuva: VNK/Lauri Heikkinen)

Keskustan puoluejohtaja Annika Saarikko ei pelkää perussuomalaisten yrityksiä kalastella maaseutukuntien eli perinteisten keskustan valta-alueiden ääniä ensi kevään kuntavaaleissa.

-Ei pelota, Saarikko totesi maanantaina politiikan toimittajien järjestämässä keskustelussa, jossa Saarikko ja perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho käsittelivät kuntavaaleja.

– On mielettömän hienoa, että puolue, joko on tullut tunnetuksi vähän toisentyyppisillä asioilla ja jota johtaa helsinkiläinen tohtorismies, osoittaakin yhtäkkiä näin suurta kiinnostusta suomalaisia maakuntia ja maaseutua kohtaan, niin se on mielettömän hieno juttu. Tervetuloa vaan riveihin suomalaisen maaseudun puolesta, Saarikko sanoi.

– Ainut toive keskusteluun, jota tullaan käymään varmaan paljon, on, että puhuttaisiin maaseudusta ja maakuntien Suomena mahdollisuuksina, ei pelkästään sellaisena Suomena joka jotenkin nostalgisoidaan menneeksi tai autioituvaksi.

“Kuntavaaleilla suuri psykologinen merkitys”

Keskusta sai viime kuntavaaleissa 17,5 prosenttia äänistä. Suurimman osuuden sai kokoomus (20,7 %) ja keskustaa suuremman osuuden sai myös SDP (19,4 %).Valtuustopaikkoja keskusta sai kuitenkin ylivoimaisesti eniten, runsaat 2 800 eli lähes saman verran, kuin kokoomus ja SDP yhteensä.

Vaalien suurimpiin häviäjiin kuulunut perussuomalaiset menetti vuoden 2012 kuntavaalien ääniosuudestaan 3,3 prosenttiyksikköä ja sai 8,8 % ääniosuuden.

Valtakunnan politiikassa perussuomalaisten vaalimenestys on ollut huomattavasti parempaa, ja nyt puolue aikoo kuntavaleissa menestykseen iskemällä keskustan perinteisille kannatusalueille.

Puoluepolitiikalla ei paikallistasolla ole juuri merkitystä ainakaan pienemmillä paikkakunnilla, Jussi Halla-aho arvioi keskustelussa.

– Mutta näillä kuntavaaleilla on erittäin suuri psykologinen, yleispoliittinen valtakunnallinen merkitys, ja sen takia niiden tuloksia odotetaan kauhulla tai jänniytksellä, eduskunnassa, hallituksessa tai puoluetoimistoilla.

– Oma tulkintani on, että keskusta laskee pelkällä historian työntöavulla saavansa kuntavaaleista sellaisen tuloksen, jona se voi selittää torjuntavoitoksi itselleen ja jonka avulla se voi kitkuttaa kohti seuraavia eduskuntavaaleja

– Juuri tämän takia pidämme tärkeänä, että ihmiset ottavat kuntavaaleissa kantaa laajoihin kysymyksiin, eivät pelkästään ahtaasti omaa kuntaa koskettaviin kysymyksiin.

Halla-ahon mukaan haja-asutusalueen ihmisiä aliarvioidaan olettamalla, että heitä kiinnostavat vain ahtaasti paikalliset kysymykset, kuten kyläkoulut tai petopolitiikka ja turvepolitiikka.

– Ihmiset ovat huolissaan julkisesta taloudesta hyvin laajalla tasolla, ei pelkästään kuntien tasolla, Halla-aho sanoi viitaten ”syvimmillä keskusta-alueilla” käymiinsä keskusteluihin paikallisten kanssa.

”Vaaleissa ratkaistaan peruspalvelut”

Saarikko huomautti, että hänkin on kiertänyt maaseutukunnissa ja on käynyt keskustelua laajoista aiheista. Hän ennakoi tulevia kuntavaaleja poikkeuksellisen tärkeiksi, koska tulevan vaalikauden aikana sosiaali- ja terveyspalvelut siirtyvät maakunnille.

– Kunnat ikään kuin rakennetaan ihan uudelta pohjalta. Sivistyspalvelut, elinvoimapalvelut, koulut, päiväkodit, yritysten sijoittumisen mahdollisuudet asettuu aivan uudenlaiseen arvoon. Miksi te ette puhu tästä? Saarikko tivasi Halla-aholta.

– On myös tärkeää, että ihmisiä ei johda harhaan, että näissä vaaleissa ratkaistaisiin, onko elvytysrahastoon kuuluminen järkevä juttu, Saarikko viittasi perussuomalaisten voimakkaasti kritisoimaan EU:n elvytyspakettiin.

– Näissä vaaleissa ratkaistaan suomalaisten peruspalvelut. Juuri ne asiat, joiden seurauksena mittausten mukaan suomalaiset kokee, että tämä on maailman onnellisin maa. Hyvä päivähoitojärjestelmä, lääkäripalvelut, liikkumisen mahdollisuudet, ne on kaikki kuntien käsissä. Ja niistä näissä vaaleissa on kysymys, Saarikko painotti.

Halla-aho: Kuntaliitokset väärä tapa ratkoa ongelmia

Sote-uudistusta on perusteltu palvelujen saamisella ”leveämmille hartioille” eli vahvemman järjestäjän huomaan useissa uudistusyrityksissä, niin myös Marinin hallituksen sote-uudistuksessa.

Jussi Halla-ahon mukaan hartioiden leventäminen on järkevää, koska suurin osa kunnista, joiden tehtävistä valtaosan muodostavat sote-tehtävät, ei selviä vastuustaan järjestää palveluja.

– Mikä se taso on jolle niitä levennetään ei ole kauhean oleellista.

– Mielestäni kunnat voidaan ajatella uusiksi, mutta kuntaliitokset on väärä tapa ratkaista ongelmia. On ehdottomasti parempi tapa ottaa kunnilta pois tehtäviä, joista kunnat eivät selviä, ja järjestää ne muulla tavalla, ja sitten jättää kuntien omaan päätösvaltaan ne tehtävät, joihin niillä on taloudellisia rahkeita.

Annika Saarikko puolestaan totesi saaneensa pienten kuntien päättäjiltä vahvaa viestiä siitä, että uudistus pitäisi vihdoin saada tehtyä, koska epävarmuutta on kestänyt jo 15 vuotta.

– Tämä aika on tuottanut epävarmuutta, joka on hidastanut palvelujen kehittymistä. Poliittisen päättäjän vaikutusvalta on ollut erityisesti siksi heikko, kun erikoissairaanhoito on lohkaissut ison osan, ikään kuin irrallisena toimijana joka vaan lähettää kuntaan laskun, joka pitää kuitata.

-Kyllä, muodostuu ikään kuin kuntien uudistumien. Mutta onko se heikko se kunta? Ei.

– Päinvastoin. Nyt se pystyy keskittymään niihin asioihin, joissa sillä on enemmän liikkumavaraa, miten palvelut tullaan toteuttamaan. Tarkoittaako tämä pienten kuntien häviämistä? Ei. Tämä on paras pelastuspaketti kunnille: palvelut, jotka on haukannut jopa 60 prosenttia kunnilta, siirtyy maakunnalliseen hoitoon, Saarikko perusteli.

Ehokasasettelu ratkaisee kuntavaalit

Saarikon mukaan keskustan lähtökohtainen tavoite kevään kuntavaaleissa on yltää samaan tulokseen kuin viime vaaleissa.

-Sinne on matkaa. Kaiken ratkaisee tämänhetkisen arvioini mukaan ehdokasasettelu.

Halla-aho oli samaa mieltä ehdokasasettelun merkityksestä, ja hänen mukaansa sitä kuvaa hyvin se, että edellisissä kuntavaaleissa keskusta tuli valtakunnallisessa ääniosuudessa kolmanneksi mutta sai lähes yhtä paljon valtuutettuja kuin kaksi seuraavaa yhteensä, eli SDP ja kokoomus.

– Maaseutupaikkakunnilla kaikilla muilla puolueilla paitsi keskustalla on ollut vaikeuksia saada ehdokkaita. Tämä on se, mihin me haluamme panostaa näissä vaaleissa ja sen eteen olemme tehneet töitä. Meillä on ollut tavoitteena kaksinkertaistaa ehdokkaiden määrä edellisistä vaaleista ja vastaavasti parantaa vaalitulosta.

Miettinen Ville
Miettinen Ville
ville.miettinen@kuntalehti.fi
Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*