Ääänioikeus- ja vaalikelpoisuussääntelyn yhtenäistyminen ei vielä tuonut tosiasiallista tasa-arvoa, Kari Prättälä muistuttaa. (Kuva: Sonja Eloranta)

Itsenäisyyden juhlavuosi on myös merkkivuosi kunnallishistoriassa. Vuoden 1917 maalaiskuntien ja kaupunkien kunnallislait hyväksyttiin eduskunnassa marraskuun puolivälissä ja  julkaistiin asetuskokoelmassa 27. marraskuuta 1917.

Lakien hyväksyminen oli merkittävä hetki, sillä laissa määriteltiin oikeudet ensimmäistä kertaa tekemättä eroa sukupuolten välillä.

”Lakeihin sisältyivät säännökset naisten ja miesten yhdenvertaisesta oikeudesta äänestää kunnallisvaaleissa ja tulla valituiksi kunnan toimielimiin. Tie näiden oikeuksien saavuttamiseen oli pitkä ja vaivalloinen”, kirjoittaa Kari Prättälä Kuntaliiton verkkosivujen blogissaan.

Prättälä toimi Kuntaliiton lakiasiain johtajana vuosina 1993–2011. Osana itsenäisyyden juhlavuoden Kuntaliiton tasa-arvotekoa hän on laatinut Kuntaliitolle Naisten kunnallinen äänioikeus ja vaalikelpoisuus -julkaisun.

”Naisten äänioikeuden ja vaalikelpoisuuden laajentamista ei voi tarkastella erillään siitä kamppailusta, jota käytiin valtiollisen yleisen ja yhtäläisen äänioikeuden, yksikamarisen eduskunnan ja Suomen itsenäisyyden puolesta”, Prättälä kirjoittaa julkaisussaan.

Marraskuussa 1917 hyväksytyt lait toivat jokaiselle kunnan jäsenelle, joka ennen vaalivuotta oli täyttänyt 20 vuotta, oikeuden valita valtuutettuja. Jokainen valitsemaan oikeutettu oli myös vaalikelpoinen valtuutetuksi ja kunnan muihin luottamustoimiin.

Sisällissodan jälkeen ns. tynkäeduskunta nosti äänioikeusikärajan 24 vuoteen ja palautti verovelvollisuuden äänioikeuden perustaksi. Myöhemmin samana vuonna ikäraja laskettiin 21 vuoteen ja verovelvollisuus äänioikeuden perusteena poistettiin. Äänioikeusikäraja laskettiin 20 vuoteen vasta vuonna 1968 ja 18 vuoteen vuonna 1972.

”Naisten ja miesten äänioikeus- ja vaalikelpoisuussääntelyn yhtenäistyminen ei vielä tuonut tosiasiallista tasa-arvoa. Naiset olivat pitkään huomattavan aliedustettuina kunnanhallituksissa, lautakunnissa ja muissa valtuuston valitsemissa toimielimissä. Tätä on vähitellen oikaissut tasa-arvolaki, mutta merkittävästi vasta sen jälkeen kun lakiin säädettiin molemmille sukupuolille 40 prosentin kiintiö”, Kari Prättälä kirjoittaa.

Kevään 2017 kuntavaaleissa naisten osuus valituksi tulleista oli ennätyksellisen suuri, 39 prosenttia.

Lue lisää:

Kari Prättälän blogikirjoitus

Naisten kunnallinen äänioikeus ja vaalikelpoisuus –julkaisu

Naisten äänioikeutta 110 vuotta (Kuntalehti 1.6.2016)

Miettinen Ville
Miettinen Ville
ville.miettinen@kuntalehti.fi
Jaa artikkeli
Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*