Sauri: Uudellamaalla jäätynyt konflikti – kunnat vastahakoisia, valmisteliljat motivoituneita

Psykologian tohtori, työelämäprofessori Pekka Sauri on arvioinut Uusimaa 2019 -hanketta erityisesti kuntien näkökulmasta sekä kuntajohdon luottamusta hankkeeseen. Sauri luonnehtii tilannetta jäätyneeksi konfliktiksi.

Poliittisella tasolla valmistelu kohtaa vastarintaa. Toisaalta valmistelijat kokevat kollegiaalisen yhteistyön kuntien kanssa rakentavana. Heistä suurin osa on kunnista ja kuntayhtymistä,

Saurilla on ehdotuksia hankkeen kehittämisessä. Hänen mielestään viestinnässä on siirryttävä uuteen vaiheeseen, kuntien osallisuutta on vahvistettava, kaupungistumiskehitys on tettava selkeämmin mukaan valmisteluun ja organisaation siiloutuminen on estettävä jo valmistelussa.

Omistajaohjausta kaivataan

Kaupunginjohtajien haastatteluissa toistui, että suuret kaupungit vastustavat sote- ja maakuntauudistusta. Haastateltujen mielestään prosessilta puuttuu omistajuus ja omistajaohjaus, ja sen poliittinen ohjaus on ohutta. Kuntajohtajat korostavat, ettei hankkeella ole kuntien poliittista tukea, ja että kuntien on vaikea sitouttaa omia päättäjiään.

Kuntajohtajat epäilevät, onko Suomen suurimmassa fuusiossa riittävä osaaminen edustettuna, kun valmistelu ei tukeudu olemassa oleviin rakenteisiin.

Hankejohtajat motivoituneita

Haastatellut hankejohtajat antoivat Saurin mukaan motivoituneen vaikutelman, vaikka työsopimukset ovat lyhyitä ja ketjutettuja. Myöskään uudistuksen toistuva lykkääntyminen ja toteutumisen epävarmuuseivät ole vieneet motivaatiota.

Saurin kokoaman informaation mukaan työaikansa kahteen eri organisaatioon jakavilla oli rooleihin liittyviä haasteita, mutta toisaalta kaikki kokivat hankkeen antavan mahdollisuuksia uuden oppimiseen ja ammatilliseen kehittymiseen.

Kaikki Saurin haastattelemat hankejohtajat pitivät hankkeessa työskentelyä mielekkäänä ja kokivat tekevänsä asioita, joista on hyötyä kunnille riippumatta lakien läpimenosta.

Riskinä on, etteivät kaupungit koe voivansa antaa avainhenkilöitä hankkeeseen enää kauaa, sillä kaupunkien oma kehittämistyö kärsii.

Asiakaslähtöisyys mukana mutta piilossa

Haastateltavat moittivat valmistelun hallintolähtöisyyttä ja kokevat, että asiakas on unohdettu. Sauri totesi omana havaintonaan, että asiakaslähtöisyys ja sosiaalipalvelujen huomioonottaminen ovat hyvin läsnä valmistelussa, mutta tieto siitä ei ole välittynyt valmistelun ulkopuolelle ja julkisuuteen.

Sauri totesi, että saadakseen tietoja hankkeen valmistelusta on varta vasten mentävä hakemaan tietoa hankkeen nettisivulta. Niiden Sauri totesi olevan asiantuntijoille suunnatut. Sisältö avautuu heikosti niille, jotka eivät ole seuranneet valmistelua.

Historiallisesti taaksepäin

Saurin haastattelemien kaupunginjohtajien mielestä hallituksen reformi menee historiallisesti väärään suuntaan ohittaessaan globaalin kaupungistumiskehityksen. Pääkaupunkiseudun erityispiirteet eivät haastateltujen mukaan ole näkyneet hallituksen reformin perusperiaatteissa eivätkä hankkeen valmistelussa.

Kaupungit eivät koe tarvitsevansa leveämpiä hartioita palvelutuotantoon, mutta haluavat pragmaattisina toimijoina varmistaa, että mikäli uudistus toteutuu, se tapahtuu järkevällä tavalla. Kaupunginjohtajat kokevat maakunnan roolin kasvamisen uhkana erityisesti elinkeino- ja työllisyyspalvelujen osalta.

Kuntajohtajat kokoontuvat kolmen viikon välein Uudenmaan liittoon keskustelemaan Uusimaa 2019 ‑hankkeen valmistelusta. Kuntajohtajat eivät koe kokouksia hyödyllisinä ja kunnat ovat heidän mielestään saaneet liian vähän tietoa hankkeen sisällöstä ja tekemisistä, Sauri kertoo.

Uudistuksen valmistumiseen ei uskota

Lähes kaikki haastatellut pitivät varmana, ettei laki ehdi valmistua eikä tulla eduskuntakäsittelyyn ennen vaaleja. Toisaalta esitettiin varauksena kysymys: entä jos sittenkin?

Sauri haastatteli 17 henkilöä. Haastatellut ovat kaupunginjohtajia, kaupunkien sote-johtajia, Uusimaa 2019 -hankejohtajia sekä Uudenmaan maakuntajohtaja.